Ruotsalaisia keskosvauvoja hoitoon Tyksiin

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) keskolassa varttuu tänä kesänä myös ruotsalaisia vauvoja. Lasten ja nuorten klinikassa toimiva keskola on vuokrannut Uppsalan yliopistolliselle sairaalalle kaksi vastasyntyneiden tehohoitopaikkaa.

– Hoidamme näillä paikoilla lähinnä hyvin ennenaikaisena syntyneitä keskosia. Nämä keskoset pyritään myös synnyttämään Tyksissä, professori, osastonylilääkäri Liisa Lehtonen kertoo.

Kaksi teho-osaston paikkaa odottavat ruotsalaisvauvoja valmiudessa. Tätä varten keskolaan on palkattu viisi sairaanhoitajaa ja prenataaliosastolle yksi kätilö lisää kesän ajaksi.

– Nämä ruotsalaisten vauvojen käyttöön vuokratut paikat eivät ole pois suomalaisten keskosten hoidosta, vaan ne ovat lisäpaikkoja, Lehtonen korostaa.

Keskolan näkökulmasta ei ole paljoa eroa sillä, tuleeko ennenaikaisesti synnyttävä äiti Ruotsista tai esimerkiksi Vaasasta, joka kuuluu Tyksin erityisvastuualueeseen. Tarvittaessa ennenaikaisesti synnyttävä äiti tuodaan helikopterilla tai kuljetuslentokoneella Turkuun.

Lehtosen kollega, Uppsalan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri Erik Normann on samoilla linjoilla. Turkuun pääsee riittävän nopeasti.

– Saamme potilaan tänne nopeimmillaan parissa tunnissa. Yleensä kuitenkin pyrimme varautumaan hyvissä ajoin, jolloin äiti voi matkustaa lentokoneella. Meille ei ole paljoa eroa siinä, lähetämmekö potilaan Lundiin vain Turkuun, Normann vertaa.

Hänen mukaansa Tyks valittiin, koska keskola tunnetaan korkeatasoisesta hoidostaan. Tämä on tärkeää kertoa perheille, jotka ovat yleensä pettyneitä, kun joutuvat lähtemään Suomeen synnyttämään. Tyksin keskolan hoitotulokset edustavat kansainvälisessä vertailussa maailman kärkeä.

Jo kolme ruotsalaisvauvaa syntynyt

Ensimmäiset ruotsalaisvauvat näkivät päivänvalon Turussa jo joulun aikoihin, jolloin Tyks tarjosi apuaan viimeksi. Tällöin syntyi kolme vauvaa, joiden vanhemmat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Uppsalan sairaala kärsii hoitajapulasta, joka on lomien aikaan pahimmillaan. Samaan aikaan syntyvyys Ruotsissa nousee tasaista tahtia.

– Taustalla ovat 1980–90-lukujen beibibuumit. Silloin syntyneet ikäluokat ovat nyt tulleet synnytysikään. Meillä on myös paljon maahanmuuttajia, synnytysten ylilääkäri Gunilla Hallberg kertoo.

Ruotsissa on herännyt jonkin verran keskustelua siitä, että hoitoa ostetaan ulkomailta. Uppsalan vieraiden mukaan heillä kuitenkin on poliittinen hyväksyntä asialle.

­– Laskutamme ruotsalaisen keskosen hoidosta saman kuin suomalaisesta vauvasta. Laskun suuruuteen vaikuttaa muun muassa synnytystapa sekä tehohoitopäivien määrä. Vaativa tehohoito maksaa noin 2000 euroa vuorokaudessa, Lehtonen kertoo.

Tarkoituksena on, että ruotsalaislapsi viipyy Suomessa vain kaikkein vaativimman hoidon ajan, ja kotiutuu sen jälkeen Ruotsin terveydenhuollon piiriin.

Laskun keskosen hoidosta maksaa kotikunta, joka myös merkitään lapsen syntymäpaikaksi.

Hoito ykkönen, kieli kakkonen

Tyksin keskolassa on totuttu selviytymään erikielisten vanhempien kanssa, eikä ruotsi ole siinä poikkeus, päinvastoin.

– Meillä on noin kymmenen kaksikielistä sairaanhoitajaa.  Hyvin ennenaikaisena syntyneitä vauvoja hoitaa ensisijaisesti aina kaikkein kokenein hoitaja. Kielikysymys ei ole silloin tärkein, keskolan osastonhoitaja Helena Leino sanoo.

Professori, osastonylilääkäri Liisa Lehtonen (vas.) esitteli keskolan toimintaa vieraille Uppsalan yliopistollisesta sairaalasta. Osastonhoitaja Hanna Waernér, synnytysten ylilääkäri Gunilla Hallberg, osastonhoitaja Ylva Thernström-Blomqvist, sairaalajohtaja Christophe Pedroletti ja osastonylilääkäri Erik Normann keräsivät tietoa. Sitä halutaan antaa Suomeen synnyttämään tuleville mahdollisimaan paljon ja hyvissä ajoin.

Teksti ja alempi kuva: Suvi Vainio.

Ylempi kuva: VSSHP.