Ammattilaiselle Murupolku Etusivu Ammattilaiselle Ammattilaisten palvelut ja ohjeet Tyks Uni- ja hengityskeskus – ammattilaiselle Osaamis- ja laatuvaatimuksia (Uni- ja hengityskeskus) Osaamis- ja laatuvaatimuksia (Uni- ja hengityskeskus) Tälle sivulle on koottu eri osaamis- ja laatuvaatimuksia. Osaamisvaatimukset Hengitysfysioterapeutin osaamistavoitteet Osaa Havainnoida, evaluoida ja mitata hengitysfunktiota (mikrospirometri, MIP, MEP, PCF, 6-min kävelytesti, rintakehän liikkuvuuden mittaus, hengitysfrekvenssi, hengityksen syvyys, palleahengitys), toiminta- ja liikuntakykyä huomioiden potilaan perussairauden aiheuttamat vaatimukset/rajoitteet. Ohjata normaalia ja ”taloudellista” hengitystä ja ohjata erottamaan hengästyminen hengenahdistuksesta. Ohjata liman tyhjennyslaitteita (sairaalan laitevalikoiman mukaan), sisäänhengitysharjoittelulaitteita (sairaalan laitevalikoiman mukaan) ja tekniikoita (asentohoito, vesi-PEP, paljehengitys, Acapella®, Cough Assist®, Coach2, Cliniflo, 2PV-laite ym.). Ohjata rentoutuskeinoja – ja asentoja hengenahdistuksen lievittämiseksi. Ohjata liikunnallista kuntoutusta yleiskunnon ylläpitämiseksi ja hengenahdistuksen lievittämiseksi. Arvioida tarvetta ja ohjata liikkumisen apuvälineiden käyttöä kotona selvitymiseksi. Motivoida liikkumaan ja lihaskuntoharjoitteluun Antaa hyperventilaatiopotilaan ohjausta. Kliinisneurofysiologisia tutkimuksia suorittavien tai lausuvien lääkärien osaamisvaatimukset Osaamisvaatimukset koskevat erikoisalasta riippumatta lääkäreitä, jotka tekevät tai lausuvat näitä tutkimuksia. Yliopistotaso Univastuulääkärinä toimivan KNF-erikoislääkärin osaamisvaatimukset: unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua unipolygrafiaa sekä vähintään 100 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (yöpolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia). Keskussairaala Jos vain minimiresurssit: Osaamisvaatimuksena KNF-erikoislääkäri. Jos myös unipolygrafia ja/tai MSLT ja/tai aktigrafia: vastuulääkäri on KNF-lääkäri, jolla on erityisosaamista unesta Unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai Teoreettista osaamista ja käytännön kokemusta uni- ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta, sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa. Jos vain yöpolygrafia: Vastuulääkäri on KNF-erikoislääkäri tai muun soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta, sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua yöpolygrafiaa. Perustaso Ostopalveluista vastaavan lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden diagnostiikasta tai hoidosta, sisältäen 12 kk työskentelyä yksikössä, jossa tutkitaan tai hoidetaan unihäiriöpotilaita. Ellei näin ole, yliopistosairaalan tai keskussairaalan KNF-univastuulääkäri arvioi tilattavien unitutkimusten ja lausuntojen laadun. Lasten kliinisneurofysiologisia tutkimuksia suorittavien tai lausuvien lääkärien osaamisvaatimukset Yliopistotaso KNF-univastuulääkärin osaamisvaatimukset unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua lasten unipolygrafiaa, joista vähintään 50 on alle 6kk ikäisten imeväisten tutkimuksia, sekä vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (MSLT, MWT, aktigrafia). Muun soveltuvan alan erikoislääkäri, jonka kanssa univastuu erityistapauksissa jaetaan: unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus lasten unidiagnostiikasta sisältäen vähintään 100 analysoitua ja lausuttua tutkimusta niiden uni-ja vireystutkimusten osalta, joita vastuunjakosopimus koskee. Keskussairaala Jos vain minimiresurssit: Osaamisvaatimuksena kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Jos myös unipolygrafia, MSLT, aktigrafia tai yöpolygrafia harkitusti yli 12-v lapsille: vastuulääkäri on KNF-lääkäri, jolla on erityisosaamista unesta: unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden KNF-diagnostiikasta sisältäen vähintään 50 analysoitua ja lausuttua lasten unipolygrafiaa, sekä vähintään 50 analysoitua ja lausuttua tutkimusta jokaisesta muusta tutkimustyypistä, jota yksikkö tarjoaa (MSLT, MWT, aktigrafia), nämä voivat olla joko aikuisten tai lasten tutkimuksia. Perustaso Ostopalveluista vastaavan lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys tai eurooppalainen somnologin tutkinto tai laaja teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemus uni-ja vireystilahäiriöiden diagnostiikasta tai hoidosta, sisältäen 12 kk työskentelyä yksikössä jossa tutkitaan tai hoidetaan unihäiriöpotilaita. Ellei näin ole, yliopistosairaalan tai keskussairaalan KNF-univastuulääkäri arvioi tilattavien unitutkimusten ja lausuntojen laadun. Fyysikon osaamisvaatimukset uni- ja vireystilahäiriötutkimuksissa (lapset ja aikuiset) Yliopistosairaala Univastuufyysikko: KNF-erikoissairaalafyysikko tai sairaalafyysikon koulutus ja eurooppalainen somnologitutkinto tai sairaalafyysikon koulutus ja riittävä kokemus uni- ja vireystilatutkimuksista sisältäen 6 kk työskentelyä unilaboratoriossa tai unitutkimuksia suorittavassa yksikössä. Keskussairaala Sairaalafyysikko, jolla kokemusta KNF:stä ja mahdollisuus konsultoida yliopistosairaalan fyysikkoa. Uniapneahoitajan osaamisvaatimukset Terveydenhuollon ammattitutkinto ja täysipäiväistä uniapneahoitajan työtä tulee olla vähintään vuosi, kaksi vuotta jos työajasta 50 – 75 % ja kolme vuotta jos työajasta alle 50 % liittyy uneen. Toimipaikka- tai täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja 30 op, Suorittanut hyväksytysti suullisen tai kirjallisen tentin osastonhoitajalle ja keuhkosairauksien erikoislääkärille teoreettisesta ja käytännön osaamisestaan, jonka jälkeen saanut keuhkoklinikan ylilääkärin tai hänen valtuuttamansa keuhkosairauksien erikoislääkärin myöntämän todistuksen osaamisestaan ja keuhkoklinikan ylilääkärin myöntämän kirjallisen luvan tehtävänsiirtoon. Lupa on uusittava viiden vuoden välein. Kardiorespiratorisen polygrafian (yöpolygrafia) suorittaminen polikliinisesti tai sairaalassa 100 potilaalla. Mikäli hakijan organisaatiossa ei tehdä yöpolygrafiaa edellytetään, että hakeva uniapneahoitaja on itsenäisesti aloittanut, purkanut sekä varmistanut yöpolygrafian laadun kymmenelle potilaalle. Aloittanut 150:lle potilaalle uniapnean laitehoidon. Selvitettävä mistä hoidoista (CPAP, APAP, 2PV, ASV) on laaja ja mistä vähäinen kokemus. Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet klinikassa käytössä olevat uniapneapotilailla käytettävät kyselylomakkeet perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta uniapnean tyypit sekä patofysiologian ja fenotyypin vaikutuksen hoitoon uniapnean eri hoitomuodot ja niiden aloituskriteerit alkoholin ja tupakoinnin vaikutuksen uniapneaan keskeiset lääkkeiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet erotusdiagnostisia sairauksia uniapnean kaltaisten oireiden aiheuttajina pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon ja ASV-hoidon aloituskriteerit (eli milloin CPAP-hoito ei enää riitä) CPAP- käytettävien laitteiden letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon hengitysilman kostutuksen merkityksen aihepiiriin liittyvät Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus aihepiiriin paikalliset ja kansalliset ohjeet mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä ja alueelliset hoitoketjut milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan Osaa ohjata, aloittaa, purkaa ja varmistaa kardiorespiratorisen yöpolygrafian laadun tulkita toimipaikassan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulokset ohjata ja motivoida potilasta hoitoon sitoutumisessa ohjata uniapnean elintapahoidot, asentohoidon ja CPAP-hoidon ja informoida uniapneakisko- ja leikkaushoidon kriteereistä ohjata unenhuoltoa sekä tuntee pääperiaatteet unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta säätää itsenäisesti erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP -laitteet epäillä hengitysvajetta oireiden tai pitkäaikaisessa CPAP-hoidossa käyttötuntien muuttumisen perusteella riskipotilailla, joilla on uniapnean lisäksi muita hengitykseen vaikuttavia sairauksia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin valita ja sovittaa sopivan maskin potilaalle ohjata kostuttimen käytön ohjata hengityslaitteen, maskin ja letkun kotihuollon potilaalle tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä sen perusteella kouluttaa mm. luentoja pitämällä muita terveydenhuollon ammattilaisia. Koulutus osaamisvaatimusten saavuttamiseksi 1. Tyks Uni- ja hengityskeskuksen järjestämä koulutus (Voidaan korvata vastaavalla muun järjestäjän antamalla koulutuksella.) Luennot 3 pv Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Uniapnean riskitekijät, oireet, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka mukaan lukien kyselylomakkeiden käyttö Unipäiväkirja, aktigrafia ja kardiorespiratorinen yöpolygrafia Uniapnean eri hoitomuodot, niiden aloituskriteerit ja vaikutukset Painonhallinta Uniapnea ja liitännäissairastavuus Naisten uniapnea Uniapnean fenotyypitys CPAP-hoidon etäseuranta CPAP-hoitoon sitoutuminen ja potilasohjaus Ongelmanratkaisua Unettomuusoireisen uniapneapotilaan hoito Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon sekä ASV-hoidon perusperiaatteet Ajoterveys Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Unen fysiologia, vuorokausirytmin säätely ja yleisimmät unihäiriöt Uniapnea unettomuuden taustalla Perussairauksien aiheuttama väsymys Unettomuuden lääkkeetön hoito Unettomuuden hoito psykiatrin näkökannalta ja unettomuuden lääkinnällinen hoito. Vekko-opetus Virtuaalisairaalan Unihäiriöiden ja hengitysvajeen virtuaalikeskuksen uniapneaosion materiaali Ongelmanratkaisua (potilastapauksia). 2. Toimipaikkakoulutus Milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan Oman toimipaikan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulosten tulkinta Oman toimialueen uniapnean hoidossa käytössä olevien CPAP -laitteiden säätäminen ja etäseuranta Hoidon porrastus omalla toimialueella Sopivan maskin valinta ja sovittaminen sekä laitteen, kostuttimen maskien ja letkujen huollon ohjaus Keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden inhalaatiotekniikan ohjaus Laitevalmistajien käyttökoulutukset Uniapnean hoitoon hyvin perehtyneiden lääkärien antama koulutus Kokeneiden uniapnean hoitoon perehtyneiden hoitajien antama koulutus. 3. Omatoiminen opiskelu Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus Uniapnean alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Keuhkosairauksien oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet Seuraavat suomenkieliset artikkelit: Traficomin kulloinkin voimassa oleva ohjeistus uniapnean osalta Anttalainen U, Kalleinen N. Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. Suom Lääkäril 2014;69(48):3267-3272. Anttalainen U. Naisten uniapnea - tunnistammeko sen erityispiirteet? Suom Lääkäril 2011;66(10):819-825 Lassila K, Jernman R, Uotila J, Mäenpää J, Polo O. Unenaikaiset hengityshäiriöt raskauden aikana - preeklampsian enne? Duodecim 2014;130(22-23):2290-4. Salomaa E-R, Myllylä M, Kurki S, Anttalainen U, Virkkala J, Saaresranta T, Laitinen T. Uniapneapotilas 2000-luvulla: kenelle CPAP-hoito aloitetaan ja miten siihen sitoudutaan? Duodecim 2013;129(20):2175-82. Markkula J, Lamusuo S. Unen erityishäiriöt – miten tutkin, miten hoidan? Järnefelt H. Psykologiset hoitomuodot tehoavat unettomuuteen. Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet viimeisen 5 vuoden ajalta. Koulutusta tulee olla vähintään viisi täysipäiväistä (yht. n. 40 h) koulutusta. Uniapneahoitajan osaamisvaatimukset suuhygienistille Terveydenhuollon ammattitutkinto ja täysipäiväistä uniapneahoitajan työtä tulee olla vähintään vuosi, kaksi vuotta jos työajasta 50–75 % ja kolme vuotta jos työajasta alle 50 % liittyy uneen. Toimipaikka- tai täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja 30 op. On suorittanut hyväksytysti suullisen tai kirjallisen tentin osastonhoitajalle ja keuhkosairauksien erikoislääkärille teoreettisesta ja käytännön osaamisestaan, jonka jälkeen saanut keuhkoklinikan ylilääkärin tai hänen valtuuttamansa keuhkosairauksien erikoislääkärin myöntämän todistuksen osaamisestaan ja keuhkoklinikan ylilääkärin myöntämän kirjallisen luvan tehtävänsiirtoon. Lupa on uusittava viiden vuoden välein. Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet klinikassa käytössä olevat uniapneapotilailla käytettävät kyselylomakkeet perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta uniapnean tyypit sekä patofysiologian ja fenotyypin vaikutuksen hoitoon uniapnean eri hoitomuodot ja niiden aloituskriteerit alkoholin ja tupakoinnin vaikutuksen uniapneaan keskeiset lääkkeiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet erotusdiagnostisia sairauksia uniapnean kaltaisten oireiden aiheuttajina aihepiiriin liittyvät Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus aihepiiriin paikalliset ja kansalliset ohjeet mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä ja alueelliset hoitoketjut milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Osaa ottaa jäljennökset uniapneakiskoa varten (ei purentaindeksiä) sovittaa uniapneakiskon ja ohjeistaa kiskon käytön tehdä yksinkertaiset uniapneakiskon korjaukset tulkita toimipaikassan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulokset ohjata ja motivoida potilasta hoitoon sitoutumisessa ohjata uniapnean elintapahoidot, asentohoidon ja CPAP-hoidon ja informoida uniapneakisko- ja leikkaushoidon kriteereistä ohjata unenhuoltoa sekä tuntee pääperiaatteet unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta kouluttaa mm. luentoja pitämällä muita terveydenhuollon ammattilaisia, konsultaatiot Uniapneahoitajan koulutus 1. Tyks Uni- ja hengityskeskuksen järjestämä koulutus Luennot 3 pv Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Uniapnean riskitekijät, oireet, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka mukaan lukien kyselylomakkeiden käyttö Unipäiväkirja, aktigrafia ja kardiorespiratorinen yöpolygrafia Uniapnean eri hoitomuodot, niiden aloituskriteerit ja vaikutukset Painonhallinta Uniapnea ja liitännäissairastavuus Naisten uniapnea Uniapnean fenotyypitys CPAP-hoidon etäseuranta CPAP-hoitoon sitoutuminen ja potilasohjaus Ongelmanratkaisua Unettomuusoireisen uniapneapotilaan hoito Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon sekä ASV-hoidon perusperiaatteet Ajoterveys Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Unen fysiologia, vuorokausirytmin säätely ja yleisimmät unihäiriöt Uniapnea unettomuuden taustalla Perussairauksien aiheuttama väsymys Unettomuuden lääkkeetön hoito Unettomuuden hoito psykiatrin näkökannalta ja unettomuuden lääkinnällinen hoito Verkko-opetus Virtuaalisairaalan Unihäiriöiden ja hengitysvajeen virtuaalikeskuksen uniapneaosion materiaali Ongelmanratkaisua (potilastapauksia) Unianeakiskohoidon verkkokoulutus (Apollonia) 2. Toimipaikkakoulutus Milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Oman toimipaikan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulosten tulkinta Hoidon porrastus omalla toimialueella Laitevalmistajien käyttökoulutukset Uniapnean hoitoon hyvin perehtyneiden lääkärien antama koulutus Kokeneiden uniapnean hoitoon perehtyneiden hoitajien antama koulutus. 