Tyks tutkii ja hoitaa -yleisötilaisuudet

Tyks tutkii ja hoitaa -liven aiheena on mielenterveys.

Katso Miksi mieli masentuu? -liven tallenne (Youtube).

Keskustelijoina ovat Tyks Psykiatrialta sairaanhoitaja Julia Toivonoja (vas.) kokemusasiantuntija Harri Mattila ja erikoislääkäri Jenni Terho. Tyks tutkii ja hoitaa -liven toimittivat Nadine Karell (seisomassa) ja Suvi Vainio.

Masennukselle altistavat muun muassa perinnöllinen taipumus, persoonallisuuden masennukselle altistavat piirteet ja masennuksen laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat. Perinnöllinen alttius on merkittävä taustatekijä erityisesti vaikeissa ja toistuvissa masennuksissa.

Akuutissa vaiheessa tehokkaita hoitomuotoja ovat terapiat ja masennuslääkkeet. Tehokkainta hoito on silloin, kun näitä hoitoja käytetään yhtä aikaa.

Oireiden palaamisen vaara on suuri, jos lääkitys lopetetaan heti oireiden hävittyä. Kun potilas on ollut oireeton yhtäjaksoisesti puoli vuotta, lääkitys voidaan lopettaa muutaman viikon aikana pienentämällä lääkeannosta asteittain.

Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, jos potilaalla on takanaan jo kaksi aiempaa masennusjaksoa ja depressio on osoittautunut toistuvaksi ja vähintään keskivaikeaksi.

Älä jää yksin mielen haasteiden kanssa

Mielen haasteet koskettavat meitä kaikkia, niihin on jokaisella kosketuspintaa. Mielen haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, apua on saatavilla.

Puhuminen läheisten, ammattilaisten tai vertaistukiryhmien kanssa sekä matalalla kynnyksellä terveydenhuollon palveluiden piiriin hakeutuminen, on tärkeää!

Laituri palvelee Tyks Kompassisairaalassa

Mielenterveysjärjestöjen kohtauspiste Laituri palvelee Kompassisairaalan aulassa joka päivä.

Apua saat myös:

Mielenterveystalo

Mieli Suomen Mielenterveys ry

Lue lisää: 

Toivon ylläpitäminen on tärkeintä masennuksen hoidossa

Katso:

Mikan tarina isoveljen itsemurhan aiheuttamasta syyllisyydestä ja vuosien henkisestä painolastista.

Kun nautit kesästä, muista, että luonnon pikkuoliot voivat tartuttaa jopa hengenvaarallisen taudin. Vakavimpaan punkkitautiin eli puutiaisaivokuumeeseen on onneksi tehokas rokote. Vielä yleisempään tautiin, borrelioosiin, ei ole rokotetta, mutta siihen on tutkitusti tehokkaita lääkkeitä.

Katso Punkkien aiheuttamat sairaudet -tilaisuuden tallenne tästä (Youtube).

Asiantuntijoina punkki-illassa ovat professori, infektiosairauksien ylilääkäri, LT Jarmo Oksi ja infektiosairauksien erikoislääkäri, LT Ulla Hohenthal Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Suojaudu puutiaisaivokuumeeseen rokotteella

Puutiaisaivokuumeen rokotteen perusohjelma tarjotaan Varsinais-Suomessa maksuttomana Kustavin ja Paraisten asukkaille ja vakituisille kesäasukkaille. Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa punkkikauden, eli sulan maan aikana.

Puutiaisaivokuumevirus voi varsinkin lapsilla tai nuorilla aiheuttaa ensin vähäoireisen kuumetaudin. Tyypillisesti virus aiheuttaa kaksivaiheisen taudin, jolloin osalle tartunnan saaneista tulee noin kahden viikon kuluttua korkea kuume sekä pään ja niskan särky, jotka voivat olla merkkejä aivokalvontulehduksesta.

Tunnista borrelioosi

Borrelioosi on noin sata kertaa yleisempi kuin viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus. Ylivoimaisesti tavallisin borrelioosin tautimuoto on iholle tuleva ”vaeltava punoitus”. Iho-oireet ilmaantuvat yleensä parin viikon kuluessa tasavärisesti tai rengasmaisesti leviävänä punoituksena pistokohdan ympärille. Punoituksen yltäessä viiden sentin läpimittaan on aihetta epäillä borreliatartuntaa ja hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Pitkään hoitamattomana ihossa tai ihonalaiskudoksessa oltuaan borreliat voivat aiheuttaa ihon surkastumista. Levinneen borrelioosin muita ilmenemismuotoja ovat hermostoon tai niveliin, joskus harvoin myös sydämeen tai silmään levinnyt tulehdus.

Borreliabakteerin aiheuttamaan tautiin sairastuneelle, ja myös levinneeseen tautimuotoon, on tarjolla tutkitusti tehokasta hoitoa. Turun ja Helsingin yliopistollisten sairaaloiden lääkärit ovat julkaisseet yhteisen tutkimuksen hoitokeinoista eri tautimuotoihin.

Punkkitaudit yleistyvät

Puutiaisten levittämiin tauteihin sairastuneiden määrät ovat tasaisesti kasvaneet. Borrelioosia arvioidaan esiintyvän Suomessa vuosittain noin 8000 tapausta, joista noin 90 prosenttia on iholla ilmenevää varhaisvaiheen infektiota. Puutiaisaivokuumeen osalta vuosi 2023 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi Suomessa, puutiaisaivokuumeeseen sairastui 194 henkilöä.

