Sairaanhoitopiiriltä kritiikkiä ja kysymyksiä sote-lakeihin

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausunnon mukaan sote-uudistus tulee toteutuessaan muuttamaan suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää niin merkittävällä tavalla, ettei varmuudella voida sanoa lopputuloksen vaikutuksista. Piiri esittää epäilyksensä uudistuksen toteutumisen aikataulusta sekä järjestäjä-tuottaja -mallista. Yliopistosairaalan koulutusroolin se haluaa  näkyviin tulevaan lakiin.

 
Kuva: Sosiaali-ja terveyspalveluiden uudistus tulee vaikuttamaan vahvasti muun muassa lapsiin sekä muihin väestönosiin, jotka eivät ole työterveyspalvelujen piirissä. Kuva: VSSHP.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on antanut lausunnon sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistusta koskevista lakiluonnoksista. Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli lausuntoa 8.11. ja päätti mm. seuraavista sisällöistä. Koko lausunto on luettavissa.

- Hoitoon pääsyn helpottuminen tulee lisäämään palvelujen käyttöä, jolla voi olla suosiollisia vaikutuksia oikean-aikaisen hoidon paremman vaikuttavuuden kautta. Kokemuksesta tiedämme, että palvelujen käytön laajeneminen kasvattaa kustannuksia. Näin ollen jää epävarmaksi, päästäänkö lakiluonnoksessa kuvatuilla keinoilla tavoiteltuun kustannusten kasvun pienenemiseen, sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä summaa.

Tasavertaisuus hyvä tavoite

Kysymykseen siitä, miten muutoksessa huolehditaan kansalaisten palveluiden paremmasta tasavertaisuudesta, piiri arvioi maakunnallisen järjestämisen mahdollistavan, mutta ei kuitenkaan varmistavan sitä. Vahva palvelutuotannon integraatio on keskeinen keino vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

- Terveyserojen kaventamisessa on tärkeää kohdistaa vaikuttavia hoitoja sairaimmille kansalaisille ja varmistaa hoitoon pääsy myös niille väestönosille, joilla lähtökohtaisesti kyky hakeutua itsenäisesti hoitoon on muita heikompi.

Valinnanvapauden laaja mukaantulo voi piirin näkemyksen mukaan merkittävästi heikentää maakunnallisesti rakennettavaa palveluintegraatiota. Sitä ei saada aikaan pelkällä potilastiedon liikkuvuudella tai yhteisellä sopimisella, vaan paras integraatio saadaan yhteisellä organisaatiolla. Valinnanvapauteen on edettävä varovasti järjestäen ensin palveluintegraation ja toimivan palveluohjauksen edellytykset.

Vaativien palvelujen keskittämistä piiri pitää välttämättömänä.  Samalla tulee turvata peruspalvelut lähellä kansalaista, kuten Tyksin Yksi sairaala -mallissakin on pyritty tekemään. Piiri kuitenkin kaipaa lisätietoa siitä, missä menee tarkoituksenmukainen raja palvelujen keskittämisessä ja säästääkö keskittäminen kustannuksia.

Lakiesityksen maakuntamallissa pyritään vahvaan tiedolla johtamiseen, mutta piiri epäilee, saadaanko tähän ohjaukseen kykenevää tietopohjaa pystytettyä kahdessa vuodessa.

- Terveyspalvelutuotannon tiukempaan valtionohjaukseen maakunnissa ja maakuntien muodostamilla yhteistyöalueilla suhtaudumme sinänsä myönteisesti, koska sekin voi edistää merkittävästi kansalaisten yhdenvertaisuutta, mutta valtionohjauksen tulisi perustua tutkittuun ja validiin tietoon. Hoidon laaturekisterit ja uusien menetelmien arviointi ovat keinoja kehittää palvelujen yhdenvertaista toteuttamista,  Setälä sanoo.

Järjestäjä-tuottaja -malli epäilyttää

Piirin mielestä palvelujen järjestäjän ja tuottajan roolit on lakiluonnoksissa määritelty epäselvästi ja suhtautuu kriittisesti tähän asetelmaan.

- Suomen olosuhteissa on vaikea rakentaa 18 vahvaa järjestäjää, joilla olisi kompetenssi suunnitella ja valvoa monitahoista palvelutuotantoa. Jos järjestäjä on heikko, palvelutuottajat voivat päästä monopoliasemaan, jossa kustannusten hallinta karkaa.

Piiri ei pidä kaikilta osin järkevänä myöskään neljää kansallista palvelukeskusta (hankinnat, kiinteistöt, ICT-palvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut). Jos esimerkiksi hankinnat keskitettäisiin yhdelle kansalliselle palvelukeskukselle, piiri näkee vaarana, että suljetaan markkinoilta pois pienempiä toimittajia ja siten jopa vähennetään kilpailua. Liian keskitetty varastointi todennäköisesti lisäisi kustannuksia, sillä logistiikka on aina paikallisesti toteutettua.

- Maakuntauudistuksen laajuus vie paljon toimijoiden resursseja, mikä voi mielestämme osaltaan jopa vaarantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen onnistunutta läpivientiä. Maakunnalle on lakiluonnoksessa vastuutettu paljon muitakin tehtäviä, joilla ei ole keskinäistä synergiaa tai merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Koulutussairaalan rooli unohdettu laista

Piiri halusi lisäksi tuoda lausunnossaan esiin, että lakiluonnoksissa ei oteta lainkaan kantaa niihin tehtäviin, jotka nojaavat läheisesti maakunnan palvelulaitoksen terveyspalvelutuotantoon.

- Tällä tarkoitetaan erityisesti yliopistollisen sairaalan tehtävänä olevaa terveydenhuollon ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä muuta opetusta, harjoittelua, kliinistä potilastutkimusta ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistä. Näitä tehdään kiinteässä yhteydessä tavanomaiseen palvelutuotantoon ja ne ovat erottamaton osa terveydenhuollon ammattilaisten normaalia työtä.

- Yliopistosairaalalla on edelläkävijävelvollisuus, jonka sille tuovat opetusvelvollisuus, tutkimuksen tukemisvelvollisuus ja yliopistollinen status. Tätä työtä ei ole koskaan kokonaan rahoitettu erityisvaltionosuuksina, vaan työ on tehty osana kuntarahoitteista palvelujärjestelmää. On mahdotonta nähdä, että tulevassa maakuntarahoituksessa ei huomioitaisi myös rahoituksella tätä yhteiskunnallisesti merkityksellistä toimintaa, Setälä sanoo.

Sama huomio kannattaa piirin mielestä kohdistaa julkisten terveyspalvelujen laajaan varautumisvelvollisuuteen, joka käsittää sekä päivystystoiminnat että varautumisen poikkeusolosuhteisiin.