3. Omatoiminen opiskelu Käypä hoito-suositukset: Lihavuus (aikuiset), Liikunta, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Unettomuus Uniapnean alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Keuhkosairauksien oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet Seuraavat suomenkieliset artikkelit: Trafin kulloinkin voimassa oleva ohjeistus uniapnean osalta Anttalainen U, Kalleinen N. Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. Suom Lääkäril 2014;69(48):3267–3272. Anttalainen U. Naisten uniapnea - tunnistammeko sen erityispiirteet? Suom Lääkäril 2011;66(10):819–825 Lassila K, Jernman R, Uotila J, Mäenpää J, Polo O. Unenaikaiset hengityshäiriöt raskauden aikana – pre-eklampsian enne? Duodecim 2014;130(22–23):2290-4. Salomaa E-R, Myllylä M, Kurki S, Anttalainen U, Virkkala J, Saaresranta T, Laitinen T. Uniapneapotilas 2000-luvulla: kenelle CPAP-hoito aloitetaan ja miten siihen sitoudutaan? Duodecim 2013;129(20):2175–82. Markkula J, Lamusuo S. Unen erityishäiriöt – miten tutkin, miten hoidan? Järnefelt H. Psykologiset hoitomuodot tehoavat unettomuuteen Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet viimeisen 5 vuoden ajalta. Koulutusta tulee olla vähintään viisi täysipäiväistä (yht. n. 40 h) koulutusta. Unitutkimushoitajan osaamisvaatimukset Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, unipolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia, laajat 10-20-järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat, tarvittaessa CPAP-aloitus. Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä unitutkimushoitajan pätevyys tai toimipaikkakoulutettu KNF-hoitaja, jolla: Työkokemusta unilaboratoriossa Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologiset perusteet unihäiriötyypit ja perusperiaatteet niiden diagnostiikasta unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot keskeiset lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen aihepiirin paikalliset ja kansalliset ohjeet, mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä, ja alueelliset hoitoketjut milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan. Osaa itsenäisesti aloittaa, valvoa ja purkaa unipolygrafian, yöpolygrafian, MSLT- ja MWT-tutkimukset, aktigrafiatutkimuksen sekä tarvittaessa ohjata CPAP-hoidon aloitukseen tulkita käytettävien kyselylomakkeiden tulokset tarvittaessa esikäsitellä yö- ja unipolygrafiat (luokitella mm. hengitystapahtumat, jalkaliikkeet ja univaiheet) luokitella vireystutkimukset univaiheisiin tarvittaessa säätää erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP-laitteet. Teoreettinen koulutus Unihäiriöiden alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet. Käytännön koulutus Laitevalmistajien koulutukset Unihäiriöiden tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus Unihäiriöiden tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus. Yöpolygrafiahoitajan osaamisvaatimukset Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, tarvittaessa CPAP-aloitus. Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä uniapneahoitajan pätevyys tai Soveltuva terveydenhuollon koulutus. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta. Tuntee ja tietää perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta uniapnean tyypit ja tyypin vaikutus hoitoon keskeiset lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan. Osaa aloittaa ja purkaa yöpolygrafiatutkimuksen tarvittaessa luokitella yöpolygrafian hengitystapahtumat ja jalkaliikkeet tarvittaessa säätää erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP-laitteet ja ohjata CPAP-hoidon aloituksen. Teoreettinen osaaminen Uniapnean alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet Käytännön koulutus Laitevalmistajien koulutukset Uniapnean tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus Uniapnean tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus. Hengitysvajehoitajan osaamisvaatimukset Terveydenhuollon ammattitutkinto ja vähintään vuoden työkokemus keuhkosairauksien erikoisalalla sisältäen päivittäin hengitysvajepotilaiden happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitoa tai vastaavasti pitempi aika, mikäli ei hoida ko. potilaita päivittäin. Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai aihepiirin ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja edellä määritellysti Aloittanut 50:lle potilaalle APAP- tai CPAP-hoidon, aloittanut tai säätänyt hoitotavoitteiden mukaan 80 potilaan (tai 80 hoitojakson aikana) 2PV-hoitoa ja 20 ASV-hoitoa. Selvitettävä mistä hoidoista (CPAP, APAP, 2PV, ASV) on laaja ja mistä vähäinen kokemus. Suorittanut hyväksytysti suullisen tai kirjallisen tentin osastonhoitajalle ja keuhkosairauksien erikoislääkärille teoreettisesta ja käytännön osaamisestaan, jonka jälkeen saanut keuhkoklinikan ylilääkärin tai hänen valtuuttamansa keuhkosairauksien erikoislääkärin myöntämän todistuksen osaamisestaan ja keuhkoklinikan ylilääkärin myöntämän kirjallisen luvan tehtävänsiirtoon. Lupa on uusittava viiden vuoden välein. Tuntee ja tietää hengitysvajauksen tyypit ja patofysiologian hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet pitkäaikaisen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon aloituskriteerit limantyhjennyksen keinot toimipaikassaan happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit henkitorviavanteen hoidon periaatteet valtimoverikaasuanalyysin ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet aihepiiriin liittyvät Käypä hoito-suositukset (Keuhkoahtaumatauti, Äkillinen hengitysvajaus, Uniapnea, Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Kuolevan potilaan oireiden hoito) aihepiiriin liittyvät paikalliset ja kansalliset ohjeet sairaalansa hengitysvajauksen ja uniapnean hoitoprosessit sekä alueelliset hoitoketjut milloin konsultoi keuhkolääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen sedaatio. Osaa säätää itsenäisesti happirikastimen, korkeavirtauksisen happilaitteen ja erilaiset toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävät laitteet ottaa valtimoverikaasunäytteen ruiskulla ja/tai arteriakanyylista tulkita valtimoverikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja tehdä tarvittavat muutokset happihoidon tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia ja tehdä niiden perusteella asianmukaiset muutokset hengityshoitolaitteen