Kumpaakin punkkitautia varten on olemassa oma vasta-ainetestinsä, joka voidaan tutkia paitsi verinäytteestä myös selkäydinnesteestä.

Ruotsissa jo 15 vuotta sitten varmennettu, mutta Suomessa uusi puutiaisen levittämä sairaus tunnistettiin Tyksin laboratoriossa tiettävästi ensimmäisenä Suomessa marraskuussa 2023. Tautityyppi tiettävästi aiheuttaa tautia lähinnä vain immuunipuutteiselle henkilölle.

Puutiainen tarttuu matalalta

Puutiaisen tiedetään nykyisin viihtyvän niin lehto- kuin havumetsien aluskasvillisuudessa. Ne tarvitsevat kosteutta, eivätkä pysty liikkumaan pitkiä matkoja esimerkiksi kuumilla kallioilla. Luonnossa puutiaiset eivät kiipeä metriä korkeammalle.

Aikuisella alaraajat ja nivusseutu ovat yleisin puutiaisen piston kohta kehossa. Erityisesti taive- ja karvoitusalueet ovat puutiaisille mieluisia. Myös varpaanväleissä on sopivan kosteaa ja iho ohutta.

Lapsilla on tärkeä muistaa tarkistaa esimerkiksi korvantaustat ja hiuspohja, koska luonnossa he liikkuvat matalammalla kuin aikuiset.

Mitä jos punkki nappaa kiinni? Jäitä hattuun – ei kannata hätääntyä!

Puutiainen kannattaa kuitenkin irrottaa mielellään saman päivän aikana. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erilaisia välineitä. Teräväkärkiset pinsetit ovat usein toimiva poistoväline. Vetämällä varovasti ulospäin, punkki ”napsahtaa” irti. Lopuksi kannattaa pyyhkiä pistokohta antiseptisellä aineella.

Luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.

Tyks tutkii ja hoitaa toimittivat Taru Sinkkonen ja Suvi Vainio Varsinais-Suomen hyvinvointialueen viestinnästä.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin joka yhdeksäs nainen Suomessa. Miten diagnoosi vaikuttaa elämään?

Katso tästä tallenne Tyks tutkii ja hoitaa - Rintasyöpä (Youtube)

Tyks tutkii ja hoitaa -livessä kuullaan viimeisintä tietoa rintasyövän tunnistamisesta ja hoidosta. Lähetyksessä puhutaan sairauden tuomista haasteista naisen elämään – sekä selviytymiskeinoista.

Mitkä ovat viimeisimmät kuulumiset rintasyöpätutkimuksessa? Miten löydät omat voimavarasi ja tuen hoitojen keskellä?

Suomessa hoitotulokset maailman huippuluokkaa

Onneksi naiset jo tietävät, että rinnat on hyvä tuntea ja tutkia tasaisin väliajoin. Silloin mahdolliset muutoksetkin huomataan ja tutkitaan ajoissa. Rintasyöpää esiintyy myös nuorilla naisilla, vaikka se on tavallisinta keski-iässä ja sen jälkeen.

Suomessa rintasyövän hoitotulokset ovat maailmanlaajuisestikin arvioituna erinomaiset. Suurin osa sairastuneista paranee pysyvästi. Tyks Syöpäkeskuksen erikoislääkäri kertoo lähetyksessä entistä yksilöllisemmästä hoidosta ja rintasyövän alatyyppien tunnistamisesta.

Seulontatutkimuksiin osallistuminen on tärkeä keino sairauden havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa, seulontoja suoritetaan 50 vuoden iästä eteenpäin. Rintasyövän perinnöllisyys herättää myös usein kysymyksiä ja huolta, ohjelmassa käsitellään rintasyövän perinnöllisyyttä ja seurattavia varoitusmerkkejä.

Löydä voimavarasi, älä jää yksin

Syövän arvaamattomuus luo sairastuneelle merkittävää henkistä kuormitusta ja onkin tärkeää, että diagnoosin kanssa ei jää yksin. On hyvä tunnistaa ja hyödyntää henkilökohtaisia voimavaroja ja rakentaa itselleen vahva tukirinki.

Tutkimusten mukaan liikunnan on osoitettu tukevan syöpään sairastuneiden selviytymistä. Tyks tutkii ja hoitaa -lähetyksessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja kertoo järjestön tarjoamasta avusta sairastuneen arkeen.

Lähetyksessä rintasyövästä parantunut kokemusasiantuntija kertoo, mikä auttaa jaksamaan hoitojen aikana, miten oma minäkuva muuttuu ja miten äidin sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Diagnoosin mukana tulee paljon myös terveydellisten seikkojen ulkopuolista pohdittavaa, kuten miten vanhemman sairaudesta kerrotaan lapsille.

Voit myös lähettää oman kysymyksesi suoraan verkkolähetykseen.

Asiantuntijat keskustelussa

Riikka Huovinen, dosentti, erikoislääkäri, Tyks Syöpäkeskus
Christina Berger, sairaanhoitaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
Tiina Mikkola, kokemusasiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Lue artikkeli "Elämässä eteenpäin rintasyövän jälkeen".

Katso Tuulin tarina.

