ÅUCS forskar och vårdar
På ÅUCS forskar och vårdar offentliga evenemang våra experter föreläser och diskuterar olika ämnen. På den här sidan kan du se kommande evenemang och hitta länkar till Youtube-inspelningar av tidigare evenemang.
2024
På bilden fr.v. Gerd Hakalax, Emilia Stark, Laura Ekblad och Nadine Karell.
Temat för år 2024 sista ÅUCS forskar och vårdar -sändning onsdagen den 18 december var minnessjukdomar och hur man får stöd på svenska i Egentliga Finland.
Experterna som deltog i sändningen:
Geriatriker och docent Laura Ekblad, Varha
Koordinator och minneshandledare Gerd Hakalax, Egentliga Finlands Minnesförening rf.
Regional handledare Emilia Stark, Centralförbundet för de Gamlas Väl
Som programvärd fungerade Nadine Karell från kommunikationsenheten på Varha.
Diskussionen handlade bland annat om hur man diagnosticeras med en minnessjukdom vid ÅUCS och Egentliga Finlands välfärdsområde, om hurdant stöd på svenska Egentliga Finlands Minnesförening och Centralförbundet för de Gamlas Väl ger med mera.
Vi fick också höra om den nyaste forskningen angående minnessjukdomar på ÅUCS och Åbo universitet.
Publikens frågor besvarades också i sändningen.
2023
Kuinka hyvin sinä nukut? Elämäntavat syövät helposti uniaikaamme, onneksi iso osa hyvää unta tukevista keinoista on helppoja kotikonsteja. Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutuu asiantuntijoiden johdolla unen ja terveyden yhteyteen, yleisimpiin uniongelmien syihin ja tietysti hyvän unen työkaluihin.
Miten diabetes vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään? Entä koko perheen arkeen? Miten tauti tunnistetaan ja miten sen kanssa elämässä selviää?
Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa - lapsi ja diabetes 2. marraskuuta.
Kysymyksiin ovat vastaamassa erikoislääkäri ja sairaanhoitaja Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksesta. Mukana on myös nuori, joka sairastaa insuliininpuutosdiabetesta. Liity mukaan lähetykseen ja lähetä oma kysymyksesi lapsen ja nuoren diabeteksesta.
Diabetes (aiemmin sokeritauti) on sairaus, jossa verensokeri on koholla – yleensä jatkuvasti. Insuliininpuutosdiabetes eli tyypin yksi diabetes johtuu haiman insuliinin tuotannon ehtymisestä. Syytä tähän ei tiedetä eikä tunneta myöskään keinoja ehkäistä sitä – tosin ehkäisyyn tähtääviä tutkimuksia on menossa.
Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta. Kyseessä on pysyvä sairaus, sitä on hoidettava joka päivä.
Arjessa apuna on esimerkiksi verensokerin seurata sensorin avulla. Käsivarteen kiinnitettävä sensori mittaa ihonalaista kudosglukoosia. Mittareiden ja sensoreiden tietoja voidaan välittää lapsen tai nuoren vanhemmille puhelinsovelluksen avulla.
Matalan verensokerin oireista on hyvä kertoa päiväkodissa, koulussa ja ystäville, jotta he osaisivat tunnistaa oireet ja tarjoaisivat hiilihydraattipitoista syötävää ajoissa.
Kakkostyypin diabetes on nuorella usein oireeton ja kehittyy hitaasti. Tauti todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin kaksi diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin.
Tyksissä jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään löytämään sopiva diabeteksen hoitomuoto.
På bilden fr.v. Linnéa och Elliot Fjällström, Eeva Ekholm, Johanna Jahnsson och Nadine Karell.
