Parempaa unta, helpompi hengittää – Tyks tutkii ja hoitaa 2.12.2021

Teemana Tyks tutkii ja hoitaa-livelähetyksessä 2.12.2021 oli uniapnea, sairaus, joka aiheuttaa yön aikaisia hengityskatkoksia. Oireina voi olla väsymys. Uniapnea merkitsee edelleen sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tarkoittaa siis sitä, että sydän ei kestä uniapnean aiheuttamaa rasitusta. 

Kuvassa vasemmalta: Päivi Arvola, Katja Urhonen ja Tarja Saaresranta.

Lähetyksestä piti tulla tallenne, mutta teknisen vian vuoksi lähetystä ei valitettavasti saatu tallennettua. 

Keskustelemassa oli aiheesta keuhkosairauksien vastuualueen osastonylilääkäri, professori Tarja Saaresranta, uniapneapotilaan kiskohoitoihin osallistuva Tyksin suu- ja leukasairauksien suuhygienisti Katja Urhonen sekä CPAP-hoitojen oma-aloituksen asiantuntijana Tyksin keuhkopoliklinikan uniapneahoitaja Päivi Arvola. 

Tarja Saaresranta, Uniapnea on hyvin yleinen, mutta miten yleinen?

– Todella yleinen, Suomessa arviolta yli puoli miljoonaa. Lihavuus on yhtenä syynä ja tärkein riskitekijä, vaikkei ainoa syy. Normaalipainoisillakin hengityksen säätely saattaa olla herkkä: jos vaikka havahtuu unesta, hengitys alkaa sukkuloida. Jokaisella ihmisellä, kun nukahdetaan, hengitys on sukkuloivaa ja siihen tulee yksittäisiä katkoksia. Mutta jos hengitystä kuvaisi pallona, joka on kuminauhan päässä, se jää pomppimaan. Jotkut ovat hyvin herkkiä havahtumaan tai heräämään. Heillä hengityksen säätely on muutenkin herkkää. Kun nukahdetaan, meidän lihaksemme rentoutuvat. Osalla rentoutuvat vähän liikaakin. Ylähengitysteihin ei tule riittävän voimakasta käskyä pysyä vähän auki. 

Mitä tapahtuu uniapnean tutkimuksessa Tyksissä? Millaisia kansainvälisiä tutkimuksia on menossa?

– ESADA-tutkimus (European Sleep Apnea Database) on maailman suurin uniapneapotilaiden tutkimus, jossa tutkitaan, seurataan ja hoidetaan potilaita yli 30 eurooppalaisessa sairaalassa. Tutkimuksessa yli 35 000 potilasta. Näin saadaan tietoa eri hoitomuodosta, sairauksien vaikutuksista, erilaisista uniapneapotilaiden tyypeistä. Tietoa pystytään hyödyntämään, kun mietitään hoitojen kehittämistä.

– Sleep revolution on EU-hanke, jonka vetäjät ovat Reykjavikin ja Kuopion yliopistot. Pyritään kehittämään uutta parempaa diagnostiikkaa, että saataisiin tietää, mikä riski potilaan kokonaisterveydelle, miten potilasta voitaisiin paremmin osallistaa. Mukana fyysikkotaustaisia ihmisiä Kuopion yliopistosta, tutkimuksessa sovelletaan erilaisia koneoppimismenetelmiä ja keinoälyä.

Miksi Tyks on mukana näissä kansainvälisissä tutkimuksissa?

– Turussa ollaan hyvin aktiivisia uniapneaan liittyvässä tutkimuksessa. Turku on yksi Euroopan johtavista keskuksista, joka tunnetaan maailmalla. 

Millaista hoito on nyt?

– Nykyään CPAP-hoitoihin löytyy yli 50 erilaista maskia. Maskit ovat kehittyneet, laitteet ovat kehittyneet, niissä on erilaisia algoritmejä ja säätömahdollisuuksia. Myös uniapneakiskot ovat kehittyneet. Koko ajan tutkitaan myös lääkehoitoja, siksi on tärkeä oppia tarkemmin tyypittelemään sairaus, nyt käsitellään yhtenäisenä. Uniapneahan on oireyhtymä eikä tauti. Pitää erottaa sen erilaiset ilmiasut ja erilaiset mekanismit. Täsmähoitoa voidaan antaa tietyille ryhmille, kun ne pystytään erottamaan. Ei ole vielä riittävän yksinkertaista menetelmää, jota käyttää potilastyössä. Kun ne pystytään erottamaan, on helpompi kehittää esimerkiksi lääkehoitoa osana muuta hoitoa. Nythän Suomen markkinoille tuli toukokuussa piristävä lääke, joka hyödyttää niitä, jotka CPAP-hoidosta huolimatta kokevat suurta väsymystä. Se soveltuu pienelle osalle potilaista. Vielä se ei kuitenkaan ole erityiskorvattava lääke.