Uni- ja hengityskeskuksen resurssitavoitteet

• Moniammatillinen henkilökunta:
  • erikoislääkärit, erikoishammaslääkärit, erikoistuvat lääkärit ja -hammaslääkärit
  • sairaalafyysikko, jolla erityisvastuu uni- ja vireystilatutkimuksista
  • hengitysvaje-, uniapnea- ja unihäiriöhoitajat, unitutkimushoitajat (KNF), konsultoiva hengitysvajehoitaja (2PV-hoidon aloitukset ja seuranta Tyksin muilla kuin keuhko-osastoilla, 2PV-etäseuranta)
  • kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti 
  • sosiaalityöntekijä
  • neuropsykologi
  • sairaalapappi.
• •    Monierikoisalainen hengitysvajeen, uni- ja vireystilahäiriöiden sekä ylipainehappihoidon osaaminen (keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria, kliininen neurofysiologia, anestesiologia ja tehohoito, suu- ja leukasairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastentaudit, lastenneurologia, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria, gynekologia ja obstetriikka, gastrokirurgia (lihavuuskirurgia); erityispätevyydet unilääketiede, liikennelääketiede, palliatiivinen lääketiede.
• Hengitystukiyksikkö (päävastuu neuromuskulaarisen hengitysvajeen ja ns. hengityshalvauspotilaiden hoidosta ja sen koordinaatiosta).
• Hengitysvajeen palliatiivisen ja saattohoidon moniammatillinen erikoisosaaminen ja konsultaatio.
• Uniapnean KNK- ja leukakirurgisten hoitojen osaaminen, leukakirurgian päivystys.
• Uniapneakiskohoito.
• Ylipainehappihoitovalmius 24/7.
• Itsenäistä poliklinikkavastaanottoa pitävä hengitysvaje-, uniapnea-, unihäiriö- ja palliatiivinen sairaanhoitaja (aikuiset), unihäiriöhoitaja (lapset), unihäiriöiden hoitajavetoinen ryhmämuotoinen hoito (aikuiset).
• Keuhko-osaston hoitohenkilökunta pystyy itsenäisesti säätämään CPAP- ja 2PV-laitteita ja happivirtausta annettujen hoitotavoitteiden mukaan.
• Hengitysvajepotilaiden moniammatillinen ryhmäkuntoutus.

• Keuhkovalvonta, keuhko-osastolla laaja kardiorespiratorinen yöpolygrafia videovalvonnassa, akuutilla keuhkosairauksien osastolla mahdollisuus vaativien potilaiden laitehoidon titraukseen ja valvontaan (SpO2-, tcCO2-, EKG- ja RR-monitorointi) langattomasti hoitajakansliasta käsin, kaikissa keuhko-osastojen potilashuoneissa jatkuva SpO2- ja tcCO2-monitorointimahdollisuus ja seuranta hoitajakansliasta käsin.
• Lasten hengitystukihoidon valvontatason hoito.
• Monipuolinen hengitystukilaitteisto eri ikäisten obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekä hengitysvajeen hoitoon (sisältäen CPAP-, erilaiset kaksoispaine- ja ASV-laitteet ja elämää ylläpitävät respiraattorit sekä korkeavirtaushappihoidon).
• CPAP- ja 2PV-laitehoidon etäseurantajärjestelmä.
• Spirometria, oskillometria, diffuusiokapasiteettitutkimus, hengitysfunktion fysioterapeuttiset mittaukset.
• Unitutkimuslaboratorio.
• Aktigrafia, unipolygrafia, yöpolygrafia, video-EEG, vireystilatutkimukset MWT, MSLT, Osler.
• Kefalometriset analyysit.
• 3D-suunnittelu leukaortopedisia hoitoja suunniteltaessa.
• Kattavat elämänlaatu- ja oirekyselylomakkeet, unipäiväkirja.
• Neuropsykologiset tutkimukset.
• Terveysperusteinen ajokyvyn testaus ostopalveluna, Vienna-testi Ajopolilla.
• Asianmukaiset vuodeosastot ja polikliiniset tilat.
• Ylipainehappihoitokammio.

Erikoissairaanhoitoa vaativat uni- ja vireystilan häiriöt, eri ikäisten akuutti ja krooninen hengitysvaje (sisältäen hengityshalvauspotilaat), hengitysvajeen palliatiivinen ja saattohoito, ylipainehappihoito.