Att få ett barn kan vara den bästa upplevelsen i mångas människors liv. Förlossningen kan däremot kännas skrämmande. Hur förbereder man sig för en förlossning på bästa sätt? Hur får personalen på ÅUCS föderskan att känna sig så trygg som möjligt? Dessa och många fler frågor får du svar på i vår livesändning som hölls torsdag 21 september klockan 18-18:45. Som experter fungerade avdelningsöverläkare Eeva Ekholm och barnmorskan Johanna Jahnsson från ÅUCS.
På ÅUCS Fyrsjukhus i Åbo föds cirka 4 000 barn årligen.
Medverkande:
Mamman Linnéa Fjällström och sonen Elliot
Avdelningsöverläkare Eeva Ekholm
Barnmorska Johanna Jahnsson
Programvärd kommunikationsexpert Nadine Karell
Chattvärd kommunikationsexpert Mikael Piippo
Inspelningen kan ses på Youtube via den här länken.
Särkeekö selkäsi? Se on hyvin yleinen vaiva! Katso tallenne tästä.
Joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua. Tyks tutkii ja hoitaa pureutuu alaselän ongelmiin yhdessä asiantuntijoidensa kanssa. Mukana on myös kokemuksen tuomaa näkökulmaa.
Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi työasento, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi. Tavallisin syy selän kipeytymiseen on lihasperäinen kipu, mutta joskus takana on hankalampiakin ongelmia.
Miten pitää selkä ehjänä liikuntaharrastuksessa? Tai miten ehkäistä ennalta selkäpulmien syntyä? Entä milloin selän vuoksi päädytään leikkauspöydälle?
Näihin yleisimpiin kysymyksiin ja vastauksiin keskitymme lähetyksessämme. Tervetuloa mukaan. Voit lähettää oman kysymyksesi.
Keskustelussa mukana:
Katri Pernaa, Tyks selkäkeskuksen johtaja, ortopedian ja traumatologien erikoislääkäri
Juhani Juhola, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri
Heidi Seger, omakohtaista kokemusta
Kuinka paljon sydämen terveyteen vaikuttaa perimä? Mikä merkitys on omalla toiminnalla, jos onkin saanut ”huonot kortit”? Tyks tutkii ja hoitaa –live pureutui asiantuntijoidensa kanssa hyvinvoivaan sydämeen.
Katso Hyvä syke läpi elämän -livetilaisuuden tallenne.
Jokainen kokee joskus sydämen oireilua, lievimmillään rintakipua, hengenahdistusta tai lieviä rytmihäiriöitä. Sydän voi oireilla monella tapaa ja monesta eri syystä. Osa sydämen sairauksista on sellaisia, joihin pitää puuttua ennen kuin jotain merkittävää tapahtuu. Livessä asiantuntijat kertovat milloin on syytä huolestua ja hakeutua hoitoon.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat tunnetusti suomalaisten kansantauteja. Mitkä ovat yleisimmät sydämen taudit ja niiden hoidot, entä miten sydäntä tutkitaan? Mukana myös potilasnäkökulmaa elämästä sydämen sairauden kanssa.
Sydän- ja verisuonisairauksia voidaan parhaiten hoitaa estämällä ne kokonaan ennalta. Tyksissä tehdään vuosittain valtava määrä erilaisia huippumoderneja sydämen toimenpiteitä. Mitä pitäisi ottaa huomioon sydäntoimenpiteen tai –leikkauksen jälkeen?
Oireita voidaan helpottaa ja taudin syntymistä tai etenemistä estää esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja lääkehoidon yhdistelmällä. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin voit itse vaikuttaa tukeaksesi sydämen terveyttä ja hyvinvointia?
Keskustelussa mukana
- Tuomas Kiviniemi, kardiologian apulaisprofessori, ylilääkäri Tyks Sydänkeskus, Turun Yliopisto
- Pekka Porela, sisätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, Tyks Sydänkeskus, Turun yliopisto
- Tuula Peltola, vertaistukihenkilö, Varsinais-Suomen Sydänpiiri.
