Aivojen suojelu kannattaa

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan maaliskuun tilaisuus kokosi jälleen T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -salit ääriään myöten täyteen. Tiedonhaluista väkeä jäi odottamaan uusintaakin.

Tilaisuuden järjestivät Tyksin Neurotoimialue ja sairaanhoitopiirin tutkimustoimisto sekä Tyks-säätiö. Aivoviikon kunniaksi tilaisuudessa informaatiota jakoivat ja toimintaansa esittelivät myös Turussa päämajaansa pitävä Aivoliitto ja aivotutkimusta rahoittava Aivosäätiö.

Risto O. Roineen (vas.), Juha Rinteen, Seppo Soinilan ja Olli Tenovuon esitelmät muistisairauksista ja aivojen toiminnasta vetivät T-sairaalan kaksi isoa luentosalia täyteen kuulijoita.

Aivoverenkiertohäiriö on ehkäistävissä

– Joka päivä 65 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön (avh). Korkean riskin potilailla jopa 9/10 aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä, väestötasollakin 8/10. Eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin riskitekijä ja maallikon on hyvä tietää, kuinka tulee toimia eteisvärinän kiinni saamiseksi ja hoitamiseksi, haastoi tilaisuuden puheenjohtaja, Neurotoimialueen johtaja, professori Risto O. Roine.

Yksi elämä -hanke ja Tunne pulssisi -väestökampanjat, jotka toteutetaan potilasjärjestöjen yhteistyönä, tarjoavat paljon käytännönläheistä tietoa valtimotautien, joihin aivoverenkiertohäiriökin kuuluu, ehkäisystä.

Lisätietoa mm. näistä osoitteista

• sydanliitto.fi/tunne-pulssisi
• www.112.fi

Sydäninfarktin sattuessa sairastunut tuntee kipua, aivoinfarktissa kipua ei yleensä ilmene. Siksi hoitoon toimittaminen on pääosin läheisten tai tuntemattomien kanssaihmisten huolena.

Hälytä apua tavatessasi henkilön, jolla esiintyy äkillisesti näitä oireita:

• kehon toispuoleinen raajaheikkous
• raajojen heikkous
• suupielen roikkuminen
• puhekyvyn häiriö.

Suomi on aivoinfarktin liuotushoidon pioneerimaa. Meillä on maailman nopein liuotushoito ja parhaat hoitotulokset.

Avh:n sattuessa on tärkeää hankkiutua hoitoon nopeasti, jotta

• aivovaurion laajeneminen saadaan estetyksi
• tukos avatuksi
• tukoksen syy selvitetyksi
• komplikaatiot estetyksi
• uuden avh:n estohoito käyntiin.

Muistia on monenlaista

Raja normaalin ikääntymisen ja alkavan muistisairauden välillä on häilyvä. Nimimuistin sekä mieleen painamisen ja palauttamisen hidastuminen kuuluu normaaliin vanhenemiseen. Asioiden säilyttäminen mielessä ei kuitenkaan huonone, ja iäkkäänäkin voi oppia uusia taitoja. Muistin joustavuus ja tehokkuus kuitenkin heikentyvät. Aikaisemmin opitut tiedot ja taidot sekä kokemus auttavat kompensoimaan tätä tehokkuuden heikentymistä.

– Aktiivinen elämä, virikkeet ja toimiva sosiaalinen verkosto auttavat pitämään aivomme ja muistimme kunnossa. Aivot ovat siinä mielessä erikoinen kapistus, että ne eivät käytössä kulu, vaan päinvastoin: harjoittelu ja virikkeet tehostavat aivojen toimintaa. Tärkeää on myös aivoja vaurioittavien tekijöiden välttäminen. Siksi kannattaa pitää kypärä päässä pyöräillessä tai vauhdikkaissa harrastuksissa. Liiallinen alkoholin käyttö tai tupakointi heikentävät aivojen toimintaa, kertoi professori Juha Rinne.

Aivot ja muu elimistö vaativat myös lepoa ja siksi riittävä ja laadukas yöuni on tärkeää aivojen huollon kannalta. Joskus muistipulmien taustalla voi olla lääkitys, jolla on haitallinen vaikutus muistin toimintaan tai jotkut yleissairaudet saattavat toissijaisesti heikentää muistitoimintoja ja siksi näihin asioihin puuttuminen on myös tärkeää.