säätöihin lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi osaa valita ja sovittaa sopivan maskin hengitystukihoitoa saavalle potilaalle osaa ohjata laitteen kotihoidon potilaalle tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan tunnistaa vajaaravitsemuksen, ohjata sekä alipainoisen että liikapainoisen ravitsemusta ja liikuntaohjausta tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä sen perusteella lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNR- tai saattohoitopäätöksen merkityksestä tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon ja eksistentiaalisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön ohjata perusasiat tupakkavieroituksesta potilaalle kouluttaa ja kehittää hengitysvajeen hoitoa omassa toimipaikassaan. Keuhkosairauksien valvontayksikössä toimivan hengitysvajehoitajan tulee lisäksi osata erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla valvontamonitorien käyttö avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla henkitorviavannepotilaan hoito sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet ja toteuttaa palliatiivinen sedaatio lääkärin ohjeiden mukaan avustaa intubaatiossa avustaa tyhjennysbronkoskopiassa avustaa arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa ottaa verinäytteitä subclaviakanyylista, poistaa subclaviakanyylin ja pleuradreenin aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käyttö hemodynamiikkaa vakauttavan lääkehoidon erityispiirteet tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin kouluttaa mm. luentoja pitämällä muita terveydenhuollon ammattilaisia. Koulutus osaamisvaatimusten saavuttamiseksi 1. Tyks Uni- ja hengityskeskuksen järjestämä koulutus (Voidaan korvata vastaavalla muun järjestäjän koulutuksella.) Luennot 2+1 pv Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet Akuutti hengitysvajaus Krooninen hengitysvajaus Kroonisen keuhkosairaudesta johtuvan hengitysvajauksen 2PV-hoito Neuromuskulaaripotilaan 2PV-hoito Happihoito Valtimoverikaasuanalyysin, ihohiilidioksidimittausten ja oksimetrirekisteröinnin tulkinta ja vaikutus 2PV:n säätöihin 2PV-hoidon etäseuranta Tutustuminen keuhkosairauksien vuodeosastoon 1 ja hengitysvajepoliklinikkaan Hemodynamiikkaa vakauttava lääkehoito Ventilaatio henkitorviavanteen kautta Inhaloitavat keuhkoahtaumataudin lääkkeet Hengitysvajepotilaan liikunnallinen kuntoutus Hengitysvajepotilaan ravitsemus Limantyhjennyksen keinot ja hengenahdistuksen fysioterapeuttinen hoito Tupakasta vieroitus Elämän loppuvaiheen puheeksiottaminen hengitysvajepotilaalla Hoitolinjaukset ja saattohoitovaiheen lääkitys palliatiivinen sedaatio mukaan lukien Koneista ja tropeista ei apua – pyydetään pastori paikalle Hengenahdistuksen syyt ja mekanismit Limaisuuden ja nielemisvaikeuksien hoito neuromuskulaaripotilaalla Pleuranesteen ja askiteksen hoito osastolla ja kotona Tukehtuminen uhkana – ahtauttavan hengitystieprosessin hoito. Verkko-opetus Keuhkojen auskultaatio Astrupin tulkintaa Hoito-ohjeet.fi – trakeostomoidun potilaan hoito Virtuaalisairaalan Unihäiriöiden ja hengitysvajeen virtuaalikeskuksen hengitysvajeosion materiaali 2. Toimipaikkakoulutus Omassa toimipaikassa happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten hoito- ja seurantalaitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet sekä laitteiden, kostuttimen maskin ja letkun huollon ohjaus Valtimoverikaasuanalyysin itsenäinen ottaminen (ruiskulla/arteriakanyylista) ja siihen liittyvät riskit Sopivan maskin valinta ja sovittaminen hengitystukihoitoa saavalle potilaalle Keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden inhalaatiotekniikan ohjaus Potilaan hengityksen avustaminen hengityspalkeen avulla Intubaatiossa avustaminen Tyhjennysbronkoskopiassa avustaminen Arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa avustaminen Verinäytteiden otto subclaviakanyylista, subclaviakanyylin ja pleuradreenin poistaminen Invasiivisen verenpaineen mittaaminen Perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käyttö Tehostetun nestetasapainon seuranta ja säätely. 3. Muu koulutus Muuta aihepiirin kansainvälistä, kansallista, alueellista tai toimipaikan luento- tai pienryhmäkoulutusta vähintään 24 h Laitevalmistajien käyttökoulutukset Oman toimipaikan hengitysvajauksen hoitoon hyvin perehtyneiden lääkärien antama koulutus Oman toimipaikan kuntoutusohjaajan antama koulutus Oman tai muun toimipaikan kokeneiden hengitysvajauksen hoitoon perehtyneiden hoitajien antama koulutus. 4. Omatoiminen opiskelu Käypä hoito-suositukset: Äkillinen hengitysvajaus, Keuhkoahtaumatauti, Uniapnea, Alahengitystieinfektiot ja Palliatiivinen hoito ja saattohoito Paikallinen ja kansallinen aihepiiriin liittyvä ohjeistus ja oman työpaikan hoitoprosessien ja alueellisten hoitoketjujen sisältö Aihepiiriin liittyvät kappaleet kirjasta Kaarteenaho R, Brander P, Halme M, Kinnula V (toim). Keuhkosairaudet, Duodecim 2013 (viimeisin painos) Seuraavat suomenkieliset artikkelit: Anttalainen U. Hengitysvajaus. Lääkärin käsikirja 21.8.2016 Uusaro A, Okkonen M. Miten hoidan akuuttia hengitysvajausta? Duodecim 2018;134:183-9. Kava T. Tunnistatko Pickwick-oireyhtymän. Lääkärilehti 2010; 65:1398. -96. Saaresranta T, Anttalainen U, Polo O: Kaksoispaineventilaatio kroonisessa ventilaatiovajauksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(17):1797-807. Lehto J, Toikkanen V, Saarto T. Hengenahdistuksen palliatiivinen hoito. Lääkärilehti 2011;66(13):1089 Vuori A, Siirala W, Saaresranta T, Anttalainen U. NIV on oiva apu hengenahdistuksen palliatiivisessa hoidossa. Lääkärilehti 2011; 66(19):1559. Hirvonen O, Pöyhiä R. Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan DNR-päätös - uskallanko ottaa puheeksi? Duodecim 2016;132:844-9. ERS Practical Handbook of Noninvasive Ventilation. Toim. Anita K. Simonds 2015. DOI: 10.1183/9781849840767.eph01 ISBN (electronic): 978-1-84984-076-7 Trafin kulloinkin voimassa oleva ohjeistus ajoterveyden osalta. Lasten unitutkimushoitajan osaamisvaatimukset Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia, unipolygrafia, MSLT, MWT, aktigrafia. Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä unitutkimushoitajan pätevyys tai toimipaikkakoulutettu EEG:n osaava KNF-hoitaja, jolla: Työkokemusta unilaboratoriossa Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja lasten unidiagnostiikasta Tuntee ja tietää unen fysiologian perusteet lapsilla lasten unihäiriötyypit ja perusperiaatteet niiden diagnostiikasta lasten unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Osaa itsenäisesti aloittaa ja purkaa paikallisesti käytössä olevat tutkimukset tarvittaessa esikäsitellä yö- ja unipolygrafiat (luokitella mm. hengitystapahtumat, jalkaliikkeet ja univaiheet) luokitella vireystutkimukset univaiheisiin. Teoreettinen koulutus Lasten unihäiriöiden alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet. Käytännön koulutus Laitevalmistajien koulutukset Lasten unihäiriöiden tutkimiseen perehtyneiden kokeneiden lääkärien antama koulutus Lasten unihäiriöiden tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus. Lasten yöpolygrafiahoitajan osaamisvaatimukset Tekee itsenäisesti: yöpolygrafia. Suomen