2022
Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Miksi yksi tuntuu välttävän kaikki flunssat ja toinen pärskii vähän väliä? Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutui asiantuntijoidensa kanssa vastustuskykyyn.
Katso Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? -livetilaisuuden tallenne.
Ihmisen kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan kehittyy jo odotusaikana. Jokaisella meistä on jossain määrin synnynnäistä vastustuskykyä, joka suojaa noin puolivuotiaaksi asti. Kun lapsi alkaa tutustua ympäristöönsä, hän alkaa kohdata erilaisia ”pöpöjä”, samalla hänellä alkaa kehittyä vastustuskykyä niille.
Vastustuskyvyn syntyminen on ollut monen tutkimuksen aiheena, mitä ne kertovat? Missä määrin lapselle on hyvä altistua erilaisille asioille? Miten perintötekijämme vaikuttavat sairastumisalttiuteen?
Koronapandemia opetti meille paljon tautien tarttumisesta ja niiltä suojautumisesta. Mutta voiko puhtaudessa mennä liian pitkälle? Heikentääkö jatkuva käsidesin käyttö vastustuskykyämme? Mitkä ovat hyvät käytännöt, joita kannattaa jatkaa? Miltä näyttää tuleva talvi tautien kannalta?
Rokotukset ovat lähes hävittäneet monta tapaavaa tautia Suomesta, mutta uusia viruksia tulee koko ajan lisää. Mitä tarkoittaa laumasuoja, josta uutisissa puhutaan?
Miten aikuinen säilyttää vastustuskykynsä ihan tavallisessa arjessa? Mitä pitää ottaa huomioon, kun ikääntyy? Tai kun suunnittelee ulkomaille matkustamista?
De vanligaste cancersjukdomarna bland män är prostatacancer och tjocktarmscancer.
Under livesändningen får vi höra hur dessa cancerformer behandlas och hur man återhämtar sig från sjukdomen. Hur påverkar cancern på sexlivet och hur kan man lindra problemen? Som experter i ÅUCS-live fungerar överläkare Peter Boström och överläkare Arto Rantala. Man kan också ställa frågor till experterna under sändningens gång.
Varhaisen lapsuuden merkitys on tunnettu pitkään. Nykyinen tutkimus katsoo vielä edemmäs lapsen kehityksessä, jo odotusajalla tiedetään olevan iso vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lapsen kasvaminen on jatkumo, jossa on monta erilaista vaihetta.
Lapsen käytös eri ikävaiheissa voi hämmentää vanhempia. Mikä auttaa vanhempaa ymmärtämään omia ja lapsen tunteita? Tutkijat kertovat toimintamalleista, joista on tutkitusti apua lapsen psyykkiselle kehitykselle. Esimerkiksi Voimaperheet-tutkimusohjelmasta on saatu hyviä kokemuksia.
Livelähetyksen 2.6.2022 kello 18.00 asiantuntijat tulevat Tyksin ja Turun yliopiston yhteisestä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta:
- André Sourander, professori, ylilääkäri
- Terja Ristkari, tutkimuskoordinaattori
- Marjo Kurki, erikoistutkija.
Mitä tapahtuu, kun päähän osuu isku? Voimmeko itse vaikuttaa omaan aivoterveyteemme? Aivovammat ja aivojen terveys olivat käsittelyssä Tyks tutkii ja hoitaa -livessä 17.3.2022 klo 18.00.
Livelähetyksessä asiantuntijoina ovat:
- Elina Rauhala, ylilääkäri, LT, yleisneurologia, Loimaan sairaala, Tyks Neurokeskus
- Olli Tenovuo, ylilääkäri, professori, Aivovammakeskus, Tyks Neurokeskus
- Matilda Gustafsson, opiskelija.
2021
Kuorsaako joku vieressäsi? Askarruttaako uniapnea? Aiheesta keskusteltiin Tyks tutkii ja hoitaa –livessä torstaina 2.12.2021 klo 18.00.