• Krooninen ja akuutti hengitysvajaus 
• Sentraaliset hengityksen säätelyhäiriöt mukaan lukien obesiteettihypoventilaatio
• Obstruktiivinen ja sentraalinen uniapnea, pitkäkestoinen unenaikainen ylähengitystieahtauma
• Leukaepäsuhta tai poikkeava rakenne
• Vaikeahoitoinen unettomuus
• Vaikeahoitoinen levottomat jalat -oireyhtymä
• Vaikeahoitoiset vuorokausirytmin häiriöt
• Lääkkeiden ja alkoholin käyttöön liittyvät unihäiriöt yhdessä päihdelääketieteen yksikön kanssa
• Narkolepsia ja muut hypersomniat
• Vaikeat parasomniat
• Vaikeahoitoiset vuorotyöntekijöiden unihäiriöt
• Somaattisiin sairauksiin liittyvät vaikeat unihäiriöt kuten kipupotilaiden ja aivovammapotilaiden unihäiriöt.

1. Oman alueen potilaiden hoito
   • Ongelmapotilaiden hoito tiiviissä, moniammatillisessa erikoisalat ylittävässä yhteistyössä (vaikeiden kasvojen ja ylempien hengitysteiden alueen anomalioiden diagnostiikka ja hoito keskitetysti HUS:ssa) ja osa molempiin leukoihin kohdistuvista ortognaattiskirurgisista leikkauksista keskitetään alueen yliopistosairaalaan.
2. Moniammatilliset säännöllisesti kokoontuvat työryhmät
   • Kuukausittain lukuvuoden aikana kokoontuva moniammatillinen unihäiriötyöryhmä, jossa tarpeen mukaan edustus seuraavilta erikoisaloilta: keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria, kliininen neurofysiologia, lastenneurologia, suu- ja leukasairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, työterveyshuolto; osalla lisäksi unilääketieteen tai liikennelääketieteen erityispätevyys
   • Mahdollisuus valtakunnallisesti osallistua unihäiriötyöryhmään etäyhteydellä
   • Ajopoli
   • Hengitysvajeen ja uniapnean ongelmatapauskokoukset yhdessä lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa lukukausien aikana joka toinen viikko.
3. Diagnostiikan ja hoidon kehitys ja kansallinen koordinaatio
   • Testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa ja hoitomuotoja
   • Luo yhtenäiset kansalliset kriteerit tarvittaville resursseille, osaamisvaatimuksille, diagnostisille ja hoidollisille käytännöille yhdessä muiden yliopistosairaaloiden kanssa
   • Diagnostiikan ja hoidon kehittäminen kustannustehokkaammaksi
   • Hoidon vaikuttavuuden seuranta (tunnistaa ja määrittelee seurattavat muuttujat)
   • Ajoterveyden ja työkyvyn moniammatillinen arviointi
   • Alueelliset hoitoketjut.
4. Konsultointi
   • Ongelmapotilaiden diagnostiikan ja hoidon konsultointi.
5. Koulutus
   • Eri ammattiryhmien alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kouluttaminen
   • Unilääketieteen erityispätevyyskoulutus soveltuvin osin
   • Lukukausien aikana kuukausittaiset koulutukset etäyhteydellä yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
   • Erikoisalakohtaiset koulutustilaisuudet
   • Hengityshalvaushoitajien kuukausittainen koulutus lukukauden aikana.
6. Tutkimus
   • Moniammatillinen kansallinen uni- ja hengitysvajetutkijaverkosto ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö, Turun yliopiston tekniikan kehittämiskeskuksen ja psykologian laitoksen unitutkimus, Turun yliopiston Unitutkimuskeskus
   • Tohtorintutkintojen ja muiden opinnäytteiden ohjaus
   • Kliiniset teollisuuslähtöiset lääke- ja laitetutkimukset.
7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
   • Asiatiedon tarjoaminen potilaille ja medioille mm. keskuksen internet-sivujen kautta
   • Tutkittuun tietoon perustuvan uusimman hoidon tarjoaminen potilaille.