Kuinka hyvin sinä nukut? Elämäntavat syövät helposti uniaikaamme, onneksi iso osa hyvää unta tukevista keinoista on helppoja kotikonsteja. Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutuu asiantuntijoiden johdolla unen ja terveyden yhteyteen. Katso tallenne:

Tyks tutkii ja hoitaa: uni ja terveys 30.11.2023 (Youtube).

Nukumme yhden kolmasosan elämästämme. Unella on laaja-alainen merkitys terveydelle, se vaikuttaa muun muassa mielenterveyteemme, vastustuskykyymme ja painonhallintaamme.

Arkielämä kiireineen voi olla unen esteenä. Älylaitteiden käyttö nukkumaan mennessä voi haitata unen saantia.

Liikkuvan kuvan katsominen rasittaa aivoja enemmän kuin esimerkiksi lukeminen. Älylaitteiden tarjoama sisältö koukuttaa. Sen parissa kuitenkin viriketasomme nousee. Älylaitteen vieminen eri huoneeseen kuin missä nukkuu, voi auttaa sulkemaan sen houkuttavuus pois mielestä.

Jokaisella ihmisellä on oma uni-ikkuna, otollinen aika mennä nukkumaan. Sen vuoksi säännöllinen päivärytmi edistää hyvää unta.

Uni on tärkeä ihmisen perusterveyden kannalta. Kun nukumme, aivojen energiavarastot täyttyvät ja kuona-aineita poistuu. Riittävä uni myös tutkitusti pitää yllä vastustuskykyä ja mielenterveyttä. Unesta ei siis kannata tinkiä!

Huono nukkuminen voi olla myös oire sairaudesta, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudista, diabeteksesta, masennuksesta tai uniapneasta. Levottomat jalat -oireyhtymä voi vaikeuttaa nukahtamista.

Tyksin uni- ja hengityskeskus on jo pitkään ollut edelläkävijä unisairauksien hoidossa. Tyks koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoa valtakunnallisesti. 

Keskustelussa mukana:

• Ulla Anttalainen, keuhkosairauksien osastonylilääkäri, LT, Tyks 
• Juha Markkula, akuuttipsykiatrian apulaisylilääkäri, LT, Tyks
• Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Mikael Piippo (kuvassa), viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Lue lisää: Aivot puhdistuvat unen aikana – hyvä uni on tärkeää terveydelle

Kuvassa vasemmalta Johanna Hunttila, Mea Virta, Ritva Ahomäki ja Suvi Vainio.

Miten diabetes vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään? Entä koko perheen arkeen? Miten tauti tunnistetaan ja miten sen kanssa elämässä selviää? 

Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa - lapsi ja diabetes 2. marraskuuta (Youtube).

Kysymyksiin ovat vastaamassa erikoislääkäri ja sairaanhoitaja Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksesta. Mukana on myös nuori, joka sairastaa insuliininpuutosdiabetesta. 

Diabetes (aiemmin sokeritauti) on sairaus, jossa verensokeri on koholla – yleensä jatkuvasti. Insuliininpuutosdiabetes eli tyypin yksi diabetes johtuu haiman insuliinin tuotannon ehtymisestä. Syytä tähän ei tiedetä eikä tunneta myöskään keinoja ehkäistä sitä – tosin ehkäisyyn tähtääviä tutkimuksia on menossa.

Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta. Kyseessä on pysyvä sairaus, sitä on hoidettava joka päivä. 

Arjessa apuna on esimerkiksi verensokerin seurata sensorin avulla. Käsivarteen kiinnitettävä sensori mittaa ihonalaista kudosglukoosia. Mittareiden ja sensoreiden tietoja voidaan välittää lapsen tai nuoren vanhemmille puhelinsovelluksen avulla.

Matalan verensokerin oireista on hyvä kertoa päiväkodissa, koulussa ja ystäville, jotta he osaisivat tunnistaa oireet ja tarjoaisivat hiilihydraattipitoista syötävää ajoissa.

Kakkostyypin diabetes on nuorella usein oireeton ja kehittyy hitaasti. Tauti todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. 

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin kaksi diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. 

Tyksissä jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään löytämään sopiva diabeteksen hoitomuoto. 

Keskustelussa mukana:

• Ritva Ahomäki, erikoislääkäri, lasten ja nuorten diabeteskeskus, Tyks
• Johanna Hunttila, sairaanhoitaja, lasten ja nuorten diabeteskeskus, Tyks
• Mea Virta, abiturientti
• Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Lue lisää: Lapsen diabeteksessa hyvä hoito vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Syyskuun Tyks tutkii ja hoitaa pidettiin ruotsiksi synnytyksistä: ÅUCS forskar och vårdar: En trygg förlossning.

Katso lisätietoa ruotsinkielisestä kieliversiosta.

Kuvassa vasemmalta Linnéa ja Elliot Fjällström, Eeva Ekholm, Johanna Jahnsson ja Nadine Karell.

Särkeekö selkäsi? Se on hyvin yleinen vaiva! Katso tallenne tästä.

Joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua. Tyks tutkii ja hoitaa pureutuu alaselän ongelmiin yhdessä asiantuntijoidensa kanssa. Mukana on myös kokemuksen tuomaa näkökulmaa.

Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi työasento, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi. Tavallisin syy selän kipeytymiseen on lihasperäinen kipu, mutta joskus takana on hankalampiakin ongelmia.