Tyksin asiantuntijoina mukana olivat:
- Tarja Saaresranta Uni- ja hengityskeskuksen johtaja
- Katja Urhonen, suuhygienisti
- Päivi Arvola, sairaanhoitaja.
På torsdag 16.9.2022 klockan 18 ordnades den första livesändningen av ÅUCS forskar och vårdar med temat Hur botas cancer hos kvinnor? Då talade vi om cancer hos kvinnor, å ena sidan om gynekologisk cancer såsom livmodercancer, livmoderhalscancer och äggstockscancer och å andra sidan om den vanligaste cancerformen hos kvinnor, nämligen bröstcancer.
Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento järjestettiin 50. kertaa. Juhlan kunniaksi tilaisuus nähtiin Facebook Livessä 6.5.2021. Katso tästä Voittaako tiede koronan -tilaisuuden tallenne.
Mitä haluaisit tietää ja kysyä koronarokotuksien vaikutuksista ja koronan sairaalahoidosta? Tyksin asiantuntijat alustavat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin.
Tyksin asiantuntijoina mukana olivat
- Tiina Hirvioja, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri
- Harri Marttila, infektiosairauksien erikoislääkäri
- Ville Peltola, professori, lasten infektiotautien osastonylilääkäri.
2020
Puheenjohtajana synnytys- ja naistentautien professori, ylilääkäri Päivi Polo.
18.00–18.05 Tilaisuuden avaus: Professori Päivi Polo
18.05–18.35 Naisten virtsankarkailu. Erikoislääkäri, LT Eija Laurikainen
18.35–19.00 Miten varaudun ikääntymiseen. Geriatrian professori Maria Nuotio
19.00–19.25 Lämpöä ja läheisyyttä kypsissä vuosissa. Erikoislääkäri, LT Katja Kero
19.25–19.55 Ikääntymisen ihanuus. Professori Päivi Polo
Ordförande professor emerita Seija Grénman.
18.00–18.30 Gynekologisk cancer – riskfaktorer och den nyaste behandlingen. Professor emerita Seija Grénman.
18.30–19.00 Lymfom – vad bör jag veta. Med.lic. Ilja Nystrand, HU.
19.00–19.30 Bröstcancer: behandling och prognos. Docent och specialistläkare Riikka Huovinen.
19.30–20.00 Nytt i diagnostik och behandling av prostatacancer. Docent och överläkare Peter Boström.
Puheenjohtajana tutkimusjohtaja, ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava
18.00–18.30 Tilaisuuden avaus. Miksi oma panokseni on tärkeää? Päivi Rautava
18.30–18.55 Sanoista tekoihin – mutta miten? VTT Harry Köhler
18.55–19.20 Mistä luotettavaa tietoa elämäntapojen muutokseen? Suunnittelija Linda Dalbom
19.20–19.45 Tunnetko Terveyskylän? Suunnittelija Minna Ervast
19.45–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua.
Puheenjohtajana dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö
18.00–18.10 Elämä syövän jälkeen -tilaisuuden avaus: dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö
18.10–18.35 Pään ja kaulan alueen syöpien seuranta. Dosentti Heikki Irjala
18.35–19.00 Liikkuminen on tärkeää syöpäpotilaalle sekä hoidoissa että hoitojen jälkeen. Akatemiatutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Ilkka Heinonen, Valtakunnallinen PET-keskus
19.00–19.25 Suun terveys syöpähoitojen jälkeen. Vastuualuejohtaja, dosentti Tero Soukka
19.25–19.50 Olenko aina syöpäpotilas? Reijo Rantala.
19.50–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua.
Puheenjohtajana Ma professori, Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta.