Unitutkimusseuran ja Suomen Unihoitajaseuran hyväksymä uniapneahoitajan pätevyys tai unitutkimushoitajan pätevyys, tai Soveltuva terveydenhuollon koulutus Toimipaikka- ja täydennyskoulutusta tai ammatillisia lisä- tai erikoistumisopintoja unidiagnostiikasta Tuntee ja tietää perusperiaatteet lasten uniapnean diagnostiikasta ja milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Osaa aloittaa ja purkaa yöpolygrafiatutkimuksen ja tarvittaessa luokitella hengitystapahtumat ja jalkaliikkeet. Teoreettinen koulutus Lasten uniapnean alueelliset hoitoketjut Paikalliset ja kansalliset aihepiiriin liittyvät ohjeet Kliinisen neurofysiologian oppikirjan (viimeisin painos) aihepiiriin liittyvät kappaleet Aihepiiriin liittyvät toimipaikan, alueelliset, kansalliset tai kansainväliset koulutustilaisuudet. Käytännön koulutus Laitevalmistajien koulutukset Uniapnean tutkimiseen perehtyneiden lääkärien antama koulutus Lasten uniapnean tutkimukseen perehtyneiden kokeneiden hoitajien antama koulutus. Osaamiskartat Uniapneasuuhygienistin osaamiskartta Teoreettinen osaaminen Tietää perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta sekä uniapnean eri hoitomuodot. Tuntee periaatteet uniapneakiskon käytössä, eli mitä indikaatioita uniapneakiskon käyttöön liittyy ja mitä funktioita uniapneakiskolla on. Tietää miten uniapneakiskohoidolla voidaan vaikuttaa erityyppisiin ja eriasteisiin uniapneoihin. Tietää milloin jäljennösten otto on kontraindisoitua. Tuntee klinikalla käytössä olevien kiskomallien toimintamekanismit. Osaa riittävästi sellaista suun ja leukojen alueen anatomiaa ja termistöä, jolla on merkitystä kiskohoidossa. Tuntee uniapneakiskohoidon mahdolliset haittavaikutukset. Tietää milloin konsultoida lääkäriä, jos omalla potilaalla ilmenee uniapneakiskon käyttöön liittyviä ongelmia. Tuntee erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen roolit uniapneakiskopotilaiden hoitoprosessissa. Kliininen osaaminen Osaa ottaa jäljennökset intraoraaliskannerilla tai alginaatilla. Osaa valita sopivan kiskomallin yksilöllisesti eri potilaille yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hallitsee uniapneakiskon sovituksen ja säädön. Tunnistaa suun ja leukojen alueelta uniapneakiskon haittavaikutuksia. Osaa tehdä kiskon kontrollointiin liittyvät tarkastukset eli mm. tarkastaa purennan ja leuan liikkeet. Osaa lukea ja tulkita datan sirullisesta kiskosta. Huolehtii potilaiden ajanvarauksesta. Ohjaus- ja opetusosaaminen Osaa ohjata ja motivoida potilasta hoitoon sitoutumisessa. Potilaan ohjaus kiskon käyttöön liittyvissä asioissa: Kiskohoidon vaikuttavuus sekä mahdolliset haittavaikutukset Käyttö, puhdistus ja säilytys Protruusion säätö Toimiminen ongelmatilanteissa. Osaa kertoa potilaalle elämäntapojen ja painonhallinnan vaikutuksista uniapneaan. Unenhuollon ohjaus sekä pääpiirteittäin unettomuuden lääkkeettömän hoidon neuvonta. Kiskohoidon päätyttyä erikoissairaanhoidossa jatkohoidon ohjeistus avosektorille. Tiedottaa ja luennoi uniapneaan liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa. PP & KV 24.5.2024 Suuhygienisti (ja hammashoitaja) Teoreettinen osaaminen Tuntee perusperiaatteet uniapneakiskon käytössä, eli mitä indikaatioita uniapneakiskon käyttöön liittyy ja mitä funktioita uniapneakiskolla on. Tietää millaista tutkimuskaavaketta uniapneaa hoidettavilla käytetään. Tuntee riittävästi suun ja leukojen alueen termistöä uniapneakaavakkeen täyttöä varten. Suuhygienisti: Tietää milloin konsultoida lääkäriä, jos omalla potilaalla ilmenee uniapneakiskon käyttöön liittyviä ongelmia. Kliininen osaaminen Osaa täyttää tutkimuskaavakkeen lääkärin tehdessä kliinistä tutkimusta. Osaa toimia jäljennösten otossa, eli esimerkiksi sekoittaa erilaisia alginaatteja (jäljennösaineita) ja huolehtia jäljennökset indekseineen sekä lähetteineen niille kuuluvaan paikkaan. Avustaa lääkäriä uniapneakiskon hoidossa: kiskon sovitus ja sen hionta, sekä muut suun alueelle sijoittuvat toimenpiteet. Vastaa huoneen toimintavalmiudesta mm. huolehtimalla huoneen aseptiikasta ja välineistöstä. Varaa ja siirtää aikoja uniapneapotilaalle suu- ja leukasairauksien klinikalle. Suuhygienisti: Osaa valita oikeankokoiset jäljennöslusikat ja ottaa riittävän hyvälaatuiset jäljennökset potilaalta. Ohjaus- ja opetusosaaminen Ohjeistaa potilasta kiskon puhdistamisessa ja säilytyksessä. Osaa neuvoa potilasta kiskon käytössä. Kertoo potilaalle mitä tehdä kiskon rikkoutuessa. Tulemme pian keskustelemaan uniapneahoitoa toteuttavien erikoishammaslääkäreiden kanssa siitä, miten suuhygienistin vastuuta voisi mahdollisesti lisätä uniapneapotilaiden hoitoon liittyen. Tähän saakka suuhygienistin osaaminen on rajoittunut uniapneapotilaiden osalta lähinnä erikoishammaslääkärin avustamiseen. Unihäiriöhoitaja Teoreettinen osaaminen Unen mekanismit Unihäiriöt Psykiatriset oheissairaudet ja niiden tunnistaminen Psykiatristen sairauksien huomioiminen unettomuuden ja muiden unihäiriöiden hoidossa. Somaattiset oheissairaudet ja niiden tunnistaminen Uneen liittyvän farmakologian perusteet Unihäiriöihin liittyvät lääkkeet ja niiden vaikutukset Unihäiriöiden hoidon perusteet Unettomuuden lääkkeetön hoito Muiden unihäiriöiden lääkkeetön hoito Kronobiologiset hoidot Kliinisessä hoitosuhteessa vaikuttaminen Kliinisen hoitosuhteen ongelmakohtia Ryhmät ja ryhmädynamiikka. Kliininen osaaminen Osaa unihäiriöisen potilaan perustutkimuksen (anameesi, kyselylomakkeet, haastattelut, mittaukset) Kykenee olemaan itsenäisesti terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa ja selviytyy yleisimmistä ongelmatilanteista Kykenee toteuttamaan itsenäisesti unihäiriöiden lääkkeettömiä hoitokokonaisuuksia Osaa havaita lääkkeiden sivuvaikutukset ja seurata lääkehoidon tehoa ohjeiden mukaan. Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Tietää yleisimpien unitutkimusten periaatteet ja osaa itsenäisesti suorittaa yksikössä käytettävät tutkimukset. Ymmärtää ryhmädynamiikan perusteet ja osaa toimia tavallisimmissa ongelmatilanteissa. Ohjaus- ja opetusosaaminen Osaa ohjata unettomuuden ja muiden unihäiriöiden hoitoryhmiä Osaa opastaa rentoutusharjoituksia Osaa kognitiivisten menetelmien periaatteet ja osaa käyttää keskeisimpiä työkaluja tarkoituksenmukaisesti Osaa antaa informaatiota ja opetusta unesta ja unihäiriöistä työyhteisössä, sidosryhmille, potilaille ja näiden omaisille. Hengityshalvauspotilaan hoitajan osaamiskartta Osaamiskartta Hengityshalvauspotilaan hoito (pdf 205.84 KB) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) KNF-hoitaja, KNF-tutkimukset Nämä vaatimukset koskevat sekä aikuisten että lasten parissa työskenteleviä, siltä osin kuin ne työnkuvaan kuuluvat. Teoreettinen osaaminen Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet Omaa perustiedot yleisimmistä unihäiriöistä ja tutkimuslöydöksistä Tietää unihäiriöiden keskeiset hoitomuodot Tuntee klinikassa käytössä olevat kyselylomakkeet Omaa tietoja erilaisista unihäiriöistä, niiden oireista, eroista ja löydöksistä Tuntee ja tietää keskeisten lääkkeiden ja nautintoaineiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen Tuntee ja tietää aihepiirin paikalliset ja kansalliset ohjeet, mukaan lukien Traficomin ohjeet ajoterveydestä, ja