Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu…

Lokakuun studia generaliassa puitiin lasten allergioita ja infektioita. T-sairaalan Risto Lahesmaa -salin lisäksi kuulijoita oli videoyhteyden kautta mukana Porissa ja Vaasassa.

Lasten allergioista ja infektioista luennoivat lokakuussa Johannes Savolainen (vas.), Ville Peltola, Tuomas Jartti ja Miia Laine.

Eroon välttämisdieeteistä

Ruoka-allergiat ovat nykyisin yleisiä monilla pikkulapsilla. Perinteisesti lieviäkin ruokayliherkkyyksiä on hoidettu tiukoilla välttödieeteillä. Uuden tutkimustiedon perusteella Kansallinen Allergiaohjelma 2008–18 on muuttamassa tätä perinnettä. Tyksissä on oltu etulinjassa kananmunasiedätyksen kokeilussa ja oltu mukana lehmän maidon ja toistaiseksi keskeytetyssä vehnänsiedätyskokeilussa.

– Lieväoireisia ruokayliherkkiä kehotetaan kokeilemaan ruokia ja käyttämään niitä, jos oireet ovat vähäisiä. Näin voidaan kasvattaa sietokykyä. Vakavampioireisia ruokayliherkkyyksiä (lehmänmaito, kananmuna, maapähkinä) hoidetaan yliopistosairaaloiden tutkimusprojekteissa ruokasiedätyksellä, omin päin niiden siedättämiseen ei pidä ryhtyä. 

– Ruokasiedätys voi lähitulevaisuudessa olla käypää hoitoa, ennustaa kliinisen allergologian professori Johannes Savolainen.

Ikävät infektiot

Alle kouluikäiset lapset sairastavat keskimäärin 5–8 hengitystieinfektiota vuodessa. Rinovirus on hengitystieinfektioiden yleisin aiheuttaja. Lisätaudit, kuten välikorvatulehdus tai keuhkokuume, kehittyvät usein viruksen ja bakteerin yhteisinfektion seurauksena.

– Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet toistuneille hengitystieinfektioille riskitekijöitä, kuten päivähoidon suuressa lapsiryhmässä ja tupakansavulle altistumisen. Ympäristötekijöiden lisäksi geneettiset immunologian erot todennäköisesti aiheuttavat alttiutta toistuville hengitystieinfektioille, kertoo lasten infektiotautien professori, osastonylilääkäri Ville Peltola.

Toistuvat hengitystieinfektiot aiheuttavat lapselle, perheelle ja yhteiskunnalle merkittävän rasituksen lääkärikäyntien, antibioottihoitojen, päivähoidosta ja työstä poissaolojen, kirurgisten toimenpiteiden ja sairaalahoitojen muodossa. Infektioalttiiden lasten sairastavuutta pitäisi pyrkiä vähentämään ympäristötekijöihin vaikuttamalla. Antibioottien tarve pitää harkita tarkkaan.

Korvatulehdus kaupan päälle – kipulääkekin auttaa

Lähes kaikki lapset sairastavat ainakin yhden välikorvatulehduksen kolmen vuoden ikään mennessä.

Vanhempien ei ole helppoa arvioida lääkärikäynnin tarpeellisuutta, sillä oireista ei ole apua pienten lasten välikorvatulehduksen diagnostiikassa.

– Vastaanotolla välikorvatulehduksen toteamista vaikeuttavat korvavaikku ja pienen lapsen vastustelu tutkimustilanteessa. Silti huolellinen korvien tutkiminen on tärkeää varman diagnoosin saamiseksi. 

– Vaikka pienet lapset hyötyvät välikorvatulehduksen antibioottihoidosta, osa tulehduksista paranee myös ilman antibioottihoitoa. Tällöin tarvitaan kontrollikäynti kahden päivän kuluttua korvatulehduksen toteamisesta. Kotona vanhemman on tärkeää muistaa lapsen painon mukainen kipulääkitys jo epäillessään korvatulehdusta, sekä hoidon alkuvaiheessa, neuvoo lastentautien erikoislääkäri Miia Laine.

Allergioita ja astmaa

Lasten astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdustauti, joka aiheuttaa pitkittyvää yskää, toistuvaa hengityksen vinkumista ja uloshengitysvaikeutta.

– Hengitysteiden ahtautuminen palautuu usein normaaliksi joko itsestään tai lääkkeiden avulla. Tulehdus herkistää hengitystiet monille ympäristön ärsykkeille, jotka voivat siten aiheuttaa hengenahdistusta. Diagnostiikassa keskeistä ovat tyypilliset oireet, vaste hengitysteitä avaavalle lääkkeelle ja keuhkojen toimintakokeet.

– Hoidon tavoitteena on rauhoittaa hengitysteiden tulehdus ja siten saavuttaa oireettomuus selvittää VINKU-tutkimusryhmän päätutkija dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri Tuomas Jartti.

Marraskuussa sydänvaivoista, joulukuussa ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan hoitojen kehittämistä. Näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista kerromme yleisöluentosarjassamme myös marras- ja joulukuussa kuukauden ensimmäisenä torstaina. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa, Satakunnan keskussairaalassa Porissa ja Vaasan keskussairaalassa, tiivistää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Seuraavat yleisöluennot:
6.11. klo 18–20  Ottaako sydämestä?
4.12. klo 18–20  Totta ja tarua ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista
Turussa luennot pidetään T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa.
Katso tarkempi luento-ohjelma

Teksti: Tuula Vainikainen, kuva: Esa Halsinaho