Ammattilaiselle
Kansallisten asiantuntijaryhmien laatimat ohjeet
Tälle sivulle on koottu Uni- ja hengityskeskusten kansallisten asiantuntijaryhmien laatimat ohjeet.
Uniapnean ortognaattiskirurgisen hoidon toteuttaminen ilman tarvetta purennan korjaukseen
Käypä Hoito –suosituksen perusteella leukaosteotomioita voidaan harkita keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon. Riittävän laajoin siirroin toteutettu alaleuan tai ylä- ja alaleuan osteotomia saattaa olla obstruktiivisen uniapnean parantava hoito. Osteotomioita uniapnean hoitoon on tehty yleensä purennan kuntouttamiseen liittyen. Tutkimusnäytön lisääntyessä voidaan pitää perusteltuna osteotomioita niilläkin potilailla, joilla ei ole vaikeaa purentavirhettä. Näillä potilailla nielun ahtauman pitää sijaita kielen kannan tasolla ja kyseessä tulee olla selkeästi obstruktiivinen uniapnea. Laaja unipolygrafia on suositeltava ennen laajaa kirurgista hoitoa mm. sentraalisten syiden poissulkemiseksi. Elintapahoidot (painonhallinta, tupakoimattomuus) ja tarpeellinen tuki tulee varmistaa ennen hoidon aloitusta. Potilaalla ei saa olla selkeää ylipainoa, BMI max 32 kg/m2. Lyhyt unikyselykaavake ja hoitosuunnitelman käsittely moniammatillisessa unityöryhmässä auttavat potilaan kokonaistilanteen arvioinnissa. Ortognaattiskirurgisesta hoidosta hyötyvät erityisesti nuoret, ei ylipainoiset potilaat.
24.09.2021 Valtakunnallinen uniapnean kirurgisen- ja kiskohoidon työryhmä
Kiskohoitopotilaiden maksujen yhdenmukaistaminen
Valtakunnallinen kisko- ja kirurgisen hoidon työryhmä esittää apneakiskopotilaan hoitomallia: Jos potilaalla on lääkärin tekemä yöpolygrafiaan pohjautuva uniapneadiagnoosi, apneakiskohoito toteutetaan perusterveydenhuollossa esh-hinnoin (liite: (13.6.2001/506)). Työryhmän mielestä hoitomalli perustuu vaikuttavaksi todettuun hoitoon ja kuuluu asetuksen mukaisesti potilaan oikeuksiin. Esh-hinnoitteluun sisältyisivät kiskontekoon liittyvät kustannukset, sekä kontrollikäynnit uusinta-yöpolygrafiaan (kiskon ollessa suussa) saakka. Tämän jälkeen apneakiskon käyttäjien seurannat toteutettaisiin perusterveydenhuollossa terveyskeskushinnoittelun mukaisesti. Tämä hoitomalli tulisi ottaa käyttöön kaikissa terveyskeskuksissa.
Lasten hengitysvaje – osaamis-, laatu- ja seurantakriteerit ja mittarit
- Unenaikainen / jatkuva
- Invasiivinen
- Vain trakeostooma
- spontaanihengitys
- Korkeavirtaushoito (Airvo)
- CPAP
- kaksoispaineventilaatio
- Non-invasiivinen
- happirikastin
- Korkeavirtaushoito (Airvo)
- CPAP
- CPAP painetuella
- kaksoispaineventilaatio
Tunnistetaan hengitystuen tarpeessa olevat lapset
- Neuvolassa ja perusterveyden huollossa osataan epäillä unenaikaisesta hengityshäiriötä ja lapsi lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon
- Muiden erikoisalojen lääkärit (esim. neurologit) lähettävät potilaat (kuten lihassairaat) hengityksen arvioon riittävän ajoissa.
Diagnostiset tutkimukset yliopistosairaalassa
- Lasten keuhkolääkärin tai lasten hengityshäiriöihin perehtyneen lääkärin arvio
- Tilanteesta riippuen tarvittavat tutkimukset (kuvantaminen pään MRI, tähystykset, yskäPEF, spirometria, muut keuhkofunktiotutkimukset)
- Unipolygrafia (kultainen standardi)
Indikaatiot ventilaatiotukihoidon aloittamiselle
- Alentunut kaasujenvaihto
- SpO2 jää alle 90%
- EtCO2 tai TcCO2 jää yli 7.5 kPa
- Vaikea-asteinen obstruktiivinen uniapnea, joka ei ole kirurgisesti hoidettavissa
- Sentraalinen hypoventilaatio
- Periodinen hengitys johon liittyvät merkittävät toistuvat SpO2-tason laskut ja joka ei ole hoidettavissa esim. lääkkeellisesti
- Unenaikainen hengityshäiriö, joka estää normaalin unen ja aiheuttaa jatkuvia havahtumisia
- Työläs hengitys, joka aiheuttaa lapselle merkittävän kasvun tai painonkehityksen häiriön
Hoitotiimi
- tiimiä johtaa joko lasten keuhkolääkäri tai lasten hengitystukihoitoihin perehtynyt lääkäri
- valitsee sopivan laitteen, suunnittelee asetukset
- tarvittaessa muut erikoisalojen lääkärit (pediatri, anestesiologi, KNK, neurologi, kirurgi, neurokirurgi, KNF-lääkäri)
- kuntoutusohjaaja (tai ventilaatiotukihoitaja)
- hankkii laitteet ja ohjaa niiden käytön
- etsii sopivat maskit ja kiinnitykset ja ohjaa niiden käytön
- sosiaalihoitaja
Kotisairaala tai hoitoringit
- Ventilaatiotuesta riippuvainen lapsi tarvitsee 24 h/vrk hoitoringin
Laitteet
- kaikki käytetyt ventilaattorikoneet ja oheislaitteet täytyy olla valmistajan hyväksymiä kyseiselle potilasryhmälle (esim. ventilaattoreiden valmistajan antamia painorajoja täytyy noudattaa)
- Minimi laitekanta ja niiden huollosta vastaava henkilöstö
- Kun lapsi (>5kg) on hengitystuesta täysin riippuvainen
- esim. Astral tai vastaava
- (Trilogy ei enää “up-to-date”)
- vastasyntyneelle (paino <5kg) toteutettava NIV-tuki
- esim. Airvo2 tai vastaava
- vastasyntyneelle (paino 5-13 kg) toteutettava NIV-tuki 1. esim. Airvo2 tai vastaava
- Kun lapsi (>5kg) on hengitystuesta täysin riippuvainen