Tyks Naistenklinikka edelläkävijä vastasyntyneen ihokontaktin toteuttamisessa

Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) on edelläkävijöitä Suomen synnytyssairaaloista ihokontaktin toteuttamisessa vastasyntyneen ja vanhempien välillä.

Kuva: Vuorokauden ikäinen, 16.1.2018 syntynyt "Joona" on ollut koko ajan ihokontaktissa äitinsä Emmi Hautalan rinnalla. Isä Aleksi Hautala on ollut lähellä koko ajan myös.

– Alusta lähtien olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että vastasyntynyt autetaan turvalliseen ihokosketukseen. Vauva pääsee äidin tai isän iholle pian syntymän jälkeen, siirtyy vuodeosastolle vanhempansa ihoa vasten ja saa olla ihokontaktissa vielä useiden tuntien synnytysvuodeosastolla.  Myös vuodeosastoilla on lisääntynyt käytäntö, että vauvat ovat ihokontaktissa koko sairaalassa olo ajan. Vanhemmat ovat ottaneet käytännön hyvin myönteisesti vastaan, kätilö (IBCLC*) Leena Kaunisto Tyksin Naistenklinikalta kertoo.

Sektion yhteydessä on käytössä vastaavanlainen käytäntö. Ihokontakti on useiden tutkimusten mukaan suositeltavaa aina silloin, kun se on mahdollista toteuttaa. Siitä hyötyvät sekä vauva että äiti välittömästi synnytyksen jälkeen ja myöhemmin. Keskosen hoidossa kenguruhoidon myönteinen merkitys on tiedetty jo pitkään.

Ihokontakti ensin, kylpy saa odottaa

Tyks Naistenklinikan kätilö Leena Kaunisto (vas.) ja kliininen asiantuntija Soili Hautaniemi ovat iloisia siitä, että vanhemmat ovat ottaneet ihokontaktikäytännön hyvin vastaan.

Aiemmin alatiesynnytyksessä syntynyt vauva autettiin äidin ihokontaktiin hetkeksi. Sen jälkeen hänet mitattiin, punnittiin ja kylvetettiin ja nostettiin sitten äidin syliin puettuna. Jo vuosia vastasyntyneen kylvetyksestä ja pukemisesta on luovuttu ja vauva on saanut olla äidin ihokontaktissa synnytysosastolta aina vuodeosastolle asti.

– Nykyään uutta on se, että perhettä ei häiritä tai eroteta tarpeettomasti toisistaan ensimmäisen tunnin aikana, vaan vanhemmat saavat rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen, ihastua, ihailla, silitellä ja jutella hänelle. Usein ensi-imetys tapahtuu ensimmäisen tunnin aikana vastasyntyneen saadessa rauhassa hakeutua rinnalle. Mikäli mahdollista, tarvittavat hoitotoimet tehdään vauvan ollessa ihokontaktissa äitiin tai myöhemmin, kliinisen hoitotyön asiantuntija Soili Hautaniemi kertoo.

Äidin tai isän iholle

Puolen vuorokauden ikäinen, 17.1. syntynyt "Onni"-vauva viihtyy äitinsä Jonna Salon rinnalla.

Suunnitelluissa sektioissa on mahdollista saada vauva ihokontaktiin jo leikkaussalissa, mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallivat ja vanhemmat sitä toivovat. Ihokontakti pyritään mahdollistamaan ensimmäisen tunnin ajaksi samoin kuin alatiesynnytyksessä. Mikäli ihokontaktia ei ole mahdollista toteuttaa heti, se pyritään mahdollistamaan äidin ja vauvan voinnin mukaan niin pian kuin mahdollista. Myös toinen vanhempi voi pitää vastasyntynyttä ihokontaktissa.

– Aiemmin leikkaussalissa vastasyntynyt moikkasi pikaisesti äitiä ja hänet vietiin viereiseen huoneeseen hoidettavaksi. Äiti sai vastasyntyneen syliinsä vasta siirryttyään leikkaussalista heräämöön, jossa vastasyntynyt odotteli äitiä tukihenkilön sylissä paidan alla. Nykyinen käytäntö on todettu toimivaksi käytännössä. Monet vanhemmat ovat sanoneet, kuinka ihanaa on, kun pääsee heti tutustumaan ja silittelemään omaa lastaan, Hautaniemi kertoo.

*IBCLC eli International Board Certified Lactation Consultant on kansainvälinen imetyksen asiantuntijuustutkinto.

Teksti: Mia Pohjaranta

Kuvat: Suvi Vainio