Sairaanhoitopiiri hyötyi Tyksin sairaalauudistuksesta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai sekä taloudellista että toiminnallista hyötyä, kun se liitti kolme aluesairaalaansa osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa (Tyks) ns. Yksi sairaala -mallin mukaisesti vuoden 2015 alusta lukien. Tällöin aluesairaaloista tuli Tyksin lähisairaaloita.

Sairaanhoitopiirin hallitukselle 26.3.2019 esitellyn raportin mukaan muutoksesta saatiin noin 7,9 miljoonan euron välitön hyöty. Pääosin se syntyi lähisairaaloissa tarpeettomiksi käyneiden päivystysrinkien lopettamisesta sekä vuodeosastopaikkojen vähentämisestä. Myös henkilöstömäärä väheni luonnollisen poistuman ja vapaaehtoisen muualle hakeutumisen seurauksena.

Sittemmin erikoissairaanhoidon keskittämisen ja päivystysasetuksen seurauksena sairaanhoitopiirille on siirtynyt lisää potilaita ja syntynyt uusia velvoitteita, jotka ovat aiheuttaneet vuosien 2015–2019 välisenä aikana Tyksille noin 6,9 miljoonan euron lisäkulut.  Merkittävä osa Yksi sairaala -uudistuksessa saadusta hyödystä on mennyt uusien hoitojen järjestämiseen, joka näkyy myös ulkokuntatulojen huomattavana kasvuna.  Ilman Yksi sairaala -muutosta näiden toteuttaminen olisi ollut vaikeaa. Sairaanhoitopiiri on saanut toiminnallisten muutosten ansiosta taloudellista hyötyä myös suunniteltua pienempinä rakennusten saneeraustarpeina.

Sairaalauudistus helpotti pakollisten muutosten toteuttamista

Raporttia esitelleen sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan rahallisen hyödyn lisäksi on arvioitava myös toiminnallista hyötyä, mikä näkyy laadun paranemisena. Sen arvioiminen rahallisesti on vaikeaa ja osin ennenaikaista.

– Toteutetut muutokset olivat kansallisen päivystysasetuksen ja leikkaustoiminnan keskittämisasetuksen seurausta ja niiden vaatimusten mukaisia. Päivystys- ja keskittämisasetus toivat myös uusia velvoitteita, ja siksi muutosten vaikutusten arvioiminen ei ole yksiselitteistä. Arvioimme kuitenkin saaneemme piirin ulkopuolisilta maksajilta noin seitsemän miljoonan euron lisätulot, joihin tarvittavaa työtä emme olisi voineet tehdä ilman tätä toiminnan muutosta, Virolainen sanoo.

Sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan lain muutoksista aiheutuvia pakollisia toiminnan muutoksia olisi ollut vaikeaa toteuttaa ilman Yksi sairaala -hanketta, tai ainakin ne olisivat maksaneet paljon enemmän. 

– Yksi sairaala -hanke helpotti huomattavasti päivystysasetuksen ja leikkaustoiminnan keskittämisasetuksen mukaisten toiminnan muutosten toteuttamista. Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden toiminnallinen profiili muuttui siinä merkittävästi, Virolainen toteaa.

Lähisairaaloiden avoterveyspalvelut lisääntyivät

Muutoksen seurauksena Loimaalla ja Vakka-Suomessa on lopetettu ympärivuorokautinen päivystys ja vuodeosastohoitoa vaativat leikkaukset. Saloon jäi ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja leikkaustoimintaa, mutta synnytykset sekä lastentautien ja naistentautien vuodeosastotoiminta ovat sielläkin loppuneet.

Vastapainoksi lähisairaaloissa on lisätty avoterveydenhuollon palveluita ja polikliinista kirurgiaa. Monilla erikoisaloilla potilailla on nyt aiempaa lyhempi matka lääkärin vastaanotolle tai polikliinisesti tehtävään toimenpiteeseen. Hoitoindikaatioita ja prosesseja on ylipäätään yhdenmukaistettu kaikissa Tyksin sairaaloissa.

Virolainen huomauttaa, että Yksi sairaala -hankkeella säästettiin myös rakennusinvestoinneissa. 

– Esimerkiksi Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloihin suunnitellut isot leikkaussaliremontit voitiin toteuttaa huomattavasti pienempinä. Salon sairaalahankkeessa erikoissairaanhoidon osuus on jäänyt selvästi alkuperäistä tarvetta pienemmäksi, mikä alentaa investointikustannuksia. 

Muut kokousasiat

Hallitus päätti osaltaan hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2018 ja jättää ne tilintarkastajien tarkastettavaksi.

Muut kokouksessa esillä olleet asiat hallitus päätti tai merkitsi tiedokseen esittelyiden mukaisesti.

 Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan internet-osoitteessa http://vsshp.ktweb.fi.

Teksti: Esa Halsinaho
Kuva: Harri Falck