Kun haluaa ikääntyneenäkin oppia uusia asioita, on hyvä muistaa, että oppiminen sujuu paremmin levänneenä ja virkeänä ja kun ympäristöstä on poistettu erilaiset häiriötekijät, kuten melu. Kertaamisen merkitys ikääntyneellä on tärkeämpää kuin nuoremmalla. Opittavan asian jakaminen osakokonaisuuksiin ja sen yhdistäminen aiempaan tietoon ja kokemukseen helpottaa myös oppimista ja muistamista.

Aivot eivät kestä mitä vain

Liikenneonnettomuuksien lisäksi aivovammoja syntyy kaatumis- ja liukastumistapaturmissa, putoamisten yhteydessä, työtapaturmissa, urheillessa sekä pahoinpitelyjen, sotatapahtumien ja luonnonkatastrofien yhteydessä.

Vanhusväestön aivovammojen määrä on ollut nousussa viime aikoina ja vammoja syntyy helposti myös kotioloissa, esimerkiksi liukkaiden lattioiden tai mattojen vuoksi. Mikäli päävamman seurauksena esiintyy uneliaisuutta, oksentelua tai muistin menetystä, on sairaalaan lähdettävä välittömästi.

Turvavyöt ja pyöräilykypärät ovat halpoja turvavälineitä. Ilman turvavyötä kolarissa pää iskeytyy helposti tuulilasiin tai auton sivupalkkiin ja näin syntynyt vamma aivoissa on usein hengenvaarallinen. Aivovammat aikaistavat aivojen ennenaikaista vanhenemista.

– Alkoholi on aivovammojen tärkein riskitekijä. Alkoholi surkastuttaa aivoja ja vaurioittaa aivoja voimakkaimmin nuorilla ja vanhuksilla. Naisilla alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat suurempia. Positiivinen tieto on se, että raitistumisen myötä alkoholin aiheuttamat aivomuutokset voivat myös parantua, totesi ylilääkäri Olli Tenovuo.

Mielihyvä hellii aivoja

Musiikkia on käytetty terapian välineenä vuosituhansien ajan. Vasta 2000-luvulla on saatu vakuuttava tieteellinen näyttö sen vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus on osoitettu aivoinfarktissa, Parkinsonin taudissa ja dementiasairauksissa. Se vähentää merkittävästi akuutin aivoinfarktin stressivaikutuksia. Musiikin kuuntelu aiheuttaa laaja-alaisen aivojen aktivaation, joka lisää aivovauriosta toipuvan potilaan hermoverkostojen korjautumista ja lisää toimivan aivokudoksen määrää. Jo 20–60 minuutin päivittäinen musiikin kuuntelu vaikuttaa merkitsevästi toipumiseen. Musiikin käyttö aivovaurion kuntoutuksessa voidaan toteuttaa hyvin kevyellä ohjauksella ja minimaalisin investoinnein, toteaa ylilääkäri, professori Seppo Soinila. 

Musiikin yhdistäminen liikuntaan tanssiessa on hyvää kuntoutusta. Tutkimusten mukaan tango parantaa Parkinson-potilaiden taaksepäin askellusta. Eikä siitä varmastikaan ole haittaa muillekaan.

Aivojen hyvinvoinniksi!

Vältä tarpeettomia riskitekijöitä – käytä turvavyötä ja pyöräilykypärää

Ehkäise ja hoida hyvin aivoterveyttä uhkaavat

• kohonnut verenpaine
• eteisvärinä
• diabetes
• veren poikkeavat rasva-arvot (kohonnut kolesteroli).

Ole aktiivinen

• anna aivoillesi haasteita, opiskele uusia asioita
• ylläpidä toimivaa sosiaalista verkostoa ja tapaa ystäviä
• harrasta mieluisia asioita: kuuntele musiikkia ja tanssi.

Huolehdi terveellisistä elämäntavoista

• nuku riittävästi
• pudota ylipainoa
• liiku riittävästi
  • jumppaa säännöllisesti
  • tee kaksi kertaa viikossa tunnin sauvakävelylenkki
• vältä liiallista alkoholinkäyttöä.

Teksti: Tuula Vainikainen, kuva: Esa Halsinaho