Ajankohtaista Uni- ja hengityskeskuksessa

Kannanotto: Uniapnean laserhoidosta tulisi luopua

23.1.2024

Lue kannanotto Varha.fi-sivustolta

Tärkeä käyttöturvallisuutta koskeva ilmoitus: ResMedin maskit, joissa on magneetteja - Mahdollinen magneettinen häiriö tiettyjen lääkinnällisten laitteiden yhteydessä

ResMed tiedottaa mahdollisesta häiriöstä koskien maskeja, joissa on magneetteja, joilla voi olla vaikutuksia joillekin implanteille tai tietyille lääkinnällisille laitteille. Lue lisää oheisesta tiedotteesta.

Kuuntele haastattelu unettomuuden hoidosta

Unihäiriöistä unettomuus on yleisin. Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeuksina, vaikeutena pysyä unessa tai liian varhaisena aamuyön heräilynä. Unettomuushäiriön hoidossa keskeistä on huolehtia terveydestään elintavoilla ja unettomuuden itsehoitokeinoilla. Unettomuuden Käypä hoito -suositusten mukaisesti unettomuuden ensisijaisena hoitona pidetään unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa. Lääkkeetön hoito sisältää muun muassa erilaisia rentoutumismenetelmiä ja harjoituksia.

Oheinen Juha Markkulan haastattelu liittyy ”Rentoutumisen menetelmät unettomuuden hoidossa” -opinnäytetyöhön (Anna Merimaa, Assi Paananen & Ville Punakilpi), joka on toteutettu yhteistyössä Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen kanssa.

• Kuuntele haastattelu (siirryt Dreambroker-sivustolle).

Hengityshoitolaite kotikäytössä: miten voin varautua sähkökatkoon?

31.10.2022

Sähkön mahdollisesta säännöstelystä aiheutuvat sähkökatkot herättävät ymmärrettävästi huolta kotona hengityshoitolaitteita käyttävissä potilaissa ja heidän läheisissään. Tilanne ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen, sillä sähkökatkoja esiintyy vuosittain mm. myrskyn aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden takia. Mahdolliset sähkökatkot tullaan todennäköisesti ajoittamaan aamuun tai alkuiltaan, jolloin niistä on vähiten haittaa hengityshoitolaitteita käyttäville potilaille. Sähkökatkojen kestoksi on arvioitu 1–2 tuntia.

Olemme koonneet tähän yleisiä ohjeita potilaille. Terveydenhuollon viranomaiset valmistelevat lisäksi alueellisia toimintaohjeita ja tiedottavat niistä paikallisen käytännön mukaan.

Tärkeää on pysyä rauhallisena ja odottaa sähkön palautumista. Viranomaiset informoivat tarvittaessa myös radion kautta. Huolehdithan, että kotona on paristokäyttöinen radio ja siihen paristoja.

Mikäli hengitysvaikeuksien takia et selviä kotona sähkökatkon mahdollisesti pitkittyessä, ota yhteyttä terveydenhuollon yksikköön. Hätäpuhelut toimivat, vaikka operaattorin verkossa olisi häiriötilanne esimerkiksi laajojen sähkökatkojen aikana. Joissakin harvinaisissa tilanteissa hätäpuhelukaan ei saata kytkeytyä. Silloin hätäpuhelun voi soittaa sammuttamalla puhelimen, kytkemällä sen uudelleen päälle ja soittamalla hätäpuhelun silloin, kun se kysyy suojakoodia tai PIN-koodia. Lisätietoa hätäpuhelun soittamisesta löydät Traficomin verkkosivuilta: Näin soitat hätäpuhelun verkon häiriötilanteessa. Ohjeeseen kannattaa tutustua etukäteen, sähkökatkon aikana se ei välttämättä onnistu!

CPAP-laitetta käyttävät potilaat

Sähkökatko CPAP-laitetta käytettäessä pysäyttää laitteen ja unenaikaiset hengityskatkot palaavat, mikä voi aiheuttaa väsymystä ja muita uniapnean oireita. Lyhyt katko ei merkittävästi aiheuta oireita. CPAP-hoidossa kotona käytettävät maskit ovat ns. tuulettuvia maskeja eli CPAP-laitteen pysähdyttyäkin maskin kautta pystyy hengittämään. Maskissa tai sen letkuun liittävässä kulmakappaleessa on aukkoja, joiden kautta ilma pääsee virtaamaan. Sähkön palautuessa CPAP-laite käynnistyy uudelleen ellei laitetta ole virtakytkimestä sammutettu.

Potilas voi omalla kustannuksellaan hankkia laitevalmistajan edustajalta konvertterin, jonka ansiosta laitteet voidaan kytkeä 12 voltin tai 24 voltin tasavirtalähteeseen sähkökatkon aikana. Konvertteria voi käyttää myös HumidAir-kostuttimen ja ClimateLineAir™-lämpöletkun kanssa.

Happirikastinta käyttävät potilaat

Happirikastinta ei yleensä käytetä 24 h vuorokaudessa, joten kahden tunnin sähkökatkokset eivät aiheuta huomattavaa haittaa useimmilla potilailla. Tärkeää on pysyä rauhallisena sähkökatkon aikana ja välttää rasitusta. Sähkökatko aktivoi laitteen hälytysäänen ja hälyttää kunnes sähköt palautuvat tai laite sammutetaan käynnistys/sammutuskytkimestä. Happirikastin käynnistyy automaattisesti, jos sähköt katkeavat laitteen ollessa käytössä eikä laitetta ole sammutettu käynnistys/sammutuskytkimestä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä pyrimme olemaan ennalta yhteydessä happirikastinta jatkuvasti vähintään 4 litran minuuttivirtauksella käyttäviin potilaisiin ja järjestämään tarvittaessa lisähappea ellei heillä ole jo ennestään liikkuessa käytettävää happilaitetta. Potilas joutuu kuitenkin itse maksamaan mahdollisen lisähapen.