Miten pitää selkä ehjänä liikuntaharrastuksessa? Tai miten ehkäistä ennalta selkäpulmien syntyä? Entä milloin selän vuoksi päädytään leikkauspöydälle? 

Näihin yleisimpiin kysymyksiin ja vastauksiin keskitymme lähetyksessämme. Tervetuloa mukaan. Voit lähettää oman kysymyksesi.

Keskustelussa mukana:

Katri Pernaa, Tyks selkäkeskuksen johtaja, ortopedian ja traumatologien erikoislääkäri

Juhani Juhola, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri

Heidi Seger, omakohtaista kokemusta 

Selkäkipuun voi olla monta syytä.

Kuvassa vasemmalta Pekka Porela, Tuula Peltola, Tuomas Kiviniemi, ja Suvi Vainio.

Kuinka paljon sydämen terveyteen vaikuttaa perimä? Mikä merkitys on omalla toiminnalla, jos onkin saanut ”huonot kortit”? Tyks tutkii ja hoitaa –live pureutui asiantuntijoidensa kanssa hyvinvoivaan sydämeen.

Katso Hyvä syke läpi elämän -livetilaisuuden tallenne.

Jokainen kokee joskus sydämen oireilua, lievimmillään rintakipua, hengenahdistusta tai lieviä rytmihäiriöitä. Sydän voi oireilla monella tapaa ja monesta eri syystä. Osa sydämen sairauksista on sellaisia, joihin pitää puuttua ennen kuin jotain merkittävää tapahtuu. Livessä asiantuntijat kertovat milloin on syytä huolestua ja hakeutua hoitoon.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat tunnetusti suomalaisten kansantauteja. Mitkä ovat yleisimmät sydämen taudit ja niiden hoidot, entä miten sydäntä tutkitaan? Mukana myös potilasnäkökulmaa elämästä sydämen sairauden kanssa.
Sydän- ja verisuonisairauksia voidaan parhaiten hoitaa estämällä ne kokonaan ennalta. Tyksissä tehdään vuosittain valtava määrä erilaisia huippumoderneja sydämen toimenpiteitä. Mitä pitäisi ottaa huomioon sydäntoimenpiteen tai –leikkauksen jälkeen?

Oireita voidaan helpottaa ja taudin syntymistä tai etenemistä estää esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja lääkehoidon yhdistelmällä. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin voit itse vaikuttaa tukeaksesi sydämen terveyttä ja hyvinvointia?

Keskustelussa mukana

• Tuomas Kiviniemi, kardiologian apulaisprofessori, ylilääkäri Tyks Sydänkeskus, Turun Yliopisto
• Pekka Porela, sisätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, Tyks Sydänkeskus, Turun yliopisto
• Tuula Peltola, vertaistukihenkilö, Varsinais-Suomen Sydänpiiri.
• Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Miksi yksi tuntuu välttävän kaikki flunssat ja toinen pärskii vähän väliä? Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutui asiantuntijoidensa kanssa vastustuskykyyn.

Katso Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? -livetilaisuuden tallenne.

Ihmisen kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan kehittyy jo odotusaikana. Jokaisella meistä on jossain määrin synnynnäistä vastustuskykyä, joka suojaa noin puolivuotiaaksi asti. Kun lapsi alkaa tutustua ympäristöönsä, hän alkaa kohdata erilaisia ”pöpöjä”, samalla hänellä alkaa kehittyä vastustuskykyä niille.

Vastustuskyvyn syntyminen on ollut monen tutkimuksen aiheena, mitä ne kertovat? Missä määrin lapselle on hyvä altistua erilaisille asioille? Miten perintötekijämme vaikuttavat sairastumisalttiuteen?

Koronapandemia opetti meille paljon tautien tarttumisesta ja niiltä suojautumisesta. Mutta voiko puhtaudessa mennä liian pitkälle? Heikentääkö jatkuva käsidesin käyttö vastustuskykyämme? Mitkä ovat hyvät käytännöt, joita kannattaa jatkaa? Miltä näyttää tuleva talvi tautien kannalta?

Rokotukset ovat lähes hävittäneet monta tapaavaa tautia Suomesta, mutta uusia viruksia tulee koko ajan lisää. Mitä tarkoittaa laumasuoja, josta uutisissa puhutaan?

Miten aikuinen säilyttää vastustuskykynsä ihan tavallisessa arjessa? Mitä pitää ottaa huomioon, kun ikääntyy? Tai kun suunnittelee ulkomaille matkustamista?

De vanligaste cancersjukdomarna bland män är prostatacancer och tjocktarmscancer.

Under livesändningen får vi höra hur dessa cancerformer behandlas och hur man återhämtar sig från sjukdomen. Hur påverkar cancern på sexlivet och hur kan man lindra problemen? Som experter i ÅUCS-live fungerar överläkare Peter Boström och överläkare Arto Rantala. Man kan också ställa frågor till experterna under sändningens gång.

Se inspelnginen "Mannens hälsa".

Varhaisen lapsuuden merkitys on tunnettu pitkään. Nykyinen tutkimus katsoo vielä edemmäs lapsen kehityksessä, jo odotusajalla tiedetään olevan iso vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lapsen kasvaminen on jatkumo, jossa on monta erilaista vaihetta.

