Pallolaajennettujen ja ohitusleikattujen potilaiden ennuste parantunut

Tyksin ja THL:n tutkijat:

Sepelvaltimotautia sairastavien ohitusleikattujen tai pallolaajennettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla verrattuna 1990-lukuun. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksesta, joka on tehty yhteistyössä Tyksin Sydänkeskuksen tutkijoiden kanssa.

 

Suomessa tehtiin vuosina 1994–2013 sepelvaltimoiden pallolaajennus 85 482 potilaalle ja ohitusleikkaus 74 338 potilaalle. Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä nelinkertaistui ja ohitusleikkausten määrä laski kolmannekseen seuranta-aikana, mikä heijastaa hoitomuotojen kehitystä länsimaissa. Tiedot perustuvat THL:n sydän- ja verisuonitautirekisteriin, joka sisältää kaikki Suomessa tehdyt sydäntoimenpiteet.

Huolimatta potilaiden keskimääräisen iän ja toimenpiteiden kiireellisyyden lisääntymisestä vuosista 1994­–1998 vuosiin 2009–2013, lyhyen aikavälin vakioitu kuolleisuus väheni 38 prosenttia ja pitkän aikavälin sydän- ja verisuonikuolleisuus lähes 23 prosenttia. Toimenpiteen jälkeisten sydäninfarktien määrä laski jopa 69 prosenttia ja aivohalvausten määrä laski 64 prosenttia.

Ennusteen paranemisen taustalla on todennäköisesti elintapojen ja lääkehoidon paranemisesta johtuva sepelvaltimotapahtumien ehkäisy.

– Myös toimenpide- ja leikkaustekniikat ovat seuranta-aikana kehittyneet ja yhä sairaampia potilaita pystytään nykyisin hoitamaan. 1990-luvulla pallolaajennus tehtiin pääosin ilman stentin eli verkkoputken laittoa, ja tehokasta hyytymisenestolääkitystä ei vielä ollut kliinisessä käytössä. Tuolloin erityisongelmana oli suonten uudelleenahtautuminen ja hyytymisongelmat. Lääkestenttien ja nykyaikaisen tehokkaan hyytymisenestolääkityksen avulla välitön toimenpiteen jälkeinen tulos on parempi, toteaa kardiologi Tuomas Kiviniemi Tyksin Sydänkeskuksesta.

Lisäksi pallolaajennusta tekevien keskusten määrä on lisääntynyt viidestä 21:een ja hoidon saatavuus on parantunut erityisesti keskussairaalatasolla. Tämän pitkäaikaisen kehityksen ennustetta parantavat tulokset voitiin nyt ensi kertaa todeta suuressa, koko Suomea koskevassa aineistossa.

Naisten osuus potilaista oli 28 prosenttia, ja se pysyi samantasoisena koko seuranta-ajan. Naisten suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin vastaavissa aineistoissa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Tämä viittaa siihen, että potilasvalinta sepelvaltimotaudin toimenpidehoitoon Suomessa on sukupuolineutraalia toisin kuin aiemmin on epäilty.

Kuvassa valmistellaan sydäntoimenpidettä Tyksin Sydänkeskuksessa. (Kuva: Katja Kaartinen)

 

Alkuperäisjulkaisu: 

Trends in rates, patient selection and prognosis of coronary revascularisations in Finland between 1994 and 2013: the CVDR. Tuomas O. Kiviniemi; Arto Pietilä; Jarmo M. Gunn; Jenni M. Aittokallio; Markku S. Mähönen; Veikko V. Salomaa; Teemu J. Niiranen. EuroIntervention 2016 Oct 20;12(9):1117-1125. doi: 10.4244/EIJV12I9A183.

Tutkijoista Tuomas Kiviniemi ja Jarmo Gunn työskentelevät Tyksin Sydänkeskuksessa ja Jenni Aittokallio Tyksin Totek-toimialueella (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito). Arto Pietilä, Markku Mähönen, Veikko Salomaa ja Teemu Niiranen työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.