Sairaanhoitopiiri vaatii yliopistosairaalan ja erityistason erikoissairaanhoidon turvaamista sote-ratkaisussa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pitää erityistason erikoissairaanhoidon suunnitelmia puutteellisina valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa (sotessa).

Turun yliopistollinen keskussairaala toimii tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Tämä halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa. Kuva: VSSHP

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti lausunnostaan kokouksessaan 15. syyskuuta. Sairaanhoitopiiri on tyytymätön lakiesityksiin, joilla aiotaan korvata nykyinen erikoissairaanhoitolaki. Piiri pitää esitystä ongelmallisena, koska se asettaa yliopistosairaalamaakunnat samalle viivalle kuin keskussairaalamaakunnat.

Yliopistosairaalat ovat keskeisessä asemassa vaativan tason sairaanhoidossa. Ne myös kehittävät ja koordinoivat erikoissairaanhoitoa erityisvastuualueellaan ja toimivat opetussairaalana. Näistä näkökulmista sairaanhoitopiiri esittää merkittäviä muutoksia valtioneuvoston esitykseen.

– Sairaanhoitopiiri pitää välttämättömänä, että uudistuksessa määritellään yliopistosairaalaan ja sen ylläpitämiseen tarvittavat säädökset. Yliopistosairaala vastaa erityistason erikoissairaanhoidon potilaiden tutkimisesta ja hoidon järjestämisestä myös oman maakuntansa ulkopuolelle, lausunnossa todetaan.

Yliopistollisen sairaalan rooliin kuuluvat kansalliset erityistehtävät, koulutus, tutkimus, uusien menetelmien käyttöönotto sekä innovaatiotoiminta. Toiminnan jatkuvuus edellyttää erillistä rahoitusta.

– Yliopistosairaanhoitopiirien erityispiirteet ja vaativan erikoistason toimintakyvyn takaaminen tarvitsevat rahoituksen. Tämä tulee erikseen ottaa huomioon maakuntien rahoituksessa, lausunnossa todetaan.

Sairaanhoitopiiri vaatii, että sairaalan ja lääketieteellistä koulutusta antavan yliopiston yhteistyö kirjataan lakiin. Se tarkoittaa käytännössä, että yliopisto osallistuu yliopistosairaalan hallintoon. Myös mahdollisuus yhteiseen henkilöstöön ja toimintaan halutaan säilyttää.

Sairaanhoitopiiri pitää sote-esitystä kaikkiaan epäselvänä. Lakiluonnos jättää avoimeksi peruskysymyksen, miten maakunta järjestää sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotannon. Piiri epäilee tämän johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

– Erityisesti sairauksissa, joissa ei ole kansallista näkemystä, on vaarana, että maakunnissa päädytään erilaisiin ratkaisuihin. Tällöin hoidon toteutus ja saatavuus vaihtelevat, mikä heikentää yhdenvertaisuutta. Laeilla on varmistettava, että asiantuntevuus otetaan huomioon, lausunnossa todetaan.

Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää kuitenkin erikoisairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden nykyistä syvempää integraatiota. Sama pätee toiminnan kansalliseen ja alueelliseen keskittämiseen. Piiri toivoo, että lakiesitys määrittelee sote-maakunnista muodostettavat viisi yhteistyöaluetta vastaamaan nykyisiä yliopistosairaaloiden erityisvastuualueita.

Järjestöjen rahoituksen sairaanhoitopiiri siirtäisi kunnilta maakunnille, jotta matalan kynnyksen palveluiden säilyminen varmistuu.

Teksti: Suvi Vainio