Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 26.11.2020 12.16

Paulina Salminen kliinisen lääketieteen professoriksi

Avainsanat:

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa  työskentelevä Salminen on tullut tutkimusryhmineen tunnetuksi tutkimuksesta, joka haastaa umpilisäkkeen tulehduksen hoitokäytännön.

Paulina Salminen seisoo Tyksin T-sairaalan kerrostasanteella.

Paulina Salminen työskentee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (kuvassa) ja Satasairaalassa. Kuva: Nadine Karell

Sigrid Juséliuksen Säätiö juhlistaa 90-vuotista historiaansa rahoittamalla kolme uutta lääketieteen professuuria vuosiksi 2021–2025. Turun ja Helsingin yliopistoissa työskentelevät Sigrid Jusélius -professorit vahvistavat korkeatasoista lääketieteellistä tutkimustyötä.

– Tämä ylimääräinen juhla-avustus on sijoitus Suomessa tehtävään, korkeatasoisimpaan tutkimukseen pitkällä tähtäimellä. 90-vuotiaana säätiönä toteutamme Säätiön perustajan tarkoitusta vaikuttavan, kansainvälisen tason tutkimuksen tukemiseksi. Tuella vahvistamme huippututkimusta nyt ja tulevaisuudessa, Säätiön lääketieteen asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja, professori Juha Kere kertoo.

Tunnetuksi umpilisäkkeen tulehduksen tutkimuksesta

Kliinisen lääketieteen professoriksi nimitetty Paulina Salminen on gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, jonka erityisosaamista ovat muun muassa liikalihavuuden leikkaus ja päivystyslääketiede.

Hänen tutkimusryhmänsä on tullut tunnetuksi tutkimuksistaan, jotka osoittavat, että osa umpilisäkkeen tulehdusta sairastavista potilaista voidaan hoitaa antibiooteilla leikkauksen sijasta.

– Olen iloinen, että säätiö on huomioinut suomalaistutkimuksen. Korona-aika on vielä lisännyt tutkimustuloksemme merkitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa antibioottihoito umpilisäkkeen tulehduksen hoidossa on otettu käyttöön tänä syksynä, Salminen kertoo.

Journal of the American Medical Association (JAMA) valitsi alkuvuodesta Salmisen johtaman umpilisäketulehdustutkimuksen yhdeksi kymmenestä 2010-luvun kliinisesti tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleistaan.

Satunnaistettu APPAC-monikeskustutkimus (APPendicitis ACuta) osoitti vuonna 2015, että vuoden seurannassa suurimmalla osalla potilaista komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoito onnistui antibiootilla.

Tutkimus osoitti, että umpilisäkkeen tulehduksia on kahta muotoa: komplisoitunutta eli vaikeampaa, puhkeamiseen johtavaa tulehdusta, joka vaatii aina leikkauksen, ja komplisoitumatonta, lievempää tulehdusta, joista iso osa voidaan mahdollisesti hoitaa ilman leikkausta. 

Tulokset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sekä potilashoidon että terveydenhuollon resurssien käytön kannalta.  Ne haastavat myös Suomessa nykyisen hoitokäytännön, jossa leikkaus on edelleen yleisin hoitomuoto.

– Tavoitteenamme on saada kansainväliset kriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida, onko tulehdus lievempi vai leikkausta vaativa, Salminen kertoo.

APPAC 2 -tutkimuksen tulosten julkaisua odotetaan loppuvuodesta ja pian sen jälkeen APPC 3 –tuloksia.

Uudessa professuurissaan Salminen aloitti tänä syksynä. Professuurin rahoitus, 1,25 miljoonaa euroa, mahdollistaa tutkimuksen jatkamisen.

Säätiön apurahoja juhlavuonna noin 20 miljoonan euron arvosta

Outi Mäkitie on nimitetty translationaalisen lääketieteen professoriksi. Mäkitie on lasten endokrinologi ja kansainvälisesti tunnettu luukudoksen aineenvaihduntasairauksia, kuten osteoporoosia käsittelevistä tutkimuksistaan. Yksi Mäkitien tutkimuksen painopisteistä on usein luukudosten sairauksien taustalla olevat lasten ja nuorten geneettiset häiriöt. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja sivutoimisesti Karoliinisessa instituutissa.

Sara Wickström on nimitetty perustieteiden professoriksi. Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutissa työskentelevä Wickström on ihon kantasoluihin ja solubiologiaan erikoistunut biolääketieteilijä, joka on vaikuttanut myös kölniläisessä Max Planck -instituutissa sekä arvostetussa kansainvälisessä EMBO-tutkijaorganisaatiossa.

Mäkitie ja Wickström aloittavat tehtävässään vuoden 2021 alussa.

– Toivotamme onnea kaikille valituille ja heidän isäntäyliopistoilleen. Sigrid Juséliuksen Säätiön tuki avaa uusia mahdollisuuksia myös heidän oppilailleen, ja professorien jatkossa kouluttamat nuoret tutkijat vievät tiedettä eteenpäin pitkällä tähtäimellä", iloitsee Säätiön hallituksen puheenjohtaja, kansleri Thomas Wilhelmsson.

Sigrid Juséliuksen Säätiö on Suomen suurin lääketieteellinen säätiö, jonka ydintehtävä on ihmiskunnalle suurta tuhoa tuottavien tautien vastustaminen lääketieteellistä tutkimusta tukemalla. Säätiön on perustanut F. A. Jusélius vuonna 1930, 11-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen muistoksi. Sigrid Juséliuksen Säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja yhteensä 19,75 miljoonan euron arvosta.