alueelliset hoitoketjut Tuntee antureiden toimintamekanismit Tuntee univaiheiden kriteerit Osallistuu täydennyskoulutuksiin ja huolehtii oman osaamisensa pitämisestä ajan tasalla. Kliininen osaaminen Osaa itsenäisesti aloittaa, valvoa ja purkaa yöpolygrafian, unipolygrafian, MSLT, MWT, aktigrafin sekä laajat 10-20-järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat Hallitsee tutkimusten suorituksen erityistilanteissa Hallitsee MSLT, MWT tai PSG-tutkimuksen sekä yöpolygrafiarekisteröinnin esianalyysin (hallitsee univaiheluokituksen, osaa määrittää unilatenssin) Osaa tulkita käytettävien kyselylomakkeiden tulokset Soveltaa teoriatietoa tutkimuksen suorituksessa ja potilasohjauksessa Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Hallitsee ohjelmistojen ja PSG-oheislaitteiden käytön Arvioi laitteistojen toimintakunnon ja huomaa anturiviat. Ohjaus- ja opetusosaaminen Ohjaa potilasta tämä henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden (lapset, vanhukset, kehitysviiveet, yms.) Osaa ohjata potilaan asentamaan itsenäisesti yöpolygrafia laitteen kiinnittäminen Osaa ohjata potilasta erilaisten unitutkimusten aikana niin, että saadaan mahdollisimman hyvä ja luotettava lopputulos Selviytyy lähisairaaloiden ongelmatilanteista ja tunnistaa maahantuojan avun tarpeen. Hengitysvajehoitaja Teoreettinen osaaminen Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden hoidon Tuntee ja tietää pitkäaikaisen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon aloituskriteerit Tuntee hengitysvajeen lääkehoidon periaatteet ja hoitoprosessit Osaa hemodynamiikkaa vakauttavan lääkehoidon erityispiirteet Osaa limantyhjennyksen keinot Tuntee toimipaikassaan happihoidossa ja kajoamattomassa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja säätömahdollisuudet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden Osaa happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon Tietää happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit Osaa henkitorviavanteen hoidon periaatteet Osaa valtimoverikaasuanalyysin ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit Tietää hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet Tietää milloin konsultoi keuhkolääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Tuntee hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen sedaatio. Kliininen osaaminen Osaa säätää itsenäisesti happirikastimen, korkeavirtauksisen happilaitteen ja erilaiset toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävät laitteet Osaa hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin Osaa ottaa valtimoverikaasunäytteen ruiskulla ja/tai arteriakanyylista Osaa tulkita valtimoverikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja tehdä tarvittavat muutokset happihoidon tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä lääkärin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi Osaa tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia ja tehdä niiden perusteella asianmukaiset muutokset hengityshoitolaitteen säätöihin Osaa katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin Osaa valita ja sovittaa sopivan maskin hengitystukihoitoa saavalle potilaalle Osaa ohjata laitteen kotihoidon potilaalle Osaa tulkita etäseuranta tietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä Tunnistaa vajaaravitsemuksen ja osaa hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntouksen periaatteet. Ohjaus- ja opetusosaaminen Osaa ohjata potilasta sairauteen liittyvissä asioissa Osaa varata potilaalle tarvittavat tutkimukset ja ajanvaraukset sekä ohjata potilasta näihin liittyvissä asioissa Osaa ohjata lääkehoidon toteuttamisen ja inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan Osaa ohjata suun hoidon Osaa ohjata limantyhjennyksen keinot Osaa ohjata laitteiden ja tarvikkeiden kotihuollon potilaalle Osaa ohjata hengitysvajepotilasta ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvissä asioissa Osaa ohjata perusasiat tupakkavieroituksesta Osaa keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNR- tai saattohoitopäätöksen merkityksestä Osaa tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön Osaa tiedottaa ja luennoida hengitysvajeeseen liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa. Valvontayksikkö osaaminen Erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla Tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset Osaa tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja osaa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla Osaa valvontamonitorien käytön Osaa avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla Osaa henkitorviavannepotilaan hoidon Osaa sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet ja toteuttaa palliatiivinen sedaatio lääkärin ohjeiden mukaan Osaa avustaa intubaatiossa Osaa avustaa tyhjennysbronkoskopiassa Osaa avustaa arteria-, subclavia- ja trakeakanyylin sekä pleuradreenin laitossa ja vaihdossa Osaa ottaa verinäytteitä subclavia- ja arteriakanyylista, poistaa subclavia- ja arteriakanyylin sekä pleuradreenin Osaa aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset Osaa perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käytön Osaa tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn Osaa toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon. Keuhko-osastolla toimiva fysioterapeutti Teoreettinen osaaminen Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden fysioterapian Osaa hengitysvajauspotilaan fysioterapian sovitut käytännöt Hallitsee ihmisen anatomian, hengityksen fysiologian ja keinot hengityksen ohjaamiseen sekä määrittää hengitysharjoituslaitteen tarpeen ja lainaukseen liittyvät asiat Tuntee eri tyhjennyshoitomenetelmät ja osaa valita tarvittavat tyhjennysapuvälineet Osaa henkitorviavanteen fysioterapian periaatteet Hallitsee potilaan liikunnallisen kuntoutuksen ja antaa tarvittavat ohjeet Hallitsee toiminta- ja liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnin sekä apuvälineiden lainauskäytännöt Hallitsee vaadittavat fysioterapiakirjaamiset Ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden Tietää happihoitolaitteiden toimintaperiaatteet, hallitsee lisähapen käytön liikkumisen apuna Tietää milloin tulee konsultoida keuhkolääkäriä potilaan fysioterapiaan liittyen Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet Säännöllinen kouluttautuminen. Kliininen osaaminen Osaa mitata hengitysfunktiota mikrospirometrilla (hengitystilavuudet ja PCF-yskimisvoima, RPM-mittarilla (MIP ja MEP) Osaa toteuttaa 6 min kävelytestin (6 MWT) huoneilmalla sekä lisähapen kanssa (nestehappi tai happikaasu) sekä purkaa testin ja arvioida tuloksia Osaa mitata rintakehän liikelaajuuden mittanauhalla ja joustavuuden palpoiden, laskea hengitysfrekvenssin, havainnoida hengityksen syvyyttä, palleahengitystä, sivulaajennukset ja apuhengityslihasten käyttö Osaa havainnoida hengitystä, hengitysääntä, limaisuutta, jännittyneisyyttä, ahtautta ja tarpeen mukaan kuunnella stetoskoopin kanssa keuhkoja Osaa havainnoida ryhdin / yleisen olemuksen, vatsakkuus / BMI Osaa arvioida apuväline tarpeen sairaalassa ja kotona selviytymiseksi Tekee tarpeen mukaan yhteistyötä potilaan avopuolen