• Moniammatillinen henkilökunta:
  • erikoislääkärit, erikoishammaslääkärit, erikoistuvat lääkärit ja -hammaslääkärit
  • hengitysvaje-, uniapnea- ja unihäiriöhoitajat, unitutkimushoitajat (KNF)
  • kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti
  • sosiaalityöntekijä
  • neuropsykologi
  • sairaalapappi.
• Monierikoisalainen hengitysvajeen, uni- ja vireystilahäiriöiden osaaminen (keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria, kliininen neurofysiologia, anestesiologia ja tehohoito, suu- ja leukasairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastentaudit, lastenneurologia, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria, gastrokirurgia (lihavuuskirurgia); erityispätevyydet unilääketiede, liikennelääketiede, palliatiivinen lääketiede).
• Itsenäistä poliklinikkavastaanottoa pitävä hengitysvaje-, uniapnea-, unihäiriö- ja palliatiivinen sairaanhoitaja (aikuiset), unihäiriöhoitaja (lapset), unihäiriöiden hoitajavetoinen ryhmämuotoinen hoito (aikuiset).
• Keuhko-osaston hoitohenkilökunta pystyy itsenäisesti säätämään CPAP- ja 2PV-laitteita ja happivirtausta annettujen hoitotavoitteiden mukaan.
• Hengitysvajepotilaiden moniammatillinen ryhmäkuntoutus.
• Hengitysvajeen palliatiivisen ja saattohoidon moniammatillinen erikoisosaaminen ja konsultaatio.
• Uniapnean KNK-hoitojen osaaminen.
• Uniapneakiskohoito.

• Keuhkovalvonta keuhkoklinikan omana toimintana tai yhdessä muiden erikoisalojen kanssa, keuhkosairauksien osastolla mahdollisuus vaativien potilaiden laitehoidon titraukseen ja valvontaan (SpO2-, tcCO2-, EKG- ja RR-monitorointi).
• Monipuolinen hengitystukilaitteisto eri ikäisten obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekä hengitysvajeen hoitoon (sisältäen CPAP-, erilaiset kaksoispaine- ja ASV-laitteet ja elämää ylläpitävät respiraattorit sekä korkeavirtaushappihoidon).
• CPAP-ja 2PV-laitehoidon etäseurantajärjestelmä
• Spirometria, oskillometria, diffuusiokapasiteettitutkimus, hengitysfunktion fysioterapeuttiset mittaukset.
• Aktigrafia, unipolygrafia, yöpolygrafia, video-EEG tai vastaava tutkimus, vireystilatutkimukset MWT tai Osler, MSLT.
• Kefalometriset analyysit.
• Kattavat elämänlaatu- ja oirekyselylomakkeet, unipäiväkirja.
• Neuropsykologiset tutkimukset.
• Terveysperusteinen ajokyvyn testaus ostopalveluna.
• Asianmukaiset vuodeosastot ja polikliiniset tilat.

Erikoissairaanhoitoa vaativa akuutti ja krooninen hengitysvaje (sisältäen hengityshalvauspotilaat), hengitysvajeen palliatiivinen ja saattohoito, uni- ja vireystilan häiriöt.

• Krooninen ja akuutti hengitysvajaus
• Sentraaliset hengityksen säätelyhäiriöt mukaan lukien obesiteettihypoventilaatio
• Obstruktiivinen ja sentraalinen uniapnea, pitkäkestoinen unenaikainen ylähengitystieahtauma
• Leukaepäsuhta tai poikkeava rakenne
• Vaikeahoitoinen unettomuus
• Vaikeahoitoinen levottomat jalat -oireyhtymä
• Vaikeahoitoiset vuorokausirytmin häiriöt
• Lääkkeiden ja alkoholin käyttöön liittyvät unihäiriöt yhteistyössä päihdelääketieteen yksikön kanssa
• Narkolepsia ja muut hypersomniat
• Vaikeat parasomniat
• Vaikeahoitoiset vuorotyöntekijöiden unihäiriöt
• Somaattisiin sairauksiin liittyvät vaikeat unihäiriöt kuten kipu- ja aivovammapotilaiden unihäiriöt.