Lapsen käytös eri ikävaiheissa voi hämmentää vanhempia. Mikä auttaa vanhempaa ymmärtämään omia ja lapsen tunteita? Tutkijat kertovat toimintamalleista, joista on tutkitusti apua lapsen psyykkiselle kehitykselle. Esimerkiksi Voimaperheet-tutkimusohjelmasta on saatu hyviä kokemuksia.

Livelähetyksen 2.6.2022 kello 18.00 asiantuntijat tulevat Tyksin ja Turun yliopiston yhteisestä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta:

• André Sourander, professori, ylilääkäri 
• Terja Ristkari, tutkimuskoordinaattori 
• Marjo Kurki, erikoistutkija.

Katso Vahvista hyvää lapsessasi -tilaisuuden tallenne. 

Mitä tapahtuu, kun päähän osuu isku? Voimmeko itse vaikuttaa omaan aivoterveyteemme? Aivovammat ja aivojen terveys olivat käsittelyssä Tyks tutkii ja hoitaa -livessä 17.3.2022 klo 18.00. 

Livelähetyksessä asiantuntijoina ovat:

• Elina Rauhala, ylilääkäri, LT, yleisneurologia, Loimaan sairaala, Tyks Neurokeskus
• Olli Tenovuo, ylilääkäri, professori, Aivovammakeskus, Tyks Neurokeskus
• Matilda Gustafsson, opiskelija.

Katso Pidä huolta päästäsi -tilaisuuden tallenne.

Kuorsaako joku vieressäsi? Askarruttaako uniapnea? Aiheesta keskusteltiin Tyks tutkii ja hoitaa –livessä torstaina 2.12.2021 klo 18.00.

Tyksin asiantuntijoina mukana olivat:

• Tarja Saaresranta Uni- ja hengityskeskuksen johtaja
• Katja Urhonen, suuhygienisti
• Päivi Arvola, sairaanhoitaja.

Lue tiivistelmä Askarruttaako uniapnea? -livetilaisuudesta.

På torsdag 16.9.2022 klockan 18 ordnades den första livesändningen av ÅUCS forskar och vårdar med temat Hur botas cancer hos kvinnor? Då talade vi om cancer hos kvinnor, å ena sidan om gynekologisk cancer såsom livmodercancer, livmoderhalscancer och äggstockscancer och å andra sidan om den vanligaste cancerformen hos kvinnor, nämligen bröstcancer.

Du kan se inspelningen "Hur botas cancer hos kvinnos" här.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento järjestettiin 50. kertaa. Juhlan kunniaksi tilaisuus nähtiin Facebook Livessä 6.5.2021. Katso tästä Voittaako tiede koronan -tilaisuuden tallenne.

Mitä haluaisit tietää ja kysyä koronarokotuksien vaikutuksista ja koronan sairaalahoidosta? Tyksin asiantuntijat alustavat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin.

Tyksin asiantuntijoina mukana olivat

• Tiina Hirvioja, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri
• Harri Marttila, infektiosairauksien erikoislääkäri
• Ville Peltola, professori, lasten infektiotautien osastonylilääkäri.

Puheenjohtajana synnytys- ja naistentautien professori, ylilääkäri Päivi Polo.

18.00–18.05 Tilaisuuden avaus: Professori Päivi Polo

18.05–18.35 Naisten virtsankarkailu. Erikoislääkäri, LT Eija Laurikainen

18.35–19.00 Miten varaudun ikääntymiseen. Geriatrian professori Maria Nuotio

19.00–19.25 Lämpöä ja läheisyyttä kypsissä vuosissa. Erikoislääkäri, LT Katja Kero

19.25–19.55 Ikääntymisen ihanuus. Professori Päivi Polo

Ordförande professor emerita Seija Grénman.

18.00–18.30 Gynekologisk cancer – riskfaktorer och den nyaste behandlingen. Professor emerita Seija Grénman.

18.30–19.00 Lymfom – vad bör jag veta. Med.lic. Ilja Nystrand, HU.

19.00–19.30 Bröstcancer: behandling och prognos. Docent och specialistläkare Riikka Huovinen.

19.30–20.00 Nytt i diagnostik och behandling av prostatacancer. Docent och överläkare Peter Boström.

Puheenjohtajana tutkimusjohtaja, ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava

18.00–18.30 Tilaisuuden avaus. Miksi oma panokseni on tärkeää? Päivi Rautava

18.30–18.55 Sanoista tekoihin – mutta miten? VTT Harry Köhler

18.55–19.20 Mistä luotettavaa tietoa elämäntapojen muutokseen? Suunnittelija Linda Dalbom

19.20–19.45 Tunnetko Terveyskylän? Suunnittelija Minna Ervast

19.45–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 

Puheenjohtajana dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö

18.00–18.10 Elämä syövän jälkeen -tilaisuuden avaus: dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö

18.10–18.35 Pään ja kaulan alueen syöpien seuranta. Dosentti Heikki Irjala

18.35–19.00 Liikkuminen on tärkeää syöpäpotilaalle sekä hoidoissa että hoitojen jälkeen. Akatemiatutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti  Ilkka Heinonen, Valtakunnallinen PET-keskus

19.00–19.25 Suun terveys syöpähoitojen jälkeen. Vastuualuejohtaja, dosentti Tero Soukka

19.25–19.50 Olenko aina syöpäpotilas? Reijo Rantala.

19.50–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua.

Puheenjohtajana  Ma professori, Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta.