18.00–18.10 Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset -tilaisuuden avaus. Ma professori Tarja Saaresranta
18.10–18.40 Uniapnean oireet, laitehoito ja kirurginen hoito. Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen
18.40–19.10 Uniapnean elintapahoito. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Miia Aro
19.10–19.40 Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. LT Karri Utriainen
19.40–20.00 Uniapnea eri tilanteissa: raskaus, ikääntyminen ja ajoterveys. Ma professori Tarja Saaresranta
2019
Puheenjohtaja ylilääkäri, dosentti Ilkka Koskivuo
18.00–18.10 Tervetuloa. Ilkka Koskivuo
18.10–18.35 Kun haava ei parane. Erikoislääkäri Tarja Niemi
18.35–19.00 Mikrokirurgian monet kasvot. Erikoislääkäri, dosentti Esko Veräjänkorva
19.00–19.25 Rintasyöpäpotilaalla on oikeus kahteen rintaan. Erikoislääkäri Nina Brück
19.25–19.50 Miksi laihduttaja voi tarvita plastiikkakirurgia? Osastonylilääkäri, dosentti Salvatore Giordano
19.50–20.00 Kysymyksiä ja vastauksia.
Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa.
Puheenjohtajina erikoislääkäri Katja Kero Tyks, Naistenklinikka ja dosentti, järjestelytoimikunnan pj Kati Elima, TLP ja TY.
18.00–18.05 Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa – tervetuloa. Kati Elima (TLP) ja Katja Kero (Tyks)
18.05–18.15 Seksuaaliterveys. Katja Kero
18.15–18.50 Parisuhde ja seksuaalisuus. Muuttuva kehonkuva ja haluttomuus. Kun seksi tekee kipeää. Seri-tukikeskus auttaa. LT, gynekologi, seksuaalineuvoja Katja Kero ja sh, seksuaaliterapeutti Päivi Heinonen
18.50–19.15 Syöpä ja seksuaaliterveys. Urologiset syövät. Vastuualuejohtaja, urologi Peter Boström
19.15–19.40 Gynekologiset syövät. Katja Kero ja Päivi Heinonen
Puheenjohtaja sairaalajohtaja, dosentti Petri Virolainen.
18.00–18.10 Tervetuloa. Sairaalajohtaja Petri Virolainen
18.10–18.35 Tyks Orton uudet tuulet. Toimialuejohtaja, dosentti Ville Äärimaa
18.35–19.05 Selkään sattuu – milloin lääkäriin? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LT Katri Pernaa
19.05–19.30 Liike on TULE-lääke. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi
19.30–19.55 Prakaako polvi? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LL Jani Knifsund
Katso tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.
18.00–18.30 Svenskspråkig vård vid ÅUCS. Sjukvårdsdistriktets tf. direktör Göran Honga
18.30–19.00 Diabetes, högt blodtryck och risken för minnessjukdomar. MD Laura Ekblad
19.00–19.30 PET och neuroinflammation i MS. Neurolog, ML Marcus Sucksdorff
19.30–20.00 Parkinsons sjukdom – mera än bara brist på dopamin. Neurolog, MD Anna Brück
Puheenjohtaja ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri.
18.00–18.10 Tervetuloa. 75-vuotias Tyksin ihoklinikka tänään. Ylilääkäri, dosentti Leena Koulu
18.10–18.30 Tavalliset taudit ovat yleisimpiä – harvinaisten ihotautien haasteet. Dosentti, erikoislääkäri Sirkku Peltonen
18.30–18.50 Sukupuolitaudit vuonna 2019. LL, erikoistuva lääkäri Rony Westerholm
18.50–19.10 Työperäisten ihottumien muuttuva kirjo. Dosentti, erikoislääkäri Jussi Liippo
19.10–19.40 Ikääntyvä iho. Miten voin ehkäistä ihosyöpää? LT, erikoislääkäri Pilvi Riihilä
Keskustelua ja kysymyksiä.