fysioterapeutin kanssa. Ohjausosaaminen Osaa ohjata potilasta sairauteensa liittyvissä asioissa fysioterapian keinoin Osaa ohjata perushengitystä ja ”taloudellista” hengitystä sekä ohjata erottamaan hengästyminen hengenahdistuksesta Osaa ohjata huulirakohengityksen ja sen hyödyntämisen hengenahdistuksen helpottamiseksi sekä levossa että rasituksessa Osaa ohjata hengitysharjoitus- ja limaisuutta helpottavien laitteiden käytön sairaalan laitevalikoiman mukaan tyhjennyshoitolaitteet: Vesi-PEP, puhallusrengas, Acapella Choice, Shaker/Flutter, Ba-tube, Threshold-PEP, hengityspalje sisäänhengitysharjoituslaitteet: Cliniflo, Coach2, Ba-tube, Threshold-IMT, hengityspalje Cough Assist / E70 –yskityslaitteen käyttö sairaalassa Osaa ohjata muita limaisuutta helpottavia keinoja, kuten tyhjennys- ja valutusasennot Osaa ohjata rentoutuskeinoja ja -asentoja Osaa ohjata liikunnallista kuntoutusta ja lihaskuntoharjoittelun potilaan sairaudet huomioiden yleiskunnon ylläpitämiseksi ja hengenahdistuksen helpottumiseksi Osaa ohjata liikkumisen apuvälineen käytön sairaalaolosuhteissa / kotikäyttöön Osaa hyödyntää potilaan ohjauksessa Hoito-ohjeet.fi sivustolta löytyviä fysioterapiaohjeita sekä erillisiä laiteohjeita Osaa tarpeen mukaan antaa terveyttä edistävää neuvontaa Osaa ohjata omaista / avustajaa esim. hengityspalkeen käytössä Osaa motivoida ja kannustaa potilasta aktiiviseen itsehoitoon Osaa tiedottaa ja luennoida hengitysvajeeseen liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa. Lasten hengitysvajehoitaja Teoreettinen osaaminen Tuntee hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja niiden hoidon Tuntee hengitysvajeen lääkehoidon periaatteet Osaa limantyhjennyksen keinot Tuntee toimipaikassaan happihoidossa ja non-invasiivisessa hengitystukihoidossa käytettävien erilaisten laitteiden ominaisuudet, toimintaperiaatteet ja ymmärtää hengitysilman kostutuksen tärkeyden Osaa happi- ja kaksoispaineventilaatiohoidossa käytettävien letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit Tietää happirikastin- ja kaksoispaineventilaatiohoitojen hyödyt ja riskit Osaa henkitorviavanteen hoidon periaatteet Osaa arteriaverikaasuanalyysin / HE-tasen ottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja riskit Tietää hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet Tietää milloin konsultoi pediatria/hengitystukiyksikön sairaanhoitajaa Tuntee hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainausperiaatteet Tietää hoitotahdon, DNR-päätöksen ja saattohoidon merkityksen Tietää hengitysvajeen saattohoidon periaatteet ja lääkitysmahdollisuudet mukaan lukien palliatiivinen hoito. Kliininen osaaminen Osaa tarvittaessa itsenäisesti säätää toimipaikassaan hengitysvajauksen hoidossa käytettävien laitteiden happiprosenttia ja virtausta Osaa hoitaa kipua ja hengenahdistusta eri menetelmin Osaa ottaa verikaasunäytteen arteriakanyylista tai kapillaariastrupin Osaa tulkita verikaasuanalyysin ja kapillaariastrupin tulokset ja arvioida tarvittavia muutoksia happihoidossa tai kaksoispaineventilaattorin säädöissä ja informoida lääkäriä Osaa tulkita oksimetriseurannan ja transkutaanisen hiilidioksidimittauksen tuloksia Osaa arvioida maskin sopivuutta hengitystukihoitoa saavalle potilaalle Tunnistaa vajaaravitsemuksen ja osaa hengitysvajepotilaan liikunnallisen kuntouksen periaatteet. Ohjaus- ja opetusosaaminen Osaa ohjata potilasta sairauteen liittyvissä asioissa Osaa varata potilaalle tarvittavat tutkimukset ja ajanvaraukset sekä ohjata potilasta näihin liittyvissä asioissa Osaa ohjata lääkehoidon toteuttamisen ja inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan Osaa ohjata suun hoidon Osaa ohjata limantyhjennyksen keinot Osaa ohjata hengitysvajepotilasta ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvissä asioissa Osaa ohjata tarvittaessa perusasiat tupakkavieroituksesta Osaa keskustella potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotahdosta ja hänelle tehdyn DNR- tai saattohoitopäätöksen merkityksestä Osaa tukea potilasta ja hänen läheisiään saattohoitoon liittyvissä asioissa ja ohjata potilaan tarvittaessa erityistyöntekijöille tai palliatiiviseen hoitoyksikköön. Lasten tehohoitoyksikön osaaminen Erottaa normaalit hengitysäänet epänormaaleista stetoskoopin avulla Tunnistaa sydämen rytmihäiriöitä ja erottaa niistä henkeä uhkaavat muutokset Osaa tarkkailla tajunnantasoa ja vitaalitoimintoja, tunnistaa muutokset ja osaa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla Osaa valvontamonitorien käytön Osaa avustaa potilaan hengitystä hengityspalkeen avulla Osaa henkitorviavannepotilaan hoidon Osaa sedatoivien lääkkeiden hoidon erityispiirteet Osaa avustaa intubaatiossa Osaa tarvittaessa avustaa trakeakanyylin laitossa ja vaihdossa Osaa ottaa verinäytteitä subclavia- ja arteriakanyylista, poistaa subclavia- ja arteriakanyylin sekä pleuradreenin Osaa aloittaa ja toteuttaa invasiivisen verenpaineen mittaamisen ja tunnistaa muutokset Osaa perfuusorien, infuusiolaskureiden ja kipupumpun käytön Osaa tehostetun nestetasapainon seurannan ja säätelyn Osaa toteuttaa ja arvioida parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemushoidon. Uniapneahoitaja Teoreettinen osaaminen Tuntee ja tietää unen ja hengityksen fysiologian perusteet Tuntee klinikassa käytössä olevat uniapneapotilailla käytettävät kyselylomakkeet Osaa perusperiaatteet uniapnean diagnostiikasta Tietää uniapnean tyypit sekä ja patofysiologian fenotyypin vaikutuksen hoitoon Osaa uniapnean eri hoitomuodot ja niiden aloituskriteerit Tietää alkoholin ja tupakoinnin vaikutuksen uniapneaan Tietää keskeiset lääkkeiden vaikutukset uneen ja unenaikaiseen hengitykseen Tietää hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet Tunnistaa erotusdiagnostisia sairauksia uniapneatyylisten oireiden aiheuttajina Osaa pitkäaikaisen happihoidon, kaksoispaineventilaatiohoidon ja ASV-hoidon aloituskriteerit (eli milloin CPAP-hoito ei enää riitä) Osallistuu täydennyskoulutuksiin ja huolehtii oman osaamisensa pitämisestä ajan tasalla. Kliininen osaaminen Osaa CPAP- käytettävien laitteiden letkujen, viiksien ja maskien eri tyypit ja niiden huollon Tietää milloin konsultoi lääkäriä erikseen sovittujen kriteerien mukaan Osaa hengityshoitolaitteiden ja muiden tarvikkeiden lainaus- ja suoratoimitusperiaatteet paikallisten toimintatapojen mukaan Osaa tulkita toimipaikassan uniapneapotilailla käytettävien kyselylomakkeiden tulokset Osaa säätää itsenäisesti erilaiset toimialueellaan uniapnean hoidossa käytössä olevat CPAP -laitteet Osaa epäillä hengitysvajetta oireiden tai pitkäaikaisessa CPAP-hoidossa käyttötuntien muuttumisen perusteella riskipotilailla, joilla on uniapnean lisäksi muita hengitykseen vaikuttavia sairauksia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä Osaa katsoa hengitystukihoidossa käytettävien laitteiden tallentamat hoitotiedot, tulkita niitä ja tehdä tarvittaessa muutokset laitteen säätöihin Osaa valita ja sovittaa sopivan maskin potilaalle Osaa tulkita etäseurantatietoa ja muuttaa tarvittaessa säätöjä. Ohjaus- ja opetusosaaminen Osaa ohjata hengityslaitteen ja maskin kotihuollon potilaalle Osaa tarkistaa ja ohjata keuhkosairauksissa