1. Oman alueen potilaiden hoito
   • Ongelmapotilaiden hoito tiiviissä, moniammatillisessa erikoisalat ylittävässä yhteistyössä.
2. Moniammatilliset säännöllisesti kokoontuvat työryhmät
   • Kuukausittain lukuvuoden aikana kokoontuva moniammatillinen unihäiriötyöryhmä, jossa edustus ainakin seuraavilta erikoisaloilta: keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria, kliininen neurofysiologia, lastenneurologia, suusairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit
   • Ajopoli omana toimintana tai yhdessä toisen yliopistosairaalan kanssa.
3. Diagnostiikan ja hoidon kehitys ja alueellinen koordinaatio
   • Testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa ja hoitomuotoja
   • Hoidon vaikuttavuuden seuranta
   • Diagnostiikan ja hoidon kehittäminen kustannustehokkaammaksi
   • Ajoterveyden ja työkyvyn moniammatillinen arviointi joko omana toimintana tai yhteistyössä muun yliopistosairaalan kanssa
   • Alueelliset hoitoketjut.
4. Konsultointi
   • ongelmapotilaiden diagnostiikan ja hoidon konsultointi.
5. Koulutus
   • Eri ammattiryhmien alueellinen ja kansallinen (ja kansainvälinen) kouluttaminen
   • Unilääketieteen erityispätevyyskoulutus soveltuvin osin
   • Erikoisalakohtaiset koulutustilaisuudet
   • Hengityshalvaushoitajien kuukausittainen koulutus lukukauden aikana.
6. Tutkimus
7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
   • Asiatiedon tarjoaminen potilaille ja medioille omien esim. internetsivujen kautta
   • Tutkittuun tietoon perustuvan uusimman hoidon tarjoaminen potilaille.

• Moniammatillinen henkilökunta:
  • erikoislääkärit, erikoishammaslääkäri, erikoistuvat lääkärit ja -hammaslääkärit
  • sairaalafyysikko
  • hengitysvaje-, uniapnea- ja unihäiriöhoitajat, unitutkimushoitajat tai yöpolygrafiahoitajat toiminnasta riippuen (KNF)
  • kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti
  • sosiaalityöntekijä
  • neuropsykologi
  • sairaalapappi.
• Monierikoisalainen hengitysvajeen ja uni- ja vireystilahäiriöiden osaaminen (erityisesti keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria, kliininen neurofysiologia, anestesiologia ja tehohoito, mutta myös lastenneurologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä suu- ja leukasairaudet).
• Itsenäinen hoitajavetoinen uniapnea- ja unihäiriöhoitajan poliklinikkatoiminta.
• Keuhko-osaston hoitohenkilökunta pystyy itsenäisesti säätämään CPAP- ja 2PV-laitteita ja happivirtausta annettujen hoitotavoitteiden mukaan (ASV-hoidon aloitus ja seuranta joko omana toimintana tai yliopistosairaalaan kanssa yhteistyössä).
• Hengitysvajepotilaiden moniammatillinen ryhmäkuntoutus.
• Hengitysvajeen palliatiivisen ja saattohoidon moniammatillinen erikoisosaaminen ja konsultaatio.

• Keuhkovalvonta yhdessä muiden erikoisalojen kanssa, keuhkosairauksien osastolla mahdollisuus vaativien potilaiden laitehoidon titraukseen ja valvontaan (SpO2-, tcCO2-, EKG- ja RR-monitorointi); osasto-olosuhteissa tarvittaessa valvontapaikalla lasten ventilaatiotukihoidon karkea toteutuksen arvio.
• Monipuolinen hengitystukilaitteisto eri ikäisten obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekä hengitysvajeen hoitoon (sisältäen CPAP-, erilaiset kaksoispaine- ja ASV-laitteet ja elämää ylläpitävät respiraattorit sekä korkeavirtaushappihoidon) yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.
• CPAP- ja 2PV-laitehoidon etäseurantajärjestelmä.
• Spirometria, oskillometria, diffuusiokapasiteettitutkimus, hengitysfunktion fysioterapeuttiset mittaukset.
• Yöpolygrafia omana toimintana, aktigrafia, unipolygrafia ja vireystilatutkimukset (MSLT, MWT tai OSLER, terveysperusteinen ajokoe) joko omana toimintana, yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa tai ostopalveluna.
• Kattavat elämänlaatu- ja oirekyselylomakkeet, unipäiväkirja.
• Neuropsykologiset tutkimukset omana toimintana tai yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.
• Terveysperusteinen ajokyvyn testaus ostopalveluna.
• Asianmukaiset vuodeosastot ja polikliiniset tilat.

Erikoissairaanhoitoa vaativa akuutti ja krooninen hengitysvaje, hengitysvajeen palliatiivinen ja saattohoito, uni- ja vireystilan häiriöt.