18.00–18.05 Ei kai se vain ole syöpää – tervetuloa, pj, dosentti Pia Vihinen, Läntinen syöpäkeskus
18.05–18.30 Miten syöpä leviää elimistössä? Professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto
18.30–18.55 Kun syöpä on suolistossa, toimialuejohtaja Arto Rantala
18.55–19.20 Hematologisten eli verisyöpien uudet hoidot, toimialuejohtaja, dosentti Maija Itälä-Remes
19.20–19.45 Onko luomessani melanooma? Pia Vihinen
18.00–18.10 Välkommen, ordförande, docent och överläkare Heikki Lukkarinen
18.10–18.35 Finlandssvenskarnas bättre hälsa – myt eller verklighet? Professor i folkhälsovetenskap Sakari Suominen, Åbo universitet
18.35–19.05 Den nya barnortopediska idrottspolikliniken, docent, överläkare Olli Pajulo
19.05–19.30 Hur mår små prematurbarn som elvaåringar? Doktorand Katri Lahti, Åbo universitet och professor, överläkare Liisa Lehtonen
19.30–19.55 Screening av medfödda ämnesomsättningssjukdomar, professor Kari Pulkki, direktör för Saske
18.00–18.30 Tervetuloa: Mitä uutta päänsäryn hoidosta? Tilaisuuden pj, professori Seppo Soinila
18.30–18.55 Miten MS-taudin hoito on muuttunut 10 vuoden aikana? Dosentti Merja Soilu-Hänninen
18.55–19.20 Aivokasvaimen ensioireet, dosentti Ville Vuorinen
19.20–19.45 Neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi, professori Risto O. Roine
Avaus: Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten uusi uljas maailma, toimialuejohtaja Satu Jääskeläinen, Kuvantaminen ja toimialuejohtaja Kari Pulkki, Laboratoriotoimialue
Mitä on tarjolla Terveyskylän Tutkimukseen tulijan talossa? Erikoissuunnittelija Heidi Korin, Radiologian vastuualue ja ylilääkäri Maria Raitakari, Laboratoriotoimialue
Geenit ja genetiikan laboratoriomenetelmät, professori, yligeneetikko Johanna Schleutker
HIFU-hoidot: Kohdun ja eturauhasen syövän kimppuun ultraäänellä, professori, radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros
Tervetuloa – kulttuuri kuuluu kaikille, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas
Musiikillinen tervehdys, Sairaala- ja hoivamuusikoiksi erikoistuvat muusikot Turun Taideakatemiasta (TA)
Sairaalamusiikkityö – palveluksessanne, KT, MuM, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, TA
Elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa, TtM, tohtorikoulutettava Tuulia Koponen
Taide ja parantuminen, LKT, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo, Turun yliopisto
Musiikkia aivosairauksiin? Neurologian professori Seppo Soinila
2018
Puheenjohtajana toimialuejohtaja, kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen.
18.00–18.15 Tilaisuuden avaus: Tyks Sydänkeskus tutkii ja hoitaa, professori Juhani Airaksinen
18.15–18.40 Milloin tarvitaan tahdistinta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo
18.40–19.05 Rinnasta ottaa – onko kyse sydänviasta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela
19.05–19.30 Sydämen salat esiin – Nykyaikainen sydämen kuvantaminen, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri Antti Saraste
19.30–19.55 Sydänsairauksien ja riskien seulonta – hyötyä vai haittaa? Professori, kardiologian erikoislääkäri Juhani Airaksinen
19.55–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua
Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina ylilääkäri Esa Rintala, Tyks ja LT, piiriylilääkäri, järjestelytoimikunnan pj Minna Kaarisalo, TLP.
