Sairaanhoitopiiri onnitteli satavuotiasta Turun yliopistoa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri esitti onnittelunsa perjantaina 28. helmikuuta satavuotispäiväänsä viettäneelle Turun yliopistolle.

Kuvassa johtajaylilääkäri Mikko Pietilä (oik.), talousjohtaja Arja Pesonen, sairaalajohtaja Petri Virolainen ja hallintoylihoitaja Päivi Nygren. Vasemmalla yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen ja rehtori Jukka Kola.  (Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopisto)

Yliopiston rehtori Jukka Kolalle hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljaselle tervehdyksen vieneen ryhmän edustajana puhuneen johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mielestä yliopisto ja sairaanhoitopiiri ovat kuin perheenjäseniä keskenään. 

- Tervehdimme satavuotista taivaltaan juhlivaa Turun yliopistoa kuin perheenjäsentä, sillä niin läheinen suhde sairaanhoitopiirillä erityisesti lääketieteelliseen tiedekuntaan on. Akateeminen lääketiedehän alkoi Turussa jo 1700-luvulla. Myöhemmin yliopisto antoi meille osan nimestämme, kun 1958 perustettu Turun yliopistollinen keskussairaala korvasi siihen asti käytössä olleen lääninsairaala-nimen, Pietilä sanoi.

Pietilä muistutti, että yliopisto näkyy sairaanhoitopiirissä ja Tyksissä paljon muutenkin kuin vain nimessä; koulutuksessa, opetuksessa ja jokapäiväisessä potilastyössä. On yhteistä henkilökuntaa ja sadat päivittäin sairaalassa toimivat lääketieteen opiskelijat värittävät omalla panoksellaan sairaalan arkea.

- Yhteytemme on tiivis. Yliopistollista sairaalaa ei voisi olla ilman yliopistoa, eikä toisaalta lääketieteellistä tiedekuntaa ilman sairaalaa. Tärkeää on, että myös seuraavan sadan vuoden aikana tämä yhteys säilyy ja turvataan riippumatta mahdollisista tulossa olevista terveydenhoidon organisatorisista muutoksisista, Pietilä totesi.

Sairaanhoitopiiri lahjoitti yliopistolle Heikki Ahon grafiikkateoksen, joka esittää historiallista Turun Akatemian aluetta.

Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin 1943

Lääketieteellisen tiedekunnan perustaminen 1943 merkitsi käännekohtaa yliopiston historiassa. Uusi tiedekunta modernin tieteellisen koulutuksen saaneine ennakkoluulottomine tutkijoineen ja uusine opiskelijoineen toi uutta dynamiikkaa paikoilleen jämähtäneeseen laitokseen, kirjoittaa Timo Niitemaa Turun yliopiston historiasta yliopiston verkkosivuilla.

Tiedekuntaa oli suunniteltu jo yliopiston perustamisvaiheessa ja asiaa oli siitä alkaen pidetty vireillä, mutta sen toteuttaminen kaatui aina lähinnä taloudellisiin syihin. Pitkälti rehtori Juvan toiminnan ansiosta hanke vihdoin siirtyi toteutusvaiheeseen 1930-luvun lopulla. Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1940 saatiin jo varattua määrärahat lääketieteellisen tiedekunnan perustamista ja Turun yliopiston toiminnan kehittämistä varten. Talvisodan syttyminen pani koko valtion budjetin uusiksi ja määrärahat pyyhittiin pois. Tiedekunnan perustaminen lykkääntyi kuitenkin vain kolmella vuodella.

Rahasta oli silloinkin pulaa, mutta onneksi apuun tuli kaksi mesenaattia. Toinen oli yliopiston vanha ystävä, jo yliopiston perustamiskeräyksen käynnistäjiin kuulunut kauppaneuvos Heikki Kestilä. Toinen lahjoittaja halusi pitää nimensä salassa, mutta paljastui myöhemmin Karl Fredrik Joutseneksi, vanhemmaksi kahdesta turkulaislähtöisestä kullankaivajaveljeksestä.

Kestilän ja Joutsenen miljoonalahjoitukset tekivät tiedekunnan toiminnan käynnistämisen yliopiston osalta käytännössä mahdolliseksi. Näin yliopiston hallitus saattoi tehdä tiedekunnan perustamispäätöksen 8. kesäkuuta 1943. Tiedekunnan vihkiäisiä vietettiin arvokkaasti, joskin ankeissa sodan oloissa lokakuun alussa.

Lääninsairaalasta yliopistolliseksi sairaalaksi 1958

Turkuun vuonna 1938 valmistunut Turun uusi lääninsairaala antoi sairaalalle valmiudet toimia myös yliopistollisena opetussairaalana. Tapani Havia kirjoittaa sairaanhoitopiirin historiikissa, että Eduskunta antoi 10.9.1943 lain lääninsairaalan käyttämisestä yliopiston opetussairaalana. Ensimmäisenä aloitettiin syyskuussa sisätautien ja kirurgian propedeuttiset opetukset. Sota keskeytti opetustoiminnan hetkeksi.

Vuonna 1956 säädettiin lait keskussairaaloista ja yliopistollisista keskussairaaloista. Viime mainituille valtio antoi kymmenen prosenttia enemmän rahoitusta korvauksena opetuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan perustamiskirja allekirjoitettiin 4.9.1957. Lääninsairaalan luovutus silloiselle keskussairaalaliitolle kuitenkin viivästyi vähän ja tapahtui 1.4.1958. Tätä aprillipäivänäkin tunnettua päivää juhlitaan Tyksissä vuosittain sen kunniaksi, että jo 17.12.1756 Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin päätöksellä perustettu Turun Lasaretti (Åbo Lazarett) muuttui silloin toiminnallisesti lääninsairaalasta yliopistolliseksi sairaalaksi.

Tyks on maamme vanhin yhtämittaisesti toiminut ja edelleen toimiva sairaala.

Teksti: Esa Halsinaho

Lähteet:
Timo Niitemaa 2020, Turun yliopisto 100 vuotta, Turun yliopiston historia
Tapani Havia 2006, Turun Lasaretista yliopistosairaalaksi.