Kasvava paine Tyksin koronapotilaiden tehohoitoon uhkaa yhä siirtää muita leikkauksia

Tähän mennessä on Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) tehohoito-osastolla hoidettu kaikkiaan 110 koronapotilasta pandemian aikana. Tänään perjantaina 26.11.2021 on viisi potilasta tehohoidossa Tyksissä.

THL:n mukaan rokottamattomilla on 19 kertaa suurempi riski joutua sairaalahoitoon kuin rokotetuilla. Tehohoitoon joutumisen vaara on rokottamattomalla 33-kertainen.

Tyksin teho-osaston ylilääkärin, dosentti Mika Valtosen mielestä jokainen, joka ei vielä ole ottanut koronarokotetta, voisi sen ottaa.

– Se on ihan selvä, että kaikilla rokotteilla voi olla jotain sivuvaikutuksia, mutta niiden riski on ihan eri luokkaa, kuin vakavan koronataudin uhka.

Koska rokote estää vakavan taudin ja tehohoitoon joutumisen, Valtosen mielestä ei ole epäilystäkään siitä, että rokote kannattaa ottaa.

Valtonen toimii myös Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana.

Kuvassa: Tehopotilaan kääntäminen vatsalleen on moniammatillista, virheetöntä yhteistyötä vaativa prosessi. Kuva: Patricia Bertényi.

Koronatehohoitopotilaiden kuolleisuus Tyksissä 11 prosenttia

Tyksin keskimääräinen aika tehohoidossa on 11 vuorokautta. Vuorokausi tehohoitoa maksaa yhteiskunnalle noin 3000 euroa, joten keskimääräinen lasku yhden, tehohoitoa vaativan, koronapotilaan hoidosta on noin 33 000 euroa. Tämän lisäksi mahdollinen muu sairaalahoito ja toipilasaika tuovat edelleen lisäkustannuksia.

Tehohoidon kuolleisuus koronapotilailla on Tyksissä noin 11 prosenttia.

Koronapotilaiden kuolleisuus on lähes kolminkertainen muiden tehohoitopotilaiden keskimääräiseen tehokuolleisuuteen verrattuna. Koko tehohoidon kuolleisuus kaikista potilaista oli viime vuonna Tyksissä 3,3 prosenttia. Vuodeosastohoidon kuolleisuus koronapotilailla on Tyksissä 2,5 prosenttia.

Keskimääräinen ikä koronapotilaalle, joka on ollut tehohoidossa Tyksissä, on 52 vuotta. Heistä 70 prosenttia on ollut miehiä.

Kuvassa: Mika Valtonen, Tyksin teho-osaston ylilääkäri. Kuva: Nadine Karell.

Rokottamattomuus suurin riski päätyä tehohoitoon

Syys-marraskuun 2021 aikana Tyksin teho-osastolla on ollut 35 koronapotilasta, joista neljällä on ollut kaksi rokotetta. Näistä neljästä kolme on ollut lähemmäs 70-vuotiaita ja jokaisella heistä on ollut vakavia perussairauksia.

– Toisen sanoen 89 prosenttia tehohoidon koronapotilaista on ollut rokottamattomia nyt syyskuusta tähän päivään asti, Mika Valtonen sanoo.

Rokotettujenkin määrä sairaalassa tulee Valtosen mielestä lisääntymään, koska nyt kun sairautta on näin paljon liikkeellä, niin välttämättä osa joutuu myös sairaala- ja tehohoitoon.

– Heillä on usein joku selittävä tekijä, kuten korkea ikä tai merkittäviä perussairauksia. Jos on perusterve, kahdesti rokotettu, 60-vuotias tai nuorempi, niin riski joutua tehohoitoon koronan takia on kyllä pieni.

Paine