18.00–18.15 Tilaisuuden avaus. Mitä hyötyä ja haittaa antibiooteista on? Esa Rintala ja Minna Kaarisalo
18.15–18.40 Kun putkessa krohisee - milloin antibioottia apuun? Infektiolääkäri Taru Finnilä, Tyks
18.40–19.05 Virtsatieinfektio vaivaa - miten hoidetaan? Dosentti, kliinisen mikrobiologian, geriatrian, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Maarit Wuorela, Turun kaupunginsairaala
19.05–19.30 Ihon ja haavojen tulehdusten hyvä hoito, infektiolääkäri Harri Marttila, Tyks
19.30–19.55 Resistentit bakteerit – miten ne vaikuttavat potilaan ja läheisten elämään? LT, vs.ylilääkäri Jutta Peltoniemi, Turun hyvinvointitoimialue, Terveyspalvelut
Puheenjohtajana ylilääkäri, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, LT Laura Pirilä.
Tilaisuuden avaus: Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus – miksi nimen muutos? Ylilääkäri Laura Pirilä
Reumanhoidon vallankumous, reumatologian erikoislääkäri Laura Kuusalo
Reumaortopedia reumapotilaiden hoidossa – milloin apua leikkauksesta? Vastuualuejohtaja, dosentti, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Tiusanen
Toiminnan ja levon tasapainoa arkeen, toimintaterapeutti (YAMK) Johanna Jokinen ja fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Annika Heikkinen
Kysymyksiä ja keskustelua
Katso Hoidetaan reumaa yhdessä -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa.
Puheenjohtajana lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Taina Juvén.
Lastenpsykiatriaa -tilaisuuden avaus, vastuualuejohtaja Taina Juvén, Tyks
Pikkulapsipsykiatriaa – alle 4-vuotiaiden lasten psyykkiset häiriöt ja niiden tutkimus ja hoito, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko Hanna Manninen, Lastenpsykiatrian pkl, Tyks
Lasten ahdistuneisuus ja sen hoitaminen - esimerkkinä Huolet Hallintaan -tutkimus, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Terhi Luntamo; TtM, psykoterapeutti Terja Ristkari ja Esh, PsK, psykoterapeutti Tarja Korpilahti-Leino, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, TY
Lasten ja nuorten masennus, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson
Sairaalakoulu osana oppilaan kokonaiskuntoutumista, koulunjohtaja Niina Ekqvist, Kiinamyllyn koulu
Kysymyksiä ja keskustelua
Luennoitsijat ovat Tyks silmätautien erikoislääkäreitä.
Tilaisuuden avaus, professori, ylilääkäri Eija Vesti (pj)
Kaihileikkaus näköä parantamassa, erikoislääkäri Riikka Törnblom
Silmänpohjan ikärappeuma – voidaanko hoitaa ja miten? LT, erikoislääkäri Vesa Aaltonen
Diabeetikon silmänpohja – mitä ja miten hoidetaan, erikoislääkäri Minna Kumpula
Miten taittovirheitä voidaan nykyään korjata, erikoislääkäri Mika Kotimäki
Tilaisuuden avaus, toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine, Neurotoimialue
Miltä aivot näyttävät? Magneettikuvauksen, mikroskoopin ja tietokoneen näkökulmat, professori Seppo Soinila (neurologia)
Syväaivostimulaatiosta uutta tehoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoitoon, dosentti Valtteri Kaasinen (neurologia)
Syväaivostimulaatio neurokirurgin näkökulmasta, dosentti Janek Frantzén (neurokirurgia)
Voimmeko vaikuttaa muistisairauden riskiin elintavoillamme? Professori Risto O. Roine
Kuka hyötyy tehohoidosta? Dosentti, osastonylilääkäri Mika Valtonen (pj)
Tehoteknologian avulla aikaa parantua, LT, erikoislääkäri Ruut Laitio
Verenmyrkytys uhkaa henkeä – mitä voidaan tehdä? LT, erikoislääkäri Juha Grönlund
Mitä on palliatiivinen hoito? Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen
Suomessa on turvallista synnyttää – tervetuloa, osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio
Äiti ja vastasyntynyt – mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ylilääkäri, professori Seija Grenman, Tyks Naistenklinikka
Mitä raskauden aikana seulotaan ja miksi? Erikoislääkäri Kristiina Tertti
Turvallinen synnytys, erikoislääkäri Susanna Timonen
2017
Keitä Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka hoitaa? dosentti, vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka
Tekonivelpotilaan suun infektiot ja antibiootin käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tero Soukka
Suun omahoito ja vaikutus yleisterveyteen, erikoishammaslääkäri Heidi Leminen
Suun limakalvosairaudet, dosentti, erikoishammaslääkäri Jaana Rautava
Ikääntyminen ja hampaiden menetys – terveysriskistä elämänlaadun heikkenemiseen, dosentti, ylihammaslääkäri Juhani Laine
Nyt ahdistaa, professori Jyrki Korkeila
Tunteet ja mieli, professori Lauri Nummenmaa
Masennus, sydän ja selkä: miten masennus vaikuttaa muihin sairauksiin, professori Hasse Karlsson
Psykoosien tutkimus ja hoito – missä mennään? Professori Jarmo Hietala
Kipu kuriin – miten se tapahtuu -tilaisuuden avaus, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg
Puukko, pilleri vai jotain aivan muuta tules-kipuihin, sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen
Kipulääkkeiden järkevä käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tuula Manner
Miksi kivusta tulee ongelma? Kipupsykologi Salla Salo
Elintavat pärjäämisen tukena, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg
Mikä on Tyksin ajopoli? dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala
Ajoterveysvaatimukset ja Trafin ohjeet, Mikael Ojala, Tyks ajopoli
Poliisin ajoterveysvalvonta, rikosylikonstaapeli Kimmo Läntinen
Ajonäkö ja liikenne professori, ylilääkäri Eija Vesti, Tyks silmätaudit
Diabeetikko liikenteessä, erikoislääkäri Lassi Nelimarkka, Tyks sisätaudit
Huhtikuussa: Kun nuoren mieli järkkyy
Maaliskuussa: Lääkehoito ja -tutkimukset
Helmikuussa: Sydämen asialla
Tammikuussa: Diabetes vauvasta vaariin
2016
Joulukuussa: Pidän huolta terveydestäni, käyn seulonnoissa ja stumppaan
- Lue Turkulaisen artikkeli: Etsi sisäinen motivaatiosi ja tee itsellesi hyvää
Marraskuussa: Liike on lääke
Lokakuussa: Syöpätautien ajantasa
- Lue tiedote: Syövän hyvät hoidot lähtevät tutkimuksesta
Syyskuussa: Pienen keskosen matka keskolasta kouluun
- Lue tiedote: Pienen keskosen isot harppaukset
Huhtikuussa: Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt
Maaliskuussa: Kivun monet kasvot
Helmikuussa: Lonkkakipu - miten liikuntakyky ylläpidetään?
Tammikuussa: Verenpaineella on väliä
2015
Joulukuussa: Painavasti lihavuuden hoidosta
Marraskuussa: Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta
- Katso luentosarjan ohjelma ja yhteenveto: Älä kärsi turhaan – heikentynyttä kuuloa voidaan korjata
Lokakuussa: Asiaa aivoista
Syyskuussa: Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena
Huhtikuussa: Kun vatsa vaivaa
- Lue yhteenveto esityksistä: Kun vatsa vaivaa
Maaliskuussa: Asiaa aivoista Aivoviikolla
- Lue yhteenveto esityksistä: Aivojen suojelu kannattaa
Helmikuussa: Unen häiriöt
- Lue yhteenveto esityksistä: Arvokasta unta etsimässä
Tammikuussa: Pään ja kaulan alueen kasvaimet
2014
Joulukuussa: Totta ja tarua ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista
- Lue yhteenveto esityksistä: Ehkäisy, lapsettomuus ja hormonihoidot kiinnostivat yleisöä
Marraskuussa: Ottaako sydämestä?
Lokakuussa: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Lasten allergiat ja infektiot
- Lue yhteenveto esityksistä: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu...
Syyskuussa: Rokotukset kunniaan