Osaamis- ja laatuvaatimuksia (Uni- ja hengityskeskus)

Osaa

1. Havainnoida, evaluoida ja mitata hengitysfunktiota (mikrospirometri, MIP, MEP, PCF, 6-min kävelytesti, rintakehän liikkuvuuden mittaus, hengitysfrekvenssi, hengityksen syvyys, palleahengitys), toiminta- ja liikuntakykyä huomioiden potilaan perussairauden aiheuttamat vaatimukset/rajoitteet.
2. Ohjata normaalia ja ”taloudellista” hengitystä ja ohjata erottamaan hengästyminen hengenahdistuksesta.
3. Ohjata liman tyhjennyslaitteita (sairaalan laitevalikoiman mukaan), sisäänhengitysharjoittelulaitteita (sairaalan laitevalikoiman mukaan) ja tekniikoita (asentohoito, vesi-PEP, paljehengitys, Acapella®, Cough Assist®, Coach2, Cliniflo, 2PV-laite ym.).
4. Ohjata rentoutuskeinoja – ja asentoja hengenahdistuksen lievittämiseksi.
5. Ohjata liikunnallista kuntoutusta yleiskunnon ylläpitämiseksi ja hengenahdistuksen lievittämiseksi.
6. Arvioida tarvetta ja ohjata liikkumisen apuvälineiden käyttöä kotona selviytymiseksi.
7. Motivoida liikkumaan ja lihaskuntoharjoitteluun
8. Antaa hyperventilaatiopotilaan ohjausta.

Osaamisvaatimukset koskevat erikoisalasta riippumatta lääkäreitä, jotka tekevät tai lausuvat näitä tutkimuksia. 

Yliopistotaso

Univastuulääkärinä toimivan KNF-erikoislääkärin osaamisvaatimukset:

• unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai
• laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua unipolygrafiaa sekä vähintään 100 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (yöpolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia).

Keskussairaala

1. Jos vain minimiresurssit: Osaamisvaatimuksena KNF-erikoislääkäri. 
2. Jos myös unipolygrafia ja/tai MSLT ja/tai aktigrafia: vastuulääkäri on KNF-lääkäri, jolla on erityisosaamista unesta 
   • Unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai
   • Teoreettista osaamista ja käytännön kokemusta uni- ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta, sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa.
3. Jos vain yöpolygrafia: Vastuulääkäri on KNF-erikoislääkäri tai muun soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta, sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua yöpolygrafiaa.

Perustaso

Ostopalveluista vastaavan lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden diagnostiikasta tai hoidosta, sisältäen 12 kk työskentelyä yksikössä, jossa tutkitaan tai hoidetaan unihäiriöpotilaita. Ellei näin ole, yliopistosairaalan tai keskussairaalan KNF-univastuulääkäri arvioi tilattavien unitutkimusten ja lausuntojen laadun.

Yliopistotaso

1. KNF-univastuulääkärin osaamisvaatimukset 
   • unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai
   • laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua lasten unipolygrafiaa, joista vähintään 50 on alle 6kk ikäisten imeväisten tutkimuksia, sekä vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (MSLT, MWT, aktigrafia).
2. Muun soveltuvan alan erikoislääkäri, jonka kanssa univastuu erityistapauksissa jaetaan: unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus lasten unidiagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua tutkimusta niiden uni-ja vireystutkimusten osalta, joita vastuunjakosopimus koskee.

Keskussairaala

1. Jos vain minimiresurssit: Osaamisvaatimuksena kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri.
2. Jos myös unipolygrafia, MSLT, aktigrafia tai yöpolygrafia harkitusti yli 12-v lapsille: vastuulääkäri on KNF-lääkäri, jolla on erityisosaamista unesta:
   • unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai
   • teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua lasten unipolygrafiaa, sekä vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (MSLT, MWT, aktigrafia), nämä voivat olla joko aikuisten tai lasten tutkimuksia.

Perustaso

Ostopalveluista vastaavan lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden diagnostiikasta tai hoidosta, sisältäen 12 kk työskentelyä yksikössä jossa tutkitaan tai hoidetaan unihäiriöpotilaita. Ellei näin ole, yliopistosairaalan tai keskussairaalan KNF-univastuulääkäri arvioi tilattavien unitutkimusten ja lausuntojen laadun.

Yliopistosairaala

Univastuufyysikko: KNF-erikoissairaalafyysikko tai sairaalafyysikon koulutus ja eurooppalainen somnologitutkinto tai sairaalafyysikon koulutus ja riittävä kokemus uni- ja vireystilatutkimuksista sisältäen 6 kk työskentelyä unilaboratoriossa tai unitutkimuksia suorittavassa yksikössä.

Keskussairaala

Sairaalafyysikko, jolla kokemusta KNF:stä ja mahdollisuus konsultoida yliopistosairaalan fyysikkoa.