käytettävien inhaloitavien lääkkeiden ottotekniikan Osaa ohjata uniapnean elintapahoidot, asentohoidon ja CPAP-hoidon ja informoida uniapneakisko- ja leikkaushoidon kriteereistä Osaa ohjata unenhuoltoa sekä pääperiaatteilla unettomuuden kognitiivisbehavioraalista hoitoa Osaa tiedottaa ja luennoida uniapneaan liittyvissä koulutus- ja infotilaisuuksissa. Laatu- ja seurantakriteerit Uniapneakiskon laatu- ja seurantakriteerit Erikoissairaanhoidossa hoidettavat keskivaikeat ja vaikeat uniapneapotilaat, sekä lievät jos ammattiautoilija tai vaikea sairaus esim. sydänsairaus. Viiveet Ensikäynnistä kiskon valmistukseen potilaasta riippumattomista syistä < 90 vrk (Voi ylittyä, jos hammashoito on kesken. Jos laajat hoidot, kisko voidaan tehdä vaikka hoito olisi kesken.) Ammattiautoilija pääsääntöisesti < 30 vrk Kiskokontrolli käyttöönoton jälkeen < 60 vrk Yöpolygrafia kiskokontrollin jälkeen < 60 vrk. Minimitavoitteet Käytetyt yöt vähintään 5 yötä/vko 95 %:lla. Kiskohoidon vaikuttavuuden arviointi jäännös AHI < 10/h tai diagnostisen rekisteröinnin AHI puolittunut 100 %. Seurantakriteerit purennan avautuminen sivuhammasalueelta leukaniveldysfunktiot: leukanivel- tai purentalihaskipu yli 1kk avausliikkeen rajoittuminen arvio hoitovasteesta tai päätös hoitomuodon vaihtamisesta <60 vrk uusintayöpolygrafiasta. Laatukriteerit aikuisten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset Laatukriteerit aikuisten KNF-tutkimuksille (pdf 384.87 KB) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Kannanotto koskien unen laatua mittaavia kuluttajasovelluksia 10.12.2029 Erilaisten unen laatua mittaavien sovellusten, älykellojen ym. laitteiden tuloksia ei rutiininomaisesti pidä kontrolloida yö- tai unipolygrafialla. Nämä menetelmät on tarkoitettu pitkäaikaiseen seurantaan ja niiden avulla voi seurata esim. unitottumusten muutoksen vaikutusta unen laatuun. Niiden löydökset eivät kuitenkaan suoraan tarkoita, että tutkittavalla joko on tai ei ole varsinaista elimellistä unihäiriötä. Menetelmästä riippuen mm. lääkitys voi vaikuttaa löydökseen suuresti. Näiden menetelmien löydöksistä riippumatta potilas pitää lähettää yö- tai unipolygrafiaan, jos anamneesissa ja/tai statuksessa on elimelliseen unihäiriöön sopivia piirteitä. Työryhmä Sari-Leena Himanen, pj, professori, yl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS, PSHP Anniina Alakuijala, LT, vs oyl, Kliininen neurofysiologia, Jorvin sairaala, HUS Mika Kallio dosentti, yl, toimialueen johtaja, Kliininen neurofysiologia, OYS, PPSHP Sanna Leivo, lbh, TtM, KHA, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tyks, VSSHP Anu Muraja-Murro LT, el, Kliininen neurofysiologi, Kuvantamiskeskus, KYS, PSSHP Esa Rauhala, dosentti Mirja Tenhunen, dosentti, apulaisylifyysikko, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, TAYS, PSHP Irina Virtanen, dosentti, ayl, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tyks, VSSHP Laatukriteerit lasten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset Laatukriteerit lasten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille (pdf 370.28 KB) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Aikuisten KNF-unitutkimusten yhtenäiset toiminnalliset ym. resurssitavoitteet terveydenhuollon eri tasoilla Rekisteröintilaitteistojen jatkuvan kehityksen vuoksi yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajat ja unifyysikot muodostavat työryhmän, joka arvioi laitteistot. Yliopistosairaaloiden KNF-univastuuhenkilöt HUS: Anniina Alakuijala Tyks: Irina Virtanen Tays: Sari-Leena Himanen Kys: Anu Murja-Murro Oys: Mika Kallio Yleistä resursseista Nukahtamisviivetutkimusta (MSLT) voi tehdä vain niissä KNF-yksiköissä, joissa on saatavilla edeltävän yön unipolygrafia. Jos kysymyksenasetteluna on narkolepsia, voi edeltävän yön unipolygrafia tapauskohtaisesti olla ambulatorinen kotirekisteröinti. Yliopistotaso – resurssit Kliinisen työn lisäksi testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa. Tutkimukset: Yö- ja unipolygrafiat, nukahtamisviivetutkimus (MSLT), hereilläpysymistutkimus (MWT), aktigrafia, laajat 10-20 -järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-univastuulääkäri Hoitaja: unitutkimushoitaja Fyysikko: univastuufyysikko. Keskussairaala – resurssit Tutkimukset 1: KNF-yksikön minimi: Yöpolygrafiat, MWT. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-erikoislääkäri Hoitaja: unitutkimushoitaja Fyysikko: sairaalafyysikko. Tutkimukset 2: Jos erityisosaamista: unipolygrafia, MSLT, aktigrafia. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta Hoitaja: unitutkimushoitaja Fyysikko: sairaalafyysikko. Tutkimukset 3: Jos pelkkä yöpolygrafia. Henkilökunta: Lääkäri: yöpolygrafiavastuulääkäri Hoitaja: yöpolygrafiahoitaja. Perustaso – resurssit Tutkimukset: (ostopalvelu)yöpolygrafiat. Henkilökunta: Lääkäri: (osto)palveluista vastaava lääkäri. Hoitaja: yöpolygrafiahoitaja. Lasten KNF-unitutkimusten yhtenäiset toiminnalliset ym. resurssitavoitteet terveydenhuollon eri tasoilla Yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajista koostuva työryhmä huolehtii, että kaikki lasten unitutkimuksia lausuvat lääkärit osallistuvat vertaisarviointiin. Rekisteröintilaitteistojen jatkuvan kehityksen vuoksi yliopistosairaaloiden KNF-unikouluttajat ja unifyysikot muodostavat työryhmän, joka arvioi laitteistot. Yliopistosairaaloiden KNF-univastuuhenkilöt HUS: Anniina Alakuijala Tyks: Irina Virtanen Tays: Sari-Leena Himanen Kys: Anu Murja-Murro Oys: Mika Kallio Lasten vertaisskoorausryhmässä myös Turkka Kirjavainen (HUS). Yleistä resursseista Yöpolygrafia vain harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille. Nukahtamisviivetutkimusta (MSLT) voi tehdä vain niissä KNF-yksiköissä, joissa on saatavilla edeltävän yön unipolygrafia. Jos kysymyksenasetteluna on narkolepsia, voi edeltävän yön unipolygrafia tapauskohtaisesti olla ambulatorinen kotirekisteröinti. Tällöin ei yleensä pystytä mittaamaan hiilidioksidipitoisuutta, mikä on otettava hengityshäiriödiagnostiikassa huomioon. Yliopistotaso – resurssit Kliinisen työn lisäksi testaa ja ottaa käyttöön uutta diagnostiikkaa. Tutkimukset: Yö- ja unipolygrafiat, nukahtamisviivetutkimus (MSLT), hereilläpysymistutkimus (MWT), aktigrafia, paikkakuntakohtaisesti laajat 10-20 -järjestelmän mukaiset video-unipolygrafiat. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-univastuulääkäri, erityistapauksissa vastuu voidaan jakaa toisen, soveltuvan ala erikoislääkärin kanssa Hoitaja: unitutkimushoitaja Fyysikko: univastuufyysikko. Keskussairaala – resurssit Tutkimukset 1: KNF-yksikön minimi: MWT. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-erikoislääkäri. Hoitaja: unitutkimushoitaja. Fyysikko: sairaalafyysikko. Tutkimukset 2: Jos erityisosaamista: unipolygrafia ja MSLT, aktigrafia, yöpolygrafiat harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille. Henkilökunta: Lääkäri: KNF-erikoislääkäri, jolla on erityisosaamista unesta Hoitaja: unitutkimushoitaja Fyysikko: sairaalafyysikko. Perustaso – resurssit Tutkimukset: (ostopalvelu) Yöpolygrafiat harkitusti yli 12-vuotiaille lapsille. Henkilökunta: Lääkäri: (osto)palveluista vastaava lääkäri Hoitaja: yöpolygafiahoitaja. Tulosta sivu