18.00–18.10 Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset -tilaisuuden avaus. Ma professori Tarja Saaresranta

18.10–18.40 Uniapnean oireet, laitehoito ja kirurginen hoito. Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen

18.40–19.10 Uniapnean elintapahoito. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Miia Aro

19.10–19.40 Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. LT Karri Utriainen

19.40–20.00 Uniapnea eri tilanteissa: raskaus, ikääntyminen ja ajoterveys. Ma professori Tarja Saaresranta

Puheenjohtaja ylilääkäri, dosentti Ilkka Koskivuo

18.00–18.10 Tervetuloa. Ilkka Koskivuo

18.10–18.35 Kun haava ei parane. Erikoislääkäri Tarja Niemi

18.35–19.00 Mikrokirurgian monet kasvot. Erikoislääkäri, dosentti Esko Veräjänkorva

19.00–19.25 Rintasyöpäpotilaalla on oikeus kahteen rintaan. Erikoislääkäri Nina Brück

19.25–19.50 Miksi laihduttaja voi tarvita plastiikkakirurgia? Osastonylilääkäri, dosentti Salvatore Giordano

19.50–20.00 Kysymyksiä ja vastauksia.

Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa.

Puheenjohtajina erikoislääkäri Katja Kero Tyks, Naistenklinikka ja dosentti, järjestelytoimikunnan pj Kati Elima, TLP ja TY.

18.00–18.05 Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa – tervetuloa. Kati Elima (TLP) ja Katja Kero (Tyks)

18.05–18.15 Seksuaaliterveys. Katja Kero

18.15–18.50 Parisuhde ja seksuaalisuus. Muuttuva kehonkuva ja haluttomuus. Kun seksi tekee kipeää. Seri-tukikeskus auttaa. LT, gynekologi, seksuaalineuvoja Katja Kero ja sh, seksuaaliterapeutti Päivi Heinonen

18.50–19.15 Syöpä ja seksuaaliterveys. Urologiset syövät. Vastuualuejohtaja, urologi Peter Boström

19.15–19.40 Gynekologiset syövät. Katja Kero ja Päivi Heinonen

Puheenjohtaja sairaalajohtaja, dosentti Petri Virolainen.

18.00–18.10 Tervetuloa. Sairaalajohtaja Petri Virolainen

18.10–18.35 Tyks Orton uudet tuulet. Toimialuejohtaja, dosentti Ville Äärimaa

18.35–19.05 Selkään sattuu – milloin lääkäriin? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LT Katri Pernaa

19.05–19.30 Liike on TULE-lääke. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi

19.30–19.55 Prakaako polvi? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LL Jani Knifsund

Katso tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.

18.00–18.30 Svenskspråkig vård vid ÅUCS. Sjukvårdsdistriktets tf. direktör Göran Honga

18.30–19.00 Diabetes, högt blodtryck och risken för minnessjukdomar. MD Laura Ekblad

19.00–19.30 PET och neuroinflammation i MS. Neurolog, ML Marcus Sucksdorff

19.30–20.00 Parkinsons sjukdom – mera än bara brist på dopamin. Neurolog, MD Anna Brück

Puheenjohtaja ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri.

18.00–18.10 Tervetuloa. 75-vuotias Tyksin ihoklinikka tänään. Ylilääkäri, dosentti Leena Koulu

18.10–18.30 Tavalliset taudit ovat yleisimpiä – harvinaisten ihotautien haasteet. Dosentti, erikoislääkäri Sirkku Peltonen

18.30–18.50 Sukupuolitaudit vuonna 2019. LL, erikoistuva lääkäri Rony Westerholm

18.50–19.10 Työperäisten ihottumien muuttuva kirjo. Dosentti, erikoislääkäri Jussi Liippo

19.10–19.40 Ikääntyvä iho. Miten voin ehkäistä ihosyöpää? LT, erikoislääkäri Pilvi Riihilä

Keskustelua ja kysymyksiä.

18.00–18.05 Ei kai se vain ole syöpää – tervetuloa, pj, dosentti Pia Vihinen, Läntinen syöpäkeskus

18.05–18.30 Miten syöpä leviää elimistössä? Professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto

18.30–18.55 Kun syöpä on suolistossa, toimialuejohtaja Arto Rantala

18.55–19.20 Hematologisten eli verisyöpien uudet hoidot, toimialuejohtaja, dosentti Maija Itälä-Remes

19.20–19.45 Onko luomessani melanooma? Pia Vihinen

18.00–18.10 Välkommen, ordförande, docent och överläkare Heikki Lukkarinen

18.10–18.35 Finlandssvenskarnas bättre hälsa – myt eller verklighet? Professor i folkhälsovetenskap Sakari Suominen, Åbo universitet

18.35–19.05 Den nya barnortopediska idrottspolikliniken, docent, överläkare Olli Pajulo

19.05–19.30 Hur mår små prematurbarn som elvaåringar? Doktorand Katri Lahti, Åbo universitet och professor, överläkare Liisa Lehtonen

19.30–19.55 Screening av medfödda ämnesomsättningssjukdomar, professor Kari Pulkki, direktör för Saske

18.00–18.30 Tervetuloa: Mitä uutta päänsäryn hoidosta? Tilaisuuden pj, professori Seppo Soinila

18.30–18.55 Miten MS-taudin hoito on muuttunut 10 vuoden aikana? Dosentti Merja Soilu-Hänninen