Kaksoispaineventilaattoria käyttävät potilaat

Sähkökatko kaksoispaineventilaattoria käytettäessä pysäyttää laitteen. Kotihoidossa kotona käytettävät maskit ovat ns. tuulettuvia maskeja eli hengityshoitolaitteen pysähdyttyäkin maskin kautta pystyy hengittämään. Maskissa tai sen letkuun liittävässä kulmakappaleessa on aukkoja, joiden kautta ilma pääsee virtaamaan. Sähkön palautuessa kaksoispaineventilaattori käynnistyy uudelleen ellei laitetta ole virtakytkimestä sammutettu.

Kaksoispaineventilaattoria ei yleensä käytetä 24 h vuorokaudessa, joten kahden tunnin sähkökatkokset eivät aiheuta huomattavaa haittaa useimmilla potilailla. Tärkeää on pysyä rauhallisena sähkökatkon aikana ja välttää rasitusta. Mikäli sähkökatkon ajankohta on etukäteen tiedossa ja käytät kaksoispaineventilaattoriasi yleensä myös valveilla ollessasi, on suositeltavaa käyttää laitetta varalta ”ylimääräisesti” ennen sähkökatkoa. Näin jaksat todennäköisesti paremmin sähkökatkon aikanakin ilman laitetta.

Potilas voi omalla kustannuksellaan hankkia laitevalmistajan edustajalta konvertterin, jonka ansiosta laitteet voidaan kytkeä 12 voltin tai 24 voltin tasavirtalähteeseen sähkökatkon aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä pyrimme olemaan ennalta yhteydessä potilaisiin, jotka käyttävät kaksoispaineventilaattoriaan säännöllisesti vähintään 18 h vuorokaudessa.

Elämää ylläpitävää hengityslaitetta käyttävät potilaat (ns. hengityshalvauspotilaat)

Osa neurologisia lihassairauksia kuten ALS-tautia tai Duchennen lihasdystrofiaa sairastavista potilaista tarvitsee jatkuvasti happi- ja kaksoispaineventilaatiohoitoa. Keskussairaaloiden hengitystukiyksiköillä on suunnitelmat hengityksen turvaamiseksi myös mahdollisten sähkökatkojen aikana. Näiden potilaiden hengityslaitteissa on useamman tunnin kestävät akut ja myös varalaitejärjestelmästä on huolehdittu. Myös muiden näiden potilaiden hoidossa käytettävien sähköisten laitteiden käytöstä on suunnitelmat sähkökatkojen varalle.

Tiedote mahdolliseen sähkön säännöstelyyn liittyen hengitysvaje- ja uniapneapotilaille

18.8.2022

Mahdollinen sähkön säännöstely huolestuttaa kansalaisia. Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja on ollut asiaan liittyen 29.7.2022 sähköpostitse yhteydessä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindéniin ja informoinut häntä sähkökatkosten vaikutuksesta em. potilasryhmien hoitoon. Mikäli kotitalouksien sähkön säännöstelyyn joudutaan tulevana talvena, tiedotamme tällä sivulla happirikastinta, kaksoispaineventilaattoria ja CPAP-laitetta käyttäville potilaille asiasta tarkemmin.

Riskiryhmien koronarokotusjärjestys

8.2.2021

Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiin vaikuttavat lisäksi eräät taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.

THL on tuottanut Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää kuullen listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70 -vuotiaille henkilöille. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon, ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään: 

1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.

Näistä ryhmistä rokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1, ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti. Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa. Rokotusvuorosi lähestyessä saat tarvittaessa tarkempia tietoja omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.

Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Vaikea krooninen keuhkosairaus 

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi. Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu), sekä astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina. Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila), ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila). Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia, ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma 

Ryhmään kuuluvat astmaatikot, jotka käyttävät astmaansa jatkuvaa lääkitystä ja eivät ole vielä tulleet rokotetuiksi vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavien ryhmässä. 

Vaikea uniapnea  

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on uniapneaan unenaikainen ylipainehengityshoito (CPAP). Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Uniapneasta kärsivistä yli puolet (50–70 %) on ylipainoisia. Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean Covid-19 -taudin riskiä.

Lähde: THL

Uniapnea voi olla koronainfektion pahenemisen riskitekijä

15.11.2020

 VSSHP:ssa tehdyssä rekisteritutkimuksessa seurattiin Tyksiin sairaalahoitoon otettuja Covid-19-potilaita keväällä 2020 koronapandemian ensimmäisen aallon aikana. Sairaalahoitoon Covid-19-infektion vuoksi joutui 28 potilasta, joista 29 %:lla oli taustalla uniapnea. Uniapnea saattaa ennakoida vaikeampaa taudinkuvaa koronainfektiota sairastaessa, ja johtaa siten herkemmin sairaalahoitoon.

Huolestuttavatko koronavirukseen ja keuhkosairauksiin liittyvät asiat?

18.7.2020

Tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filhan sivuilla Keuhkohuoli-linjalla voit keskustella huolistasi puhelimitse tai verkossa sekä saada lisää tietoa askarruttavista asioista.

Ohjeita hengityslaitehoitoa (happirikastin, CPAP-laite, kaksoispaineventilaattori) käyttäville mahdollisen koronainfektion varalta

9.4.2020

Koronainfektiota voidaan parannella myös kotona, mikäli oireiden puolesta kotona pärjää. Kotikäyttöisen hengityslaitehoidon osalta tämä saattaa herätä kysymyksiä. Alla olevaan tiedostoon on  koottu ohjeita kotona sairastavalle hengityslaitehoitoa käyttävälle henkilölle.