SPARK Finland sparraa yliopistolähtöiset terveysinnovaatiot tuotteiksi

SPARK Finland on osa golbaalia SPARK-verkostoa, joka perustettiin vuonna 2006 Stanfordin yliopistossa vastaamaan tarpeeseen tukea yliopistoissa syntyviä terveysalan innovaatioita valmiiksi tuotteiksi ja uusiksi yrityksiksi. Suomessa SPARK aloitti toimintansa vuonna 2017, ja vuonna 2018 Turun terveyskampus lähti mukaan Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun Ammattikorkeakoulun voimin. Haku sparrausohjelmaan on käynnissä 2.12. saakka.

SPARK Finland toimi vuodet 2017–2018 pilottihankkeena, jota rahoitti Työ- ja elinkeinoministeriö, Health Capital Helsinki -allianssi ja Tampereen yliopisto. Vuoden 2020 alusta verkostoon on näillä näkymin liittymässä myös Itä-Suomen yliopisto, ja toiminta muuttuu koko maan laajuiseksi. Taustaorganisaatio SPARK Globalilla on toimintaa Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Kuvassa: Juuso Blomster ja Eriikka Siirala.

SPARK on ainutlaatuinen kumppanuusohjelma, joka yhdistää yliopistot ja terveysteollisuuden, sekä sairaalat keskeisinä kliinisten innovaatioiden kehitys- ja tutkimusalustoina. Tässä Tyksillä on edelläkävijän asema Suomen yliopistosairaaloiden joukossa. Sparkin toimintaan liittyy altruistinen pohjavire: mukaan lähteviltä tiimeiltä ja tutkijoilta toivotaan ennen kaikkea halua muuttaa maailmaa.

– Sparkin sparraamilla aihioilla tulee olla uutta lupausta huomiselle, SPARK Finlandin kehittämispäällikkö Juuso Blomster korostaa.

Mentoriverkosto tarjoaa raudanlujaa osaamista tiimien tueksi

SPARKin tärkein toiminnan muoto on tiimien mentorointi. Osallistujat saavat mentorikseen teollisuuden, tekniikan, talouden ja akateemisen maailman kokeneet huippuasiantuntijat, joiden tietotaito on säännöllisesti käytettävissä: mentorointitilaisuuksia on jopa kaksi kertaa kuukaudessa.

SPARK-konseptiin kuuluvat myös huipputason luennot ja kansainväliset verkostoitumismahdollisuudet. Osallistuminen SPARK-mentorointiin tarjoaa tukea ja verkoston palvelut käyttöön jopa kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena on, että pitkäjänteisen yhteistyön lopputuloksena syntyy esimerkiksi uusi yhtiö tai lisensoitu tuote. Aihiot voivat olla mm. lääkkeitä, diagnostiikkaa, terveysteknologiaa tai vaikkapa terveysalan IT- ratkaisuja.

– Yliopistolähtöisten keksintöjen ja innovaatioiden helmasynti on etupainotteisuus. Ideoita riittää, mutta niiden vienti käytännön tuotteeksi takkuaa – jo ihan resurssisyistä. SPARK pyrkiikin tarjoamaan tukea vaiheeseen, jossa keksintö on paketoitava konkreettiseksi tuotteeksi, löydettävä sen kehittämiselle rahoitus, pohdittava tulevat käyttäjät, huomioitava säätelyn asettamat reunaehdot ja koottava sopiva tiimi tuotekehittelyn tueksi, Blomster listaa.

– Huomionarvoista on, että mukaan lähtevät tiimit eivät joudu sitoutumaan kohtuuttomiin vaatimuksiin. Heiltä ei oteta mitään pois, osallistuminen on maksutonta, eikä se edellytä myöskään sitoutumista mahdollisten tulevien osakkeiden luovuttamiseen järjestäjille, kuten joissan kiihdyttämöohjelmissa on saatettu vaatia, Blomster huomauttaa.  

Blomsterilla on keksintöjen kaupallistamisesta omakohtaista kokemusta. Hän on taustaltaan kardiologi, ja toimii parhaillaan toimitusjohtajana Turun yliopistosta lähtöisin olevassa Precordior-startupissa, joka on kehittänyt palkitun sydämen eteisvärinän tunnistavan älypuhelinsovelluksen.

Parkinsonin diagnostiikkaa tutkiva ryhmä saa nopeaa ja räätälöityä palautetta

Turussa SPARK on toteuttanut mentorointiohjelmaan yhden hakukierroksen, jonka kautta mukaan valikoitui neljä tiimiä. Haku on kerran vuodessa, ja se on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, ja monivaiheisen hakuprosessien sijaan parin sivun hakemus riittää. Tärkeintä on, että hakijalla on mahdollisuus tehdä jotain ihmiskunnan hyväksi – ja ennen kaikkea halu siihen.