18.55–19.20 Aivokasvaimen ensioireet, dosentti Ville Vuorinen

19.20–19.45 Neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi, professori Risto O. Roine

Avaus: Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten uusi uljas maailma, toimialuejohtaja Satu Jääskeläinen, Kuvantaminen ja toimialuejohtaja Kari Pulkki, Laboratoriotoimialue

Mitä on tarjolla Terveyskylän Tutkimukseen tulijan talossa? Erikoissuunnittelija Heidi Korin, Radiologian vastuualue ja ylilääkäri Maria Raitakari, Laboratoriotoimialue

Geenit ja genetiikan laboratoriomenetelmät, professori, yligeneetikko Johanna Schleutker

HIFU-hoidot: Kohdun ja eturauhasen syövän kimppuun ultraäänellä, professori, radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros

Katso Paljon muutakin kuin senkka ja röntgenkuva -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.

Tervetuloa – kulttuuri kuuluu kaikille, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas

Musiikillinen tervehdys, Sairaala- ja hoivamuusikoiksi erikoistuvat muusikot Turun Taideakatemiasta (TA)

Sairaalamusiikkityö – palveluksessanne, KT, MuM, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, TA

Elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa, TtM, tohtorikoulutettava Tuulia Koponen

Taide ja parantuminen, LKT, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo, Turun yliopisto

Musiikkia aivosairauksiin? Neurologian professori Seppo Soinila

Yllätysvierailu ja tilaisuuden päätös

Puheenjohtajana toimialuejohtaja, kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen.

18.00–18.15 Tilaisuuden avaus: Tyks Sydänkeskus tutkii ja hoitaa, professori Juhani Airaksinen

18.15–18.40 Milloin tarvitaan tahdistinta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo

18.40–19.05 Rinnasta ottaa – onko kyse sydänviasta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela

19.05–19.30 Sydämen salat esiin – Nykyaikainen sydämen kuvantaminen, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri Antti Saraste

19.30–19.55 Sydänsairauksien ja riskien seulonta – hyötyä vai haittaa? Professori, kardiologian erikoislääkäri Juhani Airaksinen

19.55–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua

Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina ylilääkäri Esa Rintala, Tyks ja LT, piiriylilääkäri, järjestelytoimikunnan pj Minna Kaarisalo, TLP.

18.00–18.15 Tilaisuuden avaus. Mitä hyötyä ja haittaa antibiooteista on? Esa Rintala ja Minna Kaarisalo

18.15–18.40 Kun putkessa krohisee - milloin antibioottia apuun? Infektiolääkäri Taru Finnilä, Tyks

18.40–19.05 Virtsatieinfektio vaivaa - miten hoidetaan? Dosentti, kliinisen mikrobiologian, geriatrian, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Maarit Wuorela, Turun kaupunginsairaala

19.05–19.30 Ihon ja haavojen tulehdusten hyvä hoito, infektiolääkäri Harri Marttila, Tyks

19.30–19.55 Resistentit bakteerit – miten ne vaikuttavat potilaan ja läheisten elämään? LT, vs.ylilääkäri Jutta Peltoniemi, Turun hyvinvointitoimialue, Terveyspalvelut

Katso Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.

Puheenjohtajana ylilääkäri, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, LT Laura Pirilä.

Tilaisuuden avaus: Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus – miksi nimen muutos? Ylilääkäri Laura Pirilä

Reumanhoidon vallankumous, reumatologian erikoislääkäri Laura Kuusalo

Reumaortopedia reumapotilaiden hoidossa – milloin apua leikkauksesta? Vastuualuejohtaja, dosentti, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Tiusanen

Toiminnan ja levon tasapainoa arkeen, toimintaterapeutti (YAMK) Johanna Jokinen ja fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Annika Heikkinen

Kysymyksiä ja keskustelua

Katso Hoidetaan reumaa yhdessä -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.

Puheenjohtajana lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Taina Juvén.

Lastenpsykiatriaa -tilaisuuden avaus, vastuualuejohtaja Taina Juvén, Tyks

Pikkulapsipsykiatriaa – alle 4-vuotiaiden lasten psyykkiset häiriöt  ja niiden tutkimus ja hoito, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko Hanna Manninen, Lastenpsykiatrian pkl, Tyks

Lasten ahdistuneisuus ja sen hoitaminen - esimerkkinä Huolet Hallintaan -tutkimus, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Terhi Luntamo; TtM, psykoterapeutti Terja Ristkari ja Esh, PsK, psykoterapeutti Tarja Korpilahti-Leino, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, TY

Lasten ja nuorten masennus, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson

Sairaalakoulu osana oppilaan kokonaiskuntoutumista, koulunjohtaja Niina Ekqvist, Kiinamyllyn koulu

Kysymyksiä ja keskustelua

Luennoitsijat ovat Tyks silmätautien erikoislääkäreitä.

