Diabetes aiheena Tyksin yleisöluennolla 19.1.2017

Diabetes on yksi suomalaisten kansantaudeista. Tuntemattomasta syystä tyypin 1 diabetes on Suomessa väestöön nähden yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa. Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten lasten sairastuvuus diabetekseen on entisestäänkin lisääntynyt. Aikuisiän diabeteksen räjähdysmäiseen kasvuun suurin syy löytyy elintavoista - ylipainosta ja liikkumattomuudesta.

Diabetes on aiheena Tyksin tammikuun yleisöluennolla torstaina 19.1.2017 klo 18–20.

Veren sokeritason mittaaminen aterioiden yhteydessä kuuluu diabeetikon rutiinitehtäviin.

Diabetesta tunnetaan useita eri muotoja. Yleisimpiä ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, joiden rajat eivät ole selkeät, joillakin potilailla todetaan molempien tyyppien piirteitä. Näiden diabetesmuotojen eroista ja yhtäläisyyksistä sekä niiden tutkimuksesta kertoo professori Pirjo Nuutila.

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että haiman insuliinia tuottavat solusaarekkeet hiljalleen tuhoutuvat autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Seurauksena on insuliinin puute, jonka vuoksi verensokerin määrä suurenee. Edelleenkään ei tiedetä, miksi solusaarekkeet tuhoutuvat. Insuliinin puutteen vuoksi hoitona tarvitaan alusta lähtien insuliinipistoksia. Sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen taipumus. Sairautta on totuttu pitämään "nuoruustyypin diabeteksena", mutta nykyisin tiedetään, että siihen voi sairastua myös aikuisena.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy jo vuosia ennen sairastumista insuliinin tehottomuus eli insuliiniresistenssi. Tällöin insuliinin säätelemä sokerin eli glukoosin siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt. Jotta sokeri siirtyisi soluihin, haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän. Ajan mittaan haiman insuliinia valmistavat solut väsyvät, minkä seurauksena verensokeri nousee, ja diabetes puhkeaa. Insuliinin tuotanto heikkenee edelleen vuosien kuluessa, jolloin jossain vaiheessa hoidoksi tarvitaan myös insuliinia.

Noin kolmasosalla ihmisistä on perinnöllinen taipumus tyypin 2 diabetekseen. Pelkkä perinnöllinen taipumus johtaa harvoin diabetekseen, jos henkilö säilyy normaalipainoisena ja liikunnallisena. Taipumus muuttuu usein diabetekseksi, kun paino nousee, ja etenkin silloin kun kiloja kertyy keskivartalolle haitallisen paljon. Keski-ikäisillä, joilla on 15 kiloa tai enemmän ylipainoa, vaara sairastua diabetekseen on ainakin 10–20-kertainen normaalipainoisiin verrattuna. Myös vähäinen liikunta lisää diabeteksen vaaraa.

Uusia diabeteslääkkeitä ja -laitteita käyttöön

Suun kautta otettavista diabeteslääkkeistä insuliiniherkkyyttä lisäävä metformiini on edelleen peruslääke. Toissijaisena lääkkeenä sen rinnalle on viime vuosina tullut käyttöön uusia insuliinieritystä lisääviä valmisteita, gliptiinejä. Uusin lääkeryhmä ovat glifotsiinit, jotka alentavat verensokeria siten, että ne lisäävät glukoosin erittymistä virtsaan. Näihin uusiin valmisteisiin ei liity hypoglykemian eli liian alhaisen verensokerin riskiä. Myös uudentyyppisiä insuliineja on kehitetty.

Verensokeritasojen seurantaa on perinteisesti tehty mittaamalla arvo sormenpäästä otetusta näytteestä, nyt tarjolla on myös vaihtoehtoja.

– Verensokerin pitkäaikaisseurantaan on viimeisten vuosien aikana tullut ns. sensoreita, jotka mittaavat sokeriarvoja ihonalaiskudoksesta. Uusimpana laitteena on viime vuonna saatu käyttöön olkavarren alueelle asennettava reilu kahden euron kokoinen laite, josta lähtee ihon alle noin viisi millimetriä pitkä, ohut glukoosia aistiva "lanka". Glukoosiarvo nähdään viemällä pieni lukulaite sensorin lähelle, jolla lukemat voidaan lukea rajattoman monta kertaa päivässä. Laite sopii korvaamaan sormen päästä tehtäviä verensokerimittauksia, kertoo professori Tapani Rönnemaa.

Raskausdiabeteksessa veren sokeripitoisuus suurenee raskauden aikana. Verensokeri palaa yleensä normaaliksi synnytyksen jälkeen. Jos ennalta ehkäiseviin toimiin, kuten laihdutukseen ja liikunnan lisäämiseen, ei ryhdytä, kolmannekselle synnyttäneistä äideistä kehittyy myöhemmin tyypin 2 diabetes. Naistentautien erikoislääkäri Kristiina Tertti kertoo kuinka raskausdiabetesta hoidetaan ja millaista tutkimusta aiheesta tehdään Tyksin naistenklinikassa.

Voidaanko lasten sairastumista diabetekseen ehkäistä? Suomessa sairastuu noin 600 lasta eli yksi lapsi 120:sta diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Kuinka tämä kasvava ongelma voitaisiin kääntää laskuun? Dosentti, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen päivittää nykytietämyksemme siitä voidaanko lasten sairastumista ehkäistä ja jos, niin millä keinoin.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot jatkuvat helmi-huhtikuussa

16.2.2017: Sydämen asialla

16.3.2017: Lääkehoito: muistilääkkeet, sydänlääkkeet, syöpälääkkeet ja niiden tutkimus

20.4.2017: Nuorten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito

Katso yleisöluentojen tarkemmat ohjelmat.

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa (osoite: Hämeentie 11, Turku). Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

19.1. Diabetes vauvasta vaariin, tilaisuuden ohjelma

Puheenjohtajana professori, ylilääkäri Pirjo Nuutila, PET-keskus, sisätaudit

18.00–18.05 Avaus, ylilääkäri Pirjo Nuutila
18.05–18.30 Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes – eroja ja yhtäläisyyksiä, Pirjo Nuutila
18.30–19.00 Uusia lääkkeitä ja laitteita diabeteksen hoitoon, professori Tapani Rönnemaa

19.00–19.25 Raskausdiabetes, LT,  naistentautien  erikoislääkäri  Kristiina  Tertti

19.25–19.50 Voidaanko lasten sairastumista diabetekseen ehkäistä? Dosentti, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen

 

Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Esa Halsinaho