• Erikoissairaanhoitoa vaativa krooninen ja akuutti hengitysvaje
• Sentraaliset hengityksen säätelyhäiriöt mukaan lukien obesiteettihypoventilaatio
• Obstruktiivinen ja sentraalinen uniapnea, pitkäkestoinen unenaikainen ylähengitystieahtauma
• Leukaepäsuhta tai poikkeava rakenne
• Vaikeahoitoinen unettomuus
• Vaikeahoitoinen levottomat jalat -oireyhtymä
• Vaikeahoitoiset vuorokausirytmin häiriöt
• Lääkkeiden ja alkoholin käyttöön liittyvät unihäiriöt
• Narkolepsia ja muut hypersomniat yhteistyössä yo-sairaalan kanssa
• Vaikeat parasomniat yhteistyössä yo-sairaalan kanssa
• Vaikeahoitoiset vuorotyöntekijöiden unihäiriöt
• Somaattisiin sairauksiin liittyvät vaikeat unihäiriöt kuten kipupotilaiden unihäiriöt.

1. Oman alueen potilaiden hoito
   • Ongelmapotilaiden hoito tiiviissä, moniammatillisessa erikoisalat ylittävässä yhteistyössä.
2. Moniammatilliset säännöllisesti kokoontuvat työryhmät
   • Kuukausittain lukuvuoden aikana kokoontuva moniammatillinen unihäiriötyöryhmä joko omana toimintana tai etäyhteydellä yliopistosairaalan kanssa.
   • Ajopoli yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.
3. Diagnostiikan ja hoidon kehitys ja alueellinen koordinaatio
   • Hoidon vaikuttavuuden seuranta
   • Ajoterveyden ja työkyvyn moniammatillinen arviointi joko omana toimintana tai yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa
   • Alueelliset hoitoketjut.
4. Konsultointi
   • Ongelmapotilaiden diagnostiikan ja hoidon konsultointi.
5. Koulutus
   • Eri ammattiryhmien alueellinen kouluttaminen
   • Unilääketieteen erityispätevyyskoulutus soveltuvin osin
   • Erikoisalakohtaiset koulutustilaisuudet
   • Hengityshalvaushoitajien kuukausittainen koulutus lukukauden aikana yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa.
6. Tutkimus
7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
   • Asiatiedon tarjoaminen potilaille ja medioille esim. internet-sivujen kautta.
   • Tutkittuun tietoon perustuvan uusimman hoidon tarjoaminen potilaille.

• Aikuisten ja lasten uniapnean ja muiden unihäiriöiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa (kasvojen, leukojen ja purennan rakenteelliset seikat, painonhallinta).
• Aikuisten ja lasten hengitysvajeen ja uni- ja vireystilahäiriöiden tunnistaminen, diagnostiikka ja hoito sovitun alueellisen porrastuksen mukaisesti joko perusterveydenhuollossa itsenäisesti tai ostopalveluina.
• Ryhmä- tai yksilöohjauksena elintapaohjaus ja liikunnallinen kuntoutus hengitysvaje- ja uniapneapotilaille omana toimintana tai yhdessä kolmannen sektorin kanssa.
• Uni- ja vireysongelmiin perehtynyt lääkäri.
• Perustason unihäiriöhoitajan vastaanotto, pystyy toteuttamaan unettomuuden ei-lääkkeellisiä hoitokokonaisuuksia fyysisinä käynteinä tai etäyhteydellä yksilö- ja ryhmämuotoisesti, tunnistamaan ja ohjaamaan oheissairauksista kärsiviä potilaita lääkärin vastaanotolle sekä tarkistamaan myös CPAP-laitteen käyttötunnit uniapneapotilaiden ajoterveysarvioita varten.
• Perustason unettomuudenhoitoryhmät (”unikoulu”) fyysisesti ja etäpalveluna.
• Uniapneahoitaja, mikäli CPAP-hoidon seuranta kuuluu kyseisen toimipisteen toimintaan.
• Uniapneakiskohoidon seuranta ja uniapneakiskojen sovittaminen suun terveydenhuollossa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti.
• Potilaiden ja läheisten psykososiaalinen tuki, hengitysvajepotilaiden perustason saattohoito.
• Asiatiedon tarjoaminen potilaille ja medioille.

• Hoidon koordinaatio: lasten keuhkolääkäri, lasten hengitystukihoitoihin perehtynyt lastenlääkäri.
• Hoidon koordinoinnin tukena moniammatillinen tiimi: lastenneurologi, lasten hengitystukihoitoihin perehtynyt anestesialääkäri, lastenkirurgi tai korvalääkäri, joka on perehtynyt trakeostomiaan, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä)
• Hengitysvajepoliklinikkatoiminta.
• Hengitysvajeen moniammatillinen erikoisosaaminen ja konsultaatio. Osa konsultaatiotoiminnasta on mielekäs keskittää valtakunnallisesti.
• Monierikoisalainen osaaminen: erityisesti lasten keuhkosairaudet, lastenneurologia, lastenkirurgia, kliininen neurofysiologia, anestesiologia, nenä-, kurkku- ja korvataudit, tehohoito ja palliatiivinen lääketiede.
• Mahdollisuus kotihoitoringin organisointiin joustavasti perhetilanne ja hoidon vaativuustaso huomioon ottaen.

• Lasten unipolygrafiatutkimuksiin ja hoidon aloituksiin soveltuva unilaboratorio.
• Päiväaikainen ja yöaikainen laaja unipolygrafia. Mahdollisuus hengitystukilaitehoidon, lääkehoidon tai lisähapen annon aloittamiseen unipolygrafian yhteydessä ja laitesäätöjen tekeminen ja muuttaminen. Hengitystuen tarpeen ja asetusten määrittäminen lääkärin valvonnan alaisena – joko etäyhteyden avulla tai lääkärin ollessa paikalla.
• Mahdollisuus suppeampaan vuodeosastotasoiseen seulontatutkimukseen etenkin lihassairaiden lasten osalta.
• Teho-osasto tai tehovalvontapaikka, joka mahdollistaa akuutin hengitysvajeen hoidon päivystysluonteisen aloittamisen.
• Monipuolinen hengitystukilaitteisto eri-ikäisten lasten ja nuorten keuhkoperäisestä, lihashermosairaudesta, obstruktiivisesta tai sentraalisesta hengityshäiriöstä johtuvan hengitysvajeen hoitoon.

Lasten äkillinen ja pitkäaikainen hengitysvaje.

Lasten pitkäaikaiseen hengitysvajeeseen johtavia sairauksia on lukuisia, mutta toisaalta yhtä sairautta kohti hoidettavia lapsi on vähän.

1. Oman alueen potilaiden hoito
   • Ongelmapotilaiden hoito tiiviissä, moniammatillisessa erikoisalat ylittävässä yhteistyössä.
2. Diagnostiikan ja hoidon kehitys ja koordinaatio.
3. Konsultointi
   • Hengitysvajepotilaiden diagnostiikan ja hoidon konsultointi.
4. Koulutus
   • Eri ammattiryhmien alueellinen kouluttaminen. Erityisen tärkeässä asemassa lasten hoidossa on kotihoitorinkien hoitajien jatkuva ja säännöllinen koulutus.
5. Tutkimus.
6. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
   • Asiatiedon tarjoaminen potilaille ja medioille.

• Moniammatillinen tiimi: lastenlääkäri, lastenneurologi, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutit, toimintaterapeutti
• Osasto-olosuhteissa tarvittaessa valvontapaikalla ventilaatiotukihoidon karkean toteutuksen arvio.
• Äkillisen hengitysvajetilanteen pahenemisvaiheen hoito

Osasto-olosuhteissa tarvittaessa valvontapaikalla ventilaatiotukihoidon karkean toteutuksen arvio.

Pitkäaikaisen hengitysvajeen äkillisen pahenemisvaiheen hoito.

Pitkäaikaisen hengitysvajeen äkillisen pahenemisvaiheen hoito.

1. Oman alueen potilaiden hoito
   • Pitkäaikaisen hengitysvajeen äkillisen pahenemisvaiheen hoito
   • Tarvittaessa pidempiaikaisen hoitomuutokset yhteistyössä koordinoivan keskussairaalan kanssa
   • Tarvittaessa hoitoringin ja sen koulutuksen järjestäminen. Koulutus voi tapahtua osittain yhdessä koordinoivan keskussairaalan kanssa.
2. Koulutus
   • Eri ammattiryhmien ja erityisesti hoitorinkien hoitajien alueellinen kouluttaminen.

• Mahdollisuus hoitoringin rakentamiseen.
• Perheen sosiaalinen tuki ja mahdollisuus perheen avustamiseen päivittäisissä askareissa.