Tilaisuuden avaus, professori, ylilääkäri Eija Vesti (pj)

Kaihileikkaus näköä parantamassa, erikoislääkäri Riikka Törnblom

Silmänpohjan ikärappeuma – voidaanko hoitaa ja miten? LT, erikoislääkäri Vesa Aaltonen

Diabeetikon silmänpohja – mitä ja miten hoidetaan, erikoislääkäri Minna Kumpula

Miten taittovirheitä voidaan nykyään korjata, erikoislääkäri Mika Kotimäki

Tilaisuuden avaus, toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine, Neurotoimialue

Miltä aivot näyttävät? Magneettikuvauksen, mikroskoopin ja tietokoneen näkökulmat, professori Seppo Soinila (neurologia)

Syväaivostimulaatiosta uutta tehoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoitoon, dosentti Valtteri Kaasinen (neurologia)

Syväaivostimulaatio neurokirurgin näkökulmasta, dosentti Janek Frantzén (neurokirurgia)

Voimmeko vaikuttaa muistisairauden riskiin elintavoillamme? Professori Risto O. Roine

Kuka hyötyy tehohoidosta? Dosentti, osastonylilääkäri Mika Valtonen (pj)

Tehoteknologian avulla aikaa parantua, LT, erikoislääkäri Ruut Laitio

Verenmyrkytys uhkaa henkeä – mitä voidaan tehdä? LT, erikoislääkäri Juha Grönlund

Mitä on palliatiivinen hoito? Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen

Suomessa on turvallista synnyttää – tervetuloa, osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio

Äiti ja vastasyntynyt – mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ylilääkäri, professori Seija Grenman, Tyks Naistenklinikka

Mitä raskauden aikana seulotaan ja miksi? Erikoislääkäri Kristiina Tertti

Turvallinen synnytys, erikoislääkäri Susanna Timonen

Keitä Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka hoitaa? dosentti, vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka

Tekonivelpotilaan suun infektiot ja antibiootin käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tero Soukka

Suun omahoito ja vaikutus yleisterveyteen, erikoishammaslääkäri Heidi Leminen

Suun limakalvosairaudet, dosentti, erikoishammaslääkäri Jaana Rautava

Ikääntyminen ja hampaiden menetys – terveysriskistä elämänlaadun heikkenemiseen, dosentti, ylihammaslääkäri Juhani Laine

Nyt ahdistaa, professori Jyrki Korkeila

Tunteet ja mieli, professori Lauri Nummenmaa

Masennus, sydän ja selkä: miten masennus vaikuttaa muihin sairauksiin, professori Hasse Karlsson

Psykoosien tutkimus ja hoito – missä mennään? Professori Jarmo Hietala

Kipu kuriin – miten se tapahtuu -tilaisuuden avaus, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg

Puukko, pilleri vai jotain aivan muuta tules-kipuihin, sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen

Kipulääkkeiden järkevä käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tuula Manner

Miksi kivusta tulee ongelma? Kipupsykologi Salla Salo

Elintavat pärjäämisen tukena, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg

Mikä on Tyksin ajopoli? dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala

Ajoterveysvaatimukset ja Trafin ohjeet, Mikael Ojala, Tyks ajopoli

Poliisin ajoterveysvalvonta, rikosylikonstaapeli Kimmo Läntinen

Ajonäkö ja liikenne professori, ylilääkäri Eija Vesti, Tyks silmätaudit

Diabeetikko liikenteessä, erikoislääkäri Lassi Nelimarkka, Tyks sisätaudit

Huhtikuussa: Kun nuoren mieli järkkyy

Maaliskuussa: Lääkehoito ja -tutkimukset

Helmikuussa: Sydämen asialla

Tammikuussa: Diabetes vauvasta vaariin

Joulukuussa: Pidän huolta terveydestäni, käyn seulonnoissa ja stumppaan

• Lue Turkulaisen artikkeli: Etsi sisäinen motivaatiosi ja tee itsellesi hyvää

Marraskuussa: Liike on lääke

• Lue tiedote: Liike on lääke moneen vaivaan – myös leikkauksen jälkeen

Lokakuussa: Syöpätautien ajantasa

• Lue tiedote: ​Syövän hyvät hoidot lähtevät tutkimuksesta

Syyskuussa: Pienen keskosen matka keskolasta kouluun

• Lue tiedote: Pienen keskosen isot harppaukset

Huhtikuussa: Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt

• Katso videotallenne Nivelverkko.fi -sivustolta

Maaliskuussa: Kivun monet kasvot

Helmikuussa: Lonkkakipu - miten liikuntakyky ylläpidetään?

Tammikuussa: Verenpaineella on väliä

Joulukuussa: Painavasti lihavuuden hoidosta

Marraskuussa: Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta

• Katso luentosarjan ohjelma ja yhteenveto: Älä kärsi turhaan – heikentynyttä kuuloa voidaan korjata

Lokakuussa: Asiaa aivoista

Syyskuussa: Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena

Huhtikuussa: Kun vatsa vaivaa

• Lue yhteenveto esityksistä: Kun vatsa vaivaa

Maaliskuussa: Asiaa aivoista Aivoviikolla

• Lue yhteenveto esityksistä: Aivojen suojelu kannattaa

Helmikuussa: Unen häiriöt

• Lue yhteenveto esityksistä: Arvokasta unta etsimässä

Tammikuussa: Pään ja kaulan alueen kasvaimet

Joulukuussa: Totta ja tarua ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista

• Lue yhteenveto esityksistä: Ehkäisy, lapsettomuus ja hormonihoidot kiinnostivat yleisöä

Marraskuussa: Ottaako sydämestä?

Lokakuussa: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Lasten allergiat ja infektiot

• Lue yhteenveto esityksistä: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu...

Syyskuussa: Rokotukset kunniaan