Yksi SPARKin kautta sparrausta saava tiimi on Turun biotiedekeskuksessa toimivan Eleanor Coffeyn tutkimusryhmä. Turun yliopiston erikoistutkijan ja Åbo Akademin tutkimusjohtajan tiimi tavoittelee läpimurtoa Parkinsonin taudin varhaisempaan tunnistamiseen. Toiveissa on uuden diagnostisen testin kehittäminen.

– PARKS (PARKinson's Biomarker Service) -projektimme on osallistunut SPARK Finland -mentorointiohjelmaan lokakuusta 2018 lähtien. Kokemuksemme ovat erittäin positiiviset, Coffey iloitsee.  

Ohjelma on tarjonnut projektille kolmen tyyppistä tukea.

– Ensinnäkin, asiantuntijoiden online-luennot ovat kattaneet laajasti yrityksen perustamisen oikeudelliset, sääntely-, markkinointi- ja strategiset näkökulmat. Toiseksi, olemme saaneet hyvää palautetta mentoriltamme Juuso Blomsterilta, SPARK Finlandin johtajalta Pasi Sorvistolta ja monilta muilta SPARK Finlandin asiantuntijoilta liittyen sijoittamiseen, yritysneuvotteluihin ja sääntelyyn. Palutetta on saanut nopeasti, ja se on ollut juuri meille räätälöityä. Mikä tärkeintä, olemme saaneet suoran yhteyden alan tärkeisiin ihmisiin, Coffey kertoo.

– Kolmanneksi, olemme osallistuneet kahden viikon välein järjestettävään kokoukseen, jossa on esitelty hankkeita ja saatu palautetta mentoripaneelilta, jossa on asiantuntijoita monilta terveydenhuollon aloilta. Olen myös oppinut valtavan määrän kuuntelemalla muita projekteja. Mielestäni on hienoa, että Suomi osallistuu tähän kansainväliseen ohjelmaan, Coffey summaa.

Suomi vetovastuussa oppimisalustan kehittämisestä

SPARK-toiminnalla on myös koulutuksellinen ulottuvuus, ja tulevaisuuden tavoitteena onkin kansainvälisesti kilpailukykyisen oppimisalustan rakentaminen. Tässä Suomi on saanut vetovastuun, ja uuden alustan kehittäminen on kiivaimmillaan. Turussa oppimisalustan parissa pakertaa kliininen asiantuntija Eriikka Siirala, joka toimii myös VSSHP:n tutkimuspalveluissa tiimipäällikkönä. Oppimisalustan kehittäminen alkoi vuoden 2019 alussa.

– Oppimisalustan on tarkoitus vastata käytännön tarpeeseen tarjoamalla life science -alan opiskelijoille ja jo alalla toimiville räätälöityjä kaupallistamiseen ja tuotekehittämiseen liittyviä kursseja. Vastaavia kursseja on aiemmin ollut vähän tarjolla – jopa globaalisti, Siirala selittää

SPARK tarjoaa jo nyt korkeatasoisia luentoja ja työpajoja, joissa kerrotaan, miten uusia ratkaisuja voi kehittää onnistuneesti ja mitä keksijöiden tulee ymmärtää liiketoiminnasta ja rahoituksesta, kun he pyrkivät kaupallistamaan ratkaisujaan. Uuden oppimisalustan on tarkoitus koota jo olemassa olevat kurssit helposti saavutettaviksi yhdestä osoitteesta ja toisaalta auttaa kehittämään alustalle uutta sisältöä. Ajatus on, että oppimisalustalle voivat tarjota kursseja tai ottaa kursseja kaikki SPARK-verkostossa mukana olevat tahot.

– SPARKin luennot on yleensä toteutettu webinaari-muodossa, ja niillä asiantuntijat kertovat kulloinkin kyseessä olevasta aiheesta mielenkiintoisten tosielämän esimerkkien kautta. Tällä hetkellä opintoja tarjotaan Tampereen yliopistossa. Luennot ja työpajat ovat avoimia kaikille SPARK-verkostossa mukana oleville toimijoille. Opiskelijoiden on mahdollista saada opinnoistaan opintopisteitä, Siirala kertoo.

Lukuvuoden 2019–2020 SPARK Finlandin ohjelmassa on luentoja mm. markkina- ja kilpailija-analyysistä, tiiminrakennuksesta, yrityksen perustamisesta, suunnitteluajattelusta, liiketaloudesta ja rahoituksesta sekä yrittäjähenkisestä ajattelusta. Keväällä kokonainen luentosarja on omistettu tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Teksti: Tilda Junko, Turun yliopisto