1. Terveydenhuollon ammattitutkinto ja täysipäiväistä uniapneahoitajan työtä tulee olla vähintään vuosi, kaksi vuotta jos työajasta 50–75 % ja kolme vuotta jos työajasta alle 50 % liittyy uneen.
2. Toimipaikka- tai täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja alla määritellysti vähintään 40h (tauot poislukien).
3. Kardiorespiratorisen polygrafian (yöpolygrafia) suorittaminen polikliinisesti tai sairaalassa 100 potilaalla. Mikäli hakijan organisaatiossa ei tehdä yöpolygrafiaa edellytetään, että hakeva uniapneahoitaja on itsenäisesti aloittanut, purkanut sekä varmistanut yöpolygrafian laadun kymmenelle potilaalle.
4. Aloittanut 150:lle potilaalle uniapnean laitehoidon. Selvitettävä mistä hoidoista (CPAP, APAP, 2PV, ASV) on laaja ja mistä vähäinen kokemus. Näistä yhteensä vähintään 10 on oltava 2PV- tai ASV-hoitoja.
5. Suorittanut hyväksytysti Moodlen Uniapnean kurssin ja tentin.
6. Tuntee ja tietää
   • unen ja hengityksen fysiologian perusteet
   • klinikassa käytössä olevat uniapneapotilailla käytettävät kyselylomakkeet
   • perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta
   • uniapnean tyypit sekä patofysiologian ja fenotyypin vaikutuksen hoitoon
   • uniapnean eri hoitomuodot ja niiden aloituskriteerit
   • alkoholin ja tupakoinnin vaikutuksen uniapneaan
   • keskeiset lääkkeiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen
   • hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet
   • erotusdiagnostisia sairauksia uniapnean kaltaisten oireiden aiheuttajina
   • pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon ja ASV-hoidon aloituskriteerit (eli milloin CPAP-hoito ei enää riitä)
   • CPAP- käytettävien laitteiden suodattimien, letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon
   • hengitysilman kostutuksen merkityksen
   • aihepiiriin liittyvät Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus
   • aihepiiriin paikalliset ja kansalliset ohjeet mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä ja alueelliset hoitoketjut
   • milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
   • hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan.
7. Osaa
   • ohjata, aloittaa, purkaa ja varmistaa kardiorespiratorisen yöpolygrafian laadun
   • tulkita toimipaikassaan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulokset
   • ohjata ja motivoida potilasta hoitoon sitoutumisessa
   • ohjata uniapnean elintapahoidot, asentohoidon ja CPAP-hoidon (eri aloitustavat huomioon ottaen) ja informoida uniapneakisko- ja leikkaushoidon kriteereistä
   • valita ja sovittaa sopivan maskin potilaalle
   • ohjata kostuttimen käytön
   • ohjata hengityslaitteen, suodattimen vaihdon, maskin ja letkun kotihuollon potilaalle
   • ohjata unenhuoltoa sekä tuntee pääperiaatteet unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta
   • säätää itsenäisesti erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP-laitteet
   • epäillä hengitysvajetta oireiden tai pitkäaikaisessa CPAP-hoidossa käyttötuntien muuttumisen perusteella riskipotilailla, joilla on uniapnean lisäksi muita hengitykseen vaikuttavia sairauksia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä
   • katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin
   • tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan
   • aloittaa etäseurannan, tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä sen perusteella
   • kehittää hoitoprosessia ja kouluttaa mm. luentoja pitämällä muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Peruskoulutus osaamisvaatimusten saavuttamiseksi

1. Moodle Uniapnea verkkokurssi

(teoria ja tentti)

2. Toimipaikkakoulutus

1. Laitevalmistajien käyttökoulutukset
2. Oman toimipaikan uniapnean hoitoon perehtyneiden lääkärien antama koulutus
3. Oman toimipaikan kokeneiden uniapnean hoitoon perehtyneiden hoitajien antama koulutus
4. Milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
5. Hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan
6. Oman toimipaikan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulosten tulkinta 
7. Oman toimialueen uniapnean hoidossa käytössä olevien CPAP -laitteiden säätäminen ja etäseuranta
8. Hoidonporrastus omalla toimialueella
9. Sopivan maskin valinta ja sovittaminen sekä laitteen, kostuttimen maskien ja letkujen huollon ohjaus
10. Keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden inhalaatiotekniikan ohjaus.

3. Omatoiminen opiskelu (Moodle-verkkokurssi)

1. Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus
2. Paikallinen ja kansallinen aihepiiriin liittyvä ohjeistus ja oman työpaikan hoitoprosessien ja alueellisten hoitoketjujen sisältö
3. Uni- ja hengityskeskuksen aihepiiriin liittyvä materiaali
4. Terveyskylän aihepiiriin liittyvä materiaali
5. Oppiportin laitekoulutukset erityisesti CPAP-hoidon osalta (Hengityksen anatomia ja fysiologia, CPAP- ja kaksoispaineventilaatiolaitteet akuuttihoidossa, CPAP- ja kaksoispaineventilaatiolaitteet pitkäaikaishoidossa.
6. Aihepiiriin liittyvät kappaleet kirjasta Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta T (toim). Keuhkosairaudet, Duodecim 2021 (viimeisin painos) 
7. Seuraavat suomenkieliset artikkelit:
   • Anttalainen U. Naisten uniapnea - tunnistammeko sen erityispiirteet? Suom Lääkäril 2011;66(10):819-825
   • Anttalainen U, Kalleinen N. Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. Suom Lääkäril 2014;69(48):3267-3272.
   • Aro M, Korenius M, Anttalainen U, Saaresranta T. Sentraalisen uniapnean syyt ja hoito aikuisilla -perussairauksien hoito avainasemassa. Lääkärilehti 2022;7:e31761 www.laakarilehti.fi/e31761
     (Julkaistu 9.5.2022)
   • Aro M, Myllylä M, Anttalainen U, Saaresranta T. Uniapneaepäily. Duodecim 2019;135(17):1627
   • Järnefelt H. Psykologiset hoitomuodot tehoavat unettomuuteen.
   • Kroneld L, Polo P, Saaresranta T, Anttalainen U, Jokimaa V. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja unihäiriöt. Duodecim 2021;137(13):1391-8
   • Lassila K, Jernman R, Uotila J, Mäenpää J, Polo O. Unenaikaiset hengityshäiriöt raskauden aikana - preeklampsian enne? Duodecim 2014;130(22-23):2290-4.
   • Lyyra O, Lammintausta A, Ulla Anttalainen U, Saaresranta T. Ikääntyminen ja uniapnea. Duodecim 2021;137(21):2271-7 
   • Markkula J, Lamusuo S. Unen erityishäiriöt – miten tutkin, miten hoidan?
   • Polo P. Unenaikaiset hengityshäiriöt ja seksuaalisuus. Duodecim 2021;137(20):2175-9
   • Saaresranta T, Anttalainen U. Uniapneaepidemia – mitä hoidolla saavutetaan? Duodecim 2022; 138(5):377-9
   • Traficomin kulloinkin voimassa oleva Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille uniapnean osalta
   • Traficomin ajoterveyden arviointiohjeiden soveltaminen uniapneapotilaiden ajoterveyden arvioinnissa

Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, unipolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia, laajat 10-20-järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat, tarvittaessa CPAP-aloitus.

Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä unitutkimushoitajan pätevyys tai toimipaikkakoulutettu KNF-hoitaja, jolla:

1. Työkokemusta unilaboratoriossa
2. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta
3. Tuntee ja tietää
   • unen ja hengityksen fysiologiset perusteet
   • unihäiriötyypit ja perusperiaatteet niiden diagnostiikasta
   • unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot
   • keskeiset lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen
   • aihepiirin paikalliset ja kansalliset ohjeet, mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä, ja alueelliset hoitoketjut
   • milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan.
4. Osaa
   • itsenäisesti aloittaa, valvoa ja purkaa unipolygrafian, yöpolygrafian, MSLT- ja MWT-tutkimukset, aktigrafiatutkimuksen sekä tarvittaessa ohjata CPAP-hoidon aloitukseen
   • tulkita käytettävien kyselylomakkeiden tulokset
   • tarvittaessa esikäsitellä yö- ja unipolygrafiat (luokitella mm. hengitystapahtumat, jalkaliikkeet ja univaiheet)
   • luokitella vireystutkimukset univaiheisiin
   • tarvittaessa säätää erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP-laitteet.

Teoreettinen koulutus

1. Unihäiriöiden alueelliset hoitoketjut
2. Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet
3. Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet.

Käytännön koulutus

1. Laitevalmistajien koulutukset
2. Unihäiriöiden tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus
3. Unihäiriöiden tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus.

Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, tarvittaessa CPAP-aloitus.

Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä uniapneahoitajan pätevyys tai

1. Soveltuva terveydenhuollon koulutus.
2. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta.
3. Tuntee ja tietää
   • perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta
   • uniapnean tyypit ja tyypin vaikutus hoitoon
   • keskeiset lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen
   • milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan.
4. Osaa
   • aloittaa ja purkaa yöpolygrafiatutkimuksen
   • tarvittaessa luokitella yöpolygrafian hengitystapahtumat ja jalkaliikkeet
   • tarvittaessa säätää erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP-laitteet ja ohjata CPAP-hoidon aloituksen.

Teoreettinen osaaminen

1. Uniapnean alueelliset hoitoketjut
2. Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet
3. Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet
4. Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet

Käytännön koulutus

1. Laitevalmistajien koulutukset
2. Uniapnean tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus
3. Uniapnean tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus.

1. Terveydenhuollon ammattitutkinto ja vähintään vuoden työkokemus keuhkosairauksien erikoisalalla sisältäen päivittäin hengitysvajepotilaiden happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitoa tai vastaavasti pitempi aika, mikäli ei hoida ko. potilaita päivittäin.
2. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai aihepiirin ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja alla määritellysti vähintään 40 h (tauot poislukien)
3. Aloittanut 50:lle potilaalle APAP- tai CPAP-hoidon, aloittanut tai säätänyt hoitotavoitteiden mukaan 80 potilaan (tai 80 hoitojakson aikana) 2PV-hoitoa ja 20 ASV-hoitoa ja 20 korkeavirtauskanyylihoitoa. Selvitettävä mistä hoidoista (CPAP, APAP, 2PV, ASV, korkeavirtauskanyylihoito) on laaja ja mistä vähäinen kokemus.
4. Suorittanut hyväksytysti Moodlen Hengitysvajaushoidon teorian ja tentit.

Tuntee ja tietää

• hengitysvajauksen tyypit ja patofysiologian ja osaa tunnistaa lisääntyneen hengitystyön
• hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet
• pitkäaikaisen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon aloituskriteerit
• limantyhjennyksen keinot
• toimipaikassaan happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden
• happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon
• happirikastin-, korkeavirtausnenäkanyylihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit
• henkitorviavanteen hoidon periaatteet
• valtimoverikaasuanalyysin ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit
• hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet
• aihepiiriin liittyvät Käypä hoito-suositukset (Keuhkoahtaumatauti, Äkillinen hengitysvajaus, Uniapnea, Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Kuolevan potilaan oireiden hoito)
• aihepiiriin liittyvät paikalliset ja kansalliset ohjeet
• sairaalansa hengitysvajauksen ja uniapnean hoitoprosessit sekä alueelliset hoitoketjut
• milloin konsultoi keuhkolääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
• hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet
• hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen
• hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen sedaatio.

Osaa

• säätää itsenäisesti happirikastimen, korkeavirtauskanyylilaitteen ja erilaiset toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävät laitteet lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• ottaa valtimoverikaasunäytteen ruiskulla ja arteriakanyylista
• tulkita valtimoverikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja tehdä tarvittavat muutokset happihoidon tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia ja tehdä niiden perusteella asianmukaiset muutokset hengityshoitolaitteen säätöihin lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• osaa valita ja sovittaa sopivan maskin hengitystukihoitoa saavalle potilaalle
• osaa ohjata laitteen kotihoidon potilaalle
• tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan
• tunnistaa vajaaravitsemuksen, ohjata sekä alipainoisen että liikapainoisen ravitsemusta ja liikuntaohjausta
• tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä sen perusteella lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNAR-, palliatiivisen tai saattohoitopäätöksen merkityksestä
• tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon ja eksistentiaalisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön
• ohjata perusasiat tupakkavieroituksesta potilaalle
• informoida lääkäriä mahdollisesti havaitsemastaan ajoterveysongelmasta
• kouluttaa ja kehittää hengitysvajeen hoitoa omassa toimipaikassaan.

Keuhkosairauksien valvontayksikössä toimivan hengitysvajehoitajan tulee lisäksi osata

• erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla
• tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset
• tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla
• valvontamonitorien käyttö
• avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla
• henkitorviavannepotilaan hoito
• sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet ja toteuttaa palliatiivinen sedaatio lääkärin ohjeiden mukaan
• avustaa intubaatiossa
• avustaa tyhjennysbronkoskopiassa
• avustaa arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa
• ottaa verinäytteitä subclaviakanyylista, poistaa subclaviakanyylin ja pleuradreenin
• aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset
• perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käyttö
• hemodynamiikkaa vakauttavan lääkehoidon erityispiirteet
• tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn
• toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon
• hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin
• kehittää toimintaa ja kouluttaa muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Peruskoulutus osaamisvaatimusten saavuttamiseksi (30 op)

1. Moodle verkkokurssi Hengitysvajaushoito

Hengitysvajaushoito kurssit 1, 2 ja 3 (valvontatason kurssi)

2. Toimipaikkakoulutus

1. Omassa toimipaikassa happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten hoito- ja seurantalaitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet sekä laitteiden, kostuttimen maskin ja letkun huollon ohjaus
2. Valtimoverikaasuanalyysin itsenäinen ottaminen (ruiskulla/arteriakanyylista) ja siihen liittyvät riskit
3. Sopivan maskin valinta ja sovittaminen hengitystukihoitoa saavalle potilaalle
4. Keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden inhalaatiotekniikan ohjaus
5. Potilaan hengityksen avustaminen hengityspalkeen avulla
6. Intubaatiossa avustaminen
7. Tyhjennysbronkoskopiassa avustaminen
8. Arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa avustaminen
9. Verinäytteiden otto subclaviakanyylista, subclaviakanyylin ja pleuradreenin poistaminen
10. Invasiivisen verenpaineen mittaaminen
11. Perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käyttö
12. Tehostetun nestetasapainon seuranta ja säätely.

3. Omatoiminen opiskelu (Moodlen verkkokurssin aineisto)

1. Käypä hoito-suositukset: Keuhkoahtaumatauti, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, Alahengitystieinfektiot (aikuiset) ja Palliatiivinen hoito ja saattohoito 
2. Paikallinen ja kansallinen aihepiiriin liittyvä ohjeistus ja oman työpaikan hoitoprosessien ja alueellisten hoitoketjujen sisältö
3. Uni- ja hengityskeskuksen aihepiiriin liittyvä materiaali
4. Terveyskylän aihepiiriin liittyvä materiaali
5. Oppiportin laitekoulutukset (Hengityksen anatomia ja fysiologia, CPAP- ja kaksoispaineventilaatiohoitolaitteet akuuttihoidossa, CPAP- ja kaksoispaineventilaatiohoitolaitteet pitkäaikaishoidossa, Hengityksen suurivirtauksiset tukihoidon laitteet)
6. Aihepiiriin liittyvät kappaleet kirjasta Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta T (toim). Keuhkosairaudet, Duodecim 2021 (viimeisin painos)
7. ERS Practical Handbook of Noninvasive Ventilation. Toim. Anita K. Simonds 2015. DOI: 10.1183/9781849840767.eph01 ISBN (electronic): 978-1-84984-076-7
8. Non-invasive respiratory support A practical handbook. Toim. Anita K Simonds (3. painos).ISBN-10: 0340925604. ISBN-13: 978-0340925607.
9. Seuraavat suomenkieliset artikkelit:
   • Anttalainen U. Hengitysvajaus. Lääkärin käsikirja 21.8.2016
   • Hirvonen O, Pöyhiä R. Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan DNR-päätös - uskallanko ottaa puheeksi? Duodecim 2016;132:844-9.
   • Lehto J, Toikkanen V, Saarto T. Hengenahdistuksen palliatiivinen hoito. Lääkärilehti 2011;66(13):1089
   • Leivo-Korpela S, Piili R, Lehto J. Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito. Lääkärilehti 2022; 77;49-52.
   • Saaresranta T, Anttalainen U, Polo O: Kaksoispaineventilaatio kroonisessa ventilaatiovajauksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(17):1797-807.
   • Uusaro A, Okkonen M. Miten hoidan akuuttia hengitysvajausta? Duodecim 2018;134:183-9.
   • Trafin kulloinkin voimassa oleva Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille hengitysvajeen osalta
   • Hengitysvajepotilaan ajoterveyden arviointi
   • Trakeostomoidun potilaan hoito (Terveysportti)
   • Oppiportin verkkokurssit: Tunnistatko vajaaravitsemuksen?
   • Laitekoulutukset: Valvontamonitorit: perusmonitorointi (Oppiportti)
   • Laitekoulutukset: Valvontamonitorit: valvontatason monitorointi (Oppiportti)

Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, unipolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia.

Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä unitutkimushoitajan pätevyys tai toimipaikkakoulutettu EEG:n osaava KNF-hoitaja, jolla:

1. Työkokemusta unilaboratoriossa
2. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja lasten unidiagnostiikasta
3. Tuntee ja tietää
   • unen fysiologian perusteet lapsilla
   • lasten unihäiriötyypit ja perusperiaatteet niiden diagnostiikasta
   • lasten unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot
   • milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
4. Osaa
   • itsenäisesti aloittaa ja purkaa paikallisesti käytössä olevat tutkimukset
   • tarvittaessa esikäsitellä yö- ja unipolygrafiat (luokitella mm. hengitystapahtumat, jalkaliikkeet ja univaiheet)
   • luokitella vireystutkimukset univaiheisiin.

Teoreettinen koulutus

1. Lasten unihäiriöiden alueelliset hoitoketjut
2. Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet
3. Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet.

Käytännön koulutus

1. Laitevalmistajien koulutukset
2. Lasten unihäiriöiden tutkimiseen perehtyneiden kokeneiden lääkärien antama koulutus
3. Lasten unihäiriöiden tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus.

Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia.

Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä uniapneahoitajan pätevyys tai unitutkimushoitajan pätevyys, tai

1. Soveltuva terveydenhuollon koulutus
2. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta
3. Tuntee ja tietää perusperiaatteet lasten uniapnean diagnostiikasta ja milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
4. Osaa aloittaa ja purkaa yöpolygrafiatutkimuksen ja tarvittaessa luokitella hengitystapahtumat ja jalkaliikkeet.

Teoreettinen koulutus

1. Lasten uniapnean alueelliset hoitoketjut
2. Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet
3. Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet
4. Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet.

Käytännön koulutus

1. Laitevalmistajien koulutukset
2. Uniapnean tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus
3. Lasten uniapnean tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus.

Teoreettinen osaaminen 

Tietää perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta sekä uniapnean eri hoitomuodot.

Tuntee periaatteet uniapneakiskon käytössä, eli mitä indikaatioita uniapneakiskon käyttöön liittyy ja mitä funktioita uniapneakiskolla on. 

• Tietää miten uniapneakiskohoidolla voidaan vaikuttaa erityyppisiin ja eriasteisiin uniapneoihin.
• Tietää milloin jäljennösten otto on kontraindisoitua.
• Tuntee klinikalla käytössä olevien kiskomallien toimintamekanismit.
• Osaa riittävästi sellaista suun ja leukojen alueen anatomiaa ja termistöä, jolla on merkitystä kiskohoidossa.
• Tuntee uniapneakiskohoidon mahdolliset haittavaikutukset.
• Tietää milloin konsultoida lääkäriä, jos omalla potilaalla ilmenee uniapneakiskon käyttöön liittyviä ongelmia.
• Tuntee erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen roolit uniapneakiskopotilaiden hoitoprosessissa.

Kliininen osaaminen 

• Osaa ottaa jäljennökset intraoraaliskannerilla tai alginaatilla.
• Osaa valita sopivan kiskomallin yksilöllisesti eri potilaille yhteistyössä hammaslääkärin kanssa.
• Hallitsee uniapneakiskon sovituksen ja säädön.
• Tunnistaa suun ja leukojen alueelta uniapneakiskon haittavaikutuksia.
• Osaa tehdä kiskon kontrollointiin liittyvät tarkastukset eli mm. tarkastaa purennan ja leuan liikkeet.
• Osaa lukea ja tulkita datan sirullisesta kiskosta.
• Huolehtii potilaiden ajanvarauksesta.

Ohjaus- ja opetusosaaminen 

• Osaa ohjata ja motivoida potilasta hoitoon sitoutumisessa.
• Potilaan ohjaus kiskon käyttöön liittyvissä asioissa:
  • Kiskohoidon vaikuttavuus sekä mahdolliset haittavaikutukset
  • Käyttö, puhdistus ja säilytys
  • Protruusion säätö
  • Toimiminen ongelmatilanteissa.
• Osaa kertoa potilaalle elämäntapojen ja painonhallinnan vaikutuksista uniapneaan.
• Unenhuollon ohjaus sekä pääpiirteittäin unettomuuden lääkkeettömän hoidon neuvonta.
• Kiskohoidon päätyttyä erikoissairaanhoidossa jatkohoidon ohjeistus avosektorille.
• Tiedottaa ja luennoi uniapneaan liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa.

PP & KV 24.5.2024

Teoreettinen osaaminen

1. Unen mekanismit
2. Unihäiriöt
3. Psykiatriset oheissairaudet ja niiden tunnistaminen
4. Psykiatristen sairauksien huomioiminen unettomuuden ja muiden unihäiriöiden hoidossa.
5. Somaattiset oheissairaudet ja niiden tunnistaminen
6. Uneen liittyvän farmakologian perusteet
7. Unihäiriöihin liittyvät lääkkeet ja niiden vaikutukset
8. Unihäiriöiden hoidon perusteet
9. Unettomuuden lääkkeetön hoito
10. Muiden unihäiriöiden lääkkeetön hoito
11. Kronobiologiset hoidot
12. Kliinisessä hoitosuhteessa vaikuttaminen
13. Kliinisen hoitosuhteen ongelmakohtia
14. Ryhmät ja ryhmädynamiikka.

Kliininen osaaminen

1. Osaa unihäiriöisen potilaan perustutkimuksen (anameesi, kyselylomakkeet, haastattelut, mittaukset)
2. Kykenee olemaan itsenäisesti terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa ja selviytyy yleisimmistä ongelmatilanteista
3. Kykenee toteuttamaan itsenäisesti unihäiriöiden lääkkeettömiä hoitokokonaisuuksia
4. Osaa havaita lääkkeiden sivuvaikutukset ja seurata lääkehoidon tehoa ohjeiden mukaan.
5. Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
6. Tietää yleisimpien unitutkimusten periaatteet ja osaa itsenäisesti suorittaa yksikössä käytettävät tutkimukset.
7. Ymmärtää ryhmädynamiikan perusteet ja osaa toimia tavallisimmissa ongelmatilanteissa.

Ohjaus- ja opetusosaaminen

1. Osaa ohjata unettomuuden ja muiden unihäiriöiden hoitoryhmiä
2. Osaa opastaa rentoutusharjoituksia
3. Osaa kognitiivisten menetelmien periaatteet ja osaa käyttää keskeisimpiä työkaluja tarkoituksenmukaisesti
4. Osaa antaa informaatiota ja opetusta unesta ja unihäiriöistä työyhteisössä, sidosryhmille, potilaille ja näiden omaisille.

Nämä vaatimukset koskevat sekä aikuisten että lasten parissa työskenteleviä, siltä osin kuin ne työnkuvaan kuuluvat.

Teoreettinen osaaminen

• Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet
• Omaa perustiedot yleisimmistä unihäiriöistä ja tutkimuslöydöksistä
• Tietää unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot
• Tuntee klinikassa käytössä olevat kyselylomakkeet
• Omaa tietoja erilaisista unihäiriöistä, niiden oireista, eroista ja löydöksistä
• Tuntee ja tietää keskeisten lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen
• Tuntee ja tietää aihepiirin paikalliset ja kansalliset ohjeet, mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä, ja alueelliset hoitoketjut
• Tuntee antureiden toimintamekanismit
• Tuntee univaiheiden kriteerit
• Osallistuu täydennyskoulutuksiin ja huolehtii oman osaamisensa pitämisestä ajan tasalla.

Kliininen osaaminen

• Osaa itsenäisesti aloittaa, valvoa ja purkaa yöpolygrafian, unipolygrafian, MSLT, MWT, aktigrafin sekä laajat 10-20-järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat
• Hallitsee tutkimusten suorituksen erityistilanteissa
• Hallitsee MSLT, MWT tai PSG-tutkimuksen sekä yöpolygrafiarekisteröinnin esianalyysin (hallitsee univaiheluokituksen, osaa määrittää unilatenssin)
• Osaa tulkita käytettävien kyselylomakkeiden tulokset
• Soveltaa teoriatietoa tutkimuksen suorituksessa ja potilasohjauksessa
• Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
• Hallitsee ohjelmistojen ja PSG-oheislaitteiden käytön
• Arvioi laitteistojen toimintakunnon ja huomaa anturiviat.

Ohjaus- ja opetusosaaminen

• Ohjaa potilasta tämä henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden (lapset, vanhukset, kehitysviiveet, yms.)
• Osaa ohjata potilaan asentamaan itsenäisesti yöpolygrafia laitteen kiinnittäminen
• Osaa ohjata potilasta erilaisten unitutkimusten aikana niin, että saadaan mahdollisimman hyvä ja luotettava lopputulos
• Selviytyy lähisairaaloiden ongelmatilanteista ja tunnistaa maahantuojan avun tarpeen.

Teoreettinen osaaminen

• Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden hoidon
• Tuntee ja tietää pitkäaikaisen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon aloituskriteerit
• Tuntee hengitysvajeen lääkehoidon periaatteet ja hoitoprosessit
• Osaa hemodynamiikkaa vakauttavan lääkehoidon erityispiirteet
• Osaa limantyhjennyksen keinot
• Tuntee toimipaikassaan happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden
• Osaa happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon
• Tietää happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit
• Osaa henkitorviavanteen hoidon periaatteet
• Osaa valtimoverikaasuanalyysin ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit
• Tietää hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet
• Tietää milloin konsultoi keuhkolääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
• Tuntee hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet
• Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen
• Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen sedaatio.

Kliininen osaaminen

• Osaa säätää itsenäisesti happirikastimen, korkeavirtauksisen happilaitteen ja erilaiset toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävät laitteet
• Osaa hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin
• Osaa ottaa valtimoverikaasunäytteen ruiskulla ja/tai arteriakanyylista
• Osaa tulkita valtimoverikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja tehdä tarvittavat muutokset happihoidon tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi
• Osaa tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia ja tehdä niiden perusteella asianmukaiset muutokset hengityshoitolaitteen säätöihin
• Osaa katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin
• Osaa valita ja sovittaa sopivan maskin hengitystukihoitoa saavalle potilaalle
• Osaa ohjata laitteen kotihoidon potilaalle
• Osaa tulkita etäseuranta tietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä
• Tunnistaa vajaaravitsemuksen ja osaa hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntouksen periaatteet.

Ohjaus- ja opetusosaaminen

• Osaa ohjata potilasta sairauteen liittyvissä asioissa
• Osaa varata potilaalle tarvittavat tutkimukset ja ajanvaraukset sekä ohjata potilasta näihin liittyvissä asioissa
• Osaa ohjata lääkehoidon toteuttamisen ja inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan
• Osaa ohjata suun hoidon
• Osaa ohjata limantyhjennyksen keinot
• Osaa ohjata laitteiden ja tarvikkeiden kotihuollon potilaalle
• Osaa ohjata hengitysvajepotilasta ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvissä asioissa
• Osaa ohjata perusasiat tupakkavieroituksesta
• Osaa keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNR- tai saattohoitopäätöksen merkityksestä
• Osaa tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön
• Osaa tiedottaa ja luennoida hengitysvajeeseen liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa.

Valvontayksikkö osaaminen

• Erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla
• Tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset
• Osaa tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja osaa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla
• Osaa valvontamonitorien käytön
• Osaa avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla
• Osaa henkitorviavannepotilaan hoidon
• Osaa sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet ja toteuttaa palliatiivinen sedaatio lääkärin ohjeiden mukaan
• Osaa avustaa intubaatiossa
• Osaa avustaa tyhjennysbronkoskopiassa
• Osaa avustaa arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa
• Osaa ottaa verinäytteitä subclavia- ja arteriakanyylista, poistaa subclavia- ja arteriakanyylin sekä pleuradreenin
• Osaa aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset
• Osaa perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käytön
• Osaa tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn
• Osaa toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon.

Teoreettinen osaaminen

• Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden fysioterapian
• Osaa hengitysvajauspotilaan fysioterapian sovitut käytännöt
• Hallitsee ihmisen anatomian, hengityksen fysiologian ja keinot hengityksen ohjaamiseen sekä määrittää hengitysharjoituslaitteen tarpeen ja lainaukseen liittyvät asiat
• Tuntee eri tyhjennyshoitomenetelmät ja osaa valita tarvittavat tyhjennysapuvälineet
• Osaa henkitorviavanteen fysioterapian periaatteet
• Hallitsee potilaan liikunnallisen kuntoutuksen ja antaa tarvittavat ohjeet
• Hallitsee toiminta- ja liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnin sekä apuvälineiden lainauskäytännöt
• Hallitsee vaadittavat fysioterapiakirjaamiset
• Ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden
• Tietää happihoitolaitteiden toimintaperiaatteet, hallitsee lisähapen käytön liikkumisen apuna
• Tietää milloin tulee konsultoida keuhkolääkäriä potilaan fysioterapiaan liittyen
• Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen
• Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet
• Säännöllinen kouluttautuminen.

Kliininen osaaminen

• Osaa mitata hengitysfunktiota mikrospirometrilla (hengitystilavuudet ja PCF-yskimisvoima, RPM-mittarilla (MIP ja MEP)
• Osaa toteuttaa 6 min kävelytestin (6 MWT) huoneilmalla sekä lisähapen kanssa (nestehappi tai happikaasu) sekä purkaa testin ja arvioida tuloksia
• Osaa mitata rintakehän liikelaajuuden mittanauhalla ja joustavuuden palpoiden, laskea hengitysfrekvenssin, havainnoida hengityksen syvyyttä, palleahengitystä, sivulaajennukset ja apuhengityslihasten käyttö
• Osaa havainnoida hengitystä, hengitysääntä, limaisuutta, jännittyneisyyttä, ahtautta ja tarpeen mukaan kuunnella stetoskoopin kanssa keuhkoja
• Osaa havainnoida ryhdin / yleisen olemuksen, vatsakkuus / BMI
• Osaa arvioida apuväline tarpeen sairaalassa ja kotona selviytymiseksi
• Tekee tarpeen mukaan yhteistyötä potilaan avopuolen fysioterapeutin kanssa.

Ohjausosaaminen

• Osaa ohjata potilasta sairauteensa liittyvissä asioissa fysioterapian keinoin
• Osaa ohjata perushengitystä ja ”taloudellista” hengitystä sekä ohjata erottamaan hengästyminen hengenahdistuksesta
• Osaa ohjata huulirakohengityksen ja sen hyödyntämisen hengenahdistuksen helpottamiseksi sekä levossa että rasituksessa
• Osaa ohjata hengitysharjoitus- ja limaisuutta helpottavien laitteiden käytön sairaalan laitevalikoiman mukaan
  • tyhjennyshoitolaitteet: Vesi-PEP, puhallusrengas, Acapella Choice, Shaker/Flutter, Ba-tube, Threshold-PEP, hengityspalje
  • sisäänhengitysharjoituslaitteet: Cliniflo, Coach2, Ba-tube, Threshold-IMT, hengityspalje
  • Cough Assist / E70 –yskityslaitteen käyttö sairaalassa
• Osaa ohjata muita limaisuutta helpottavia keinoja, kuten tyhjennys- ja valutusasennot
• Osaa ohjata rentoutuskeinoja ja -asentoja
• Osaa ohjata liikunnallista kuntoutusta ja lihaskuntoharjoittelun potilaan sairaudet huomioiden yleiskunnon ylläpitämiseksi ja hengenahdistuksen helpottumiseksi
• Osaa ohjata liikkumisen apuvälineen käytön sairaalaolosuhteissa / kotikäyttöön
• Osaa hyödyntää potilaan ohjauksessa Hoito-ohjeet.fi sivustolta löytyviä fysioterapiaohjeita sekä erillisiä laiteohjeita
• Osaa tarpeen mukaan antaa terveyttä edistävää neuvontaa
• Osaa ohjata omaista / avustajaa esim. hengityspalkeen käytössä
• Osaa motivoida ja kannustaa potilasta aktiiviseen itsehoitoon
• Osaa tiedottaa ja luennoida hengitysvajeeseen liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa.

Teoreettinen osaaminen

• Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden hoidon
• Tuntee hengitysvajeen lääkehoidon periaatteet
• Osaa limantyhjennyksen keinot
• Tuntee toimipaikassaan happihoidossa ja non-invasiivisessa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden
• Osaa happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit
• Tietää happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit
• Osaa henkitorviavanteen hoidon periaatteet
• Osaa arteriaverikaasuanalyysin / HE-tasen ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit
• Tietää hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet
• Tietää milloin konsultoi pediatria/hengitystukiyksikön sairaanhoitajaa
• Tuntee hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet
• Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen
• Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen hoito.

Kliininen osaaminen

• Osaa tarvittaessa itsenäisesti säätää toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävien laitteiden happiprosenttia ja virtausta
• Osaa hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin
• Osaa ottaa verikaasunäytteen arteriakanyylista tai kapillaariastrupin
• Osaa tulkita verikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja arvioida tarvittavia muutoksia happihoidossa tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä ja informoida lääkäriä
• Osaa tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia
• Osaa arvioida maskin sopivuutta hengitystukihoitoa saavalle potilaalle
• Tunnistaa vajaaravitsemuksen ja osaa hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntouksen periaatteet.

Ohjaus- ja opetusosaaminen

• Osaa ohjata potilasta sairauteen liittyvissä asioissa
• Osaa varata potilaalle tarvittavat tutkimukset ja ajanvaraukset sekä ohjata potilasta näihin liittyvissä asioissa
• Osaa ohjata lääkehoidon toteuttamisen ja inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan
• Osaa ohjata suun hoidon
• Osaa ohjata limantyhjennyksen keinot
• Osaa ohjata hengitysvajepotilasta ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvissä asioissa
• Osaa ohjata tarvittaessa perusasiat tupakkavieroituksesta
• Osaa keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNR- tai saattohoitopäätöksen merkityksestä
• Osaa tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön.

Lasten tehohoitoyksikön osaaminen

• Erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla
• Tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset
• Osaa tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja osaa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla
• Osaa valvontamonitorien käytön
• Osaa avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla
• Osaa henkitorviavannepotilaan hoidon
• Osaa sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet
• Osaa avustaa intubaatiossa
• Osaa tarvittaessa avustaa trakeakanyylin laitossa ja vaihdossa
• Osaa ottaa verinäytteitä subclavia- ja arteriakanyylista, poistaa subclavia- ja arteriakanyylin sekä pleuradreenin
• Osaa aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset
• Osaa perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käytön
• Osaa tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn
• Osaa toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon.

Teoreettinen osaaminen

• Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet
• Tuntee klinikassa käytössä olevat uniapneapotilailla käytettävät kyselylomakkeet
• Osaa perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta
• Tietää uniapnean tyypit sekä ja patofysiologian fenotyypin vaikutuksen hoitoon
• Osaa uniapnean eri hoitomuodot ja niiden aloituskriteerit
• Tietää alkoholin ja tupakoinnin vaikutuksen uniapneaan
• Tietää keskeiset lääkkeiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen
• Tietää hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet
• Tunnistaa erotusdiagnostisia sairauksia uniapneatyylisten oireiden aiheuttajina
• Osaa pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon ja ASV-hoidon aloituskriteerit (eli milloin CPAP-hoito ei enää riitä)
• Osallistuu täydennyskoulutuksiin ja huolehtii oman osaamisensa pitämisestä ajan tasalla.

Kliininen osaaminen

• Osaa CPAP- käytettävien laitteiden letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon
• Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan
• Osaa hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan
• Osaa tulkita toimipaikassaan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulokset
• Osaa säätää itsenäisesti erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP -laitteet
• Osaa epäillä hengitysvajetta oireiden tai pitkäaikaisessa CPAP-hoidossa käyttötuntien muuttumisen perusteella riskipotilailla, joilla on uniapnean lisäksi muita hengitykseen vaikuttavia sairauksia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä
• Osaa katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin
• Osaa valita ja sovittaa sopivan maskin potilaalle
• Osaa tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä.

Ohjaus- ja opetusosaaminen

• Osaa ohjata hengityslaitteen ja maskin kotihuollon potilaalle
• Osaa tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan
• Osaa ohjata uniapnean elintapahoidot, asentohoidon ja CPAP-hoidon ja informoida uniapneakisko- ja leikkaushoidon kriteereistä
• Osaa ohjata unenhuoltoa sekä pääperiaatteilla unettomuuden kognitiivisbehavioraalista hoitoa
• Osaa tiedottaa ja luennoida uniapneaan liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa.

Erikoissairaanhoidossa hoidettavat keskivaikeat ja vaikeat uniapneapotilaat, sekä lievät jos ammattiautoilija tai vaikea sairaus esim. sydänsairaus.

Viiveet

• Ensikäynnistä kiskon valmistukseen potilaasta riippumattomista syistä < 90 vrk (Voi ylittyä, jos hammashoito on kesken. Jos laajat hoidot, kisko voidaan tehdä vaikka hoito olisi kesken.)
• Ammattiautoilija pääsääntöisesti < 30 vrk
• Kiskokontrolli käyttöönoton jälkeen < 60 vrk
• Yöpolygrafia kiskokontrollin jälkeen < 60 vrk.

Minimitavoitteet

• Käytetyt yöt vähintään 5 yötä/vko 95 %:lla.

Kiskohoidon vaikuttavuuden arviointi

• jäännös AHI < 10/h tai diagnostisen rekisteröinnin AHI puolittunut 100 %.

Seurantakriteerit

• purennan avautuminen sivuhammasalueelta
• leukaniveldysfunktiot:
  • leukanivel- tai purentalihaskipu yli 1kk
  • avausliikkeen rajoittuminen
• arvio hoitovasteesta tai päätös hoitomuodon vaihtamisesta <60 vrk uusintayöpolygrafiasta.

Kannanotto koskien unen laatua mittaavia kuluttajasovelluksia

10.12.2019

Erilaisten unen laatua mittaavien sovellusten, älykellojen ym. laitteiden tuloksia ei rutiininomaisesti pidä kontrolloida yö- tai unipolygrafialla. Nämä menetelmät on tarkoitettu pitkäaikaiseen seurantaan ja niiden avulla voi seurata esim. unitottumusten muutoksen vaikutusta unen laatuun. Niiden löydökset eivät kuitenkaan suoraan tarkoita, että tutkittavalla joko on tai ei ole varsinaista elimellistä unihäiriötä. Menetelmästä riippuen mm. lääkitys voi vaikuttaa löydökseen suuresti.

Näiden menetelmien löydöksistä riippumatta potilas pitää lähettää yö- tai unipolygrafiaan, jos anamneesissa ja/tai statuksessa on elimelliseen unihäiriöön sopivia piirteitä.

Työryhmä

• Sari-Leena Himanen, pj, professori, yl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS, PSHP
• Anniina Alakuijala, LT, vs oyl, Kliininen neurofysiologia, Jorvin sairaala, HUS
• Mika Kallio dosentti, yl, toimialueen johtaja, Kliininen neurofysiologia, OYS, PPSHP
• Sanna Leivo, lbh, TtM, KHA, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tyks, VSSHP
• Anu Muraja-Murro LT, el, Kliininen neurofysiologi, Kuvantamiskeskus, KYS, PSSHP
• Esa Rauhala, dosentti
• Mirja Tenhunen, dosentti, apulaisylifyysikko, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS,
• PSHP
• Irina Virtanen, dosentti, ayl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tyks, VSSHP

Rekisteröintilaitteistojen jatkuvan kehityksen vuoksi yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajat ja unifyysikot muodostavat työryhmän, joka arvioi laitteistot.

Yliopistosairaaloiden KNF-univastuuhenkilöt

• HUS: Anniina Alakuijala
• Tyks: Irina Virtanen
• Tays: Sari-Leena Himanen
• Kys: Anu Murja-Murro
• Oys: Mika Kallio

Yleistä resursseista

Nukahtamisviivetutkimusta (MSLT) voi tehdä vain niissä KNF-yksiköissä, joissa on saatavilla edeltävän yön unipolygrafia. Jos kysymyksenasetteluna on narkolepsia, voi edeltävän yön unipolygrafia tapauskohtaisesti olla ambulatorinen kotirekisteröinti.

Yliopistotaso – resurssit

Kliinisen työn lisäksi testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa.

Tutkimukset: Yö- ja unipolygrafiat, nukahtamisviivetutkimus (MSLT), hereilläpysymistutkimus (MWT), aktigrafia, laajat 10-20 -järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-univastuulääkäri
• Hoitaja: unitutkimushoitaja
• Fyysikko: univastuufyysikko.

Keskussairaala – resurssit

Tutkimukset 1: KNF-yksikön minimi: Yöpolygrafiat, MWT.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-erikoislääkäri
• Hoitaja: unitutkimushoitaja
• Fyysikko: sairaalafyysikko.

Tutkimukset 2: Jos erityisosaamista: unipolygrafia, MSLT, aktigrafia.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta
• Hoitaja: unitutkimushoitaja
• Fyysikko: sairaalafyysikko.

Tutkimukset 3: Jos pelkkä yöpolygrafia.

Henkilökunta:

• Lääkäri: yöpolygrafiavastuulääkäri
• Hoitaja: yöpolygrafiahoitaja.

Perustaso – resurssit

Tutkimukset: (ostopalvelu)yöpolygrafiat.

Henkilökunta:

• Lääkäri: (osto)palveluista vastaava lääkäri.
• Hoitaja: yöpolygrafiahoitaja.

Yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajista koostuva työryhmä huolehtii, että kaikki lasten unitutkimuksia lausuvat lääkärit osallistuvat vertaisarviointiin.

Rekisteröintilaitteistojen jatkuvan kehityksen vuoksi yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajat ja unifyysikot muodostavat työryhmän, joka arvioi laitteistot.

Yliopistosairaaloiden KNF-univastuuhenkilöt

• HUS: Anniina Alakuijala
• Tyks: Irina Virtanen
• Tays: Sari-Leena Himanen
• Kys: Anu Murja-Murro
• Oys: Mika Kallio

Lasten vertaisskoorausryhmässä myös Turkka Kirjavainen (HUS).

Yleistä resursseista

Yöpolygrafia vain harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille.

Nukahtamisviivetutkimusta (MSLT) voi tehdä vain niissä KNF-yksiköissä, joissa on saatavilla edeltävän yön unipolygrafia. Jos kysymyksenasetteluna on narkolepsia, voi edeltävän yön unipolygrafia tapauskohtaisesti olla ambulatorinen kotirekisteröinti. Tällöin ei yleensä pystytä mittaamaan hiilidioksidipitoisuutta, mikä on otettava hengityshäiriödiagnostiikassa huomioon.

Yliopistotaso – resurssit

Kliinisen työn lisäksi testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa.

Tutkimukset: Yö- ja unipolygrafiat, nukahtamisviivetutkimus (MSLT), hereilläpysymistutkimus (MWT), aktigrafia, paikkakuntakohtaisesti laajat 10-20 -järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-univastuulääkäri, erityistapauksissa vastuu voidaan jakaa toisen, soveltuvan ala erikoislääkärin kanssa
• Hoitaja: unitutkimushoitaja
• Fyysikko: univastuufyysikko.

Keskussairaala – resurssit

Tutkimukset 1: KNF-yksikön minimi: MWT.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-erikoislääkäri.
• Hoitaja: unitutkimushoitaja.
• Fyysikko: sairaalafyysikko.

Tutkimukset 2: Jos erityisosaamista: unipolygrafia ja MSLT, aktigrafia, yöpolygrafiat harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille.

Henkilökunta:

• Lääkäri: KNF-erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta
• Hoitaja: unitutkimushoitaja
• Fyysikko: sairaalafyysikko.

Perustaso – resurssit

Tutkimukset: (ostopalvelu) Yöpolygrafiat harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille.

Henkilökunta:

• Lääkäri: (osto)palveluista vastaava lääkäri
• Hoitaja: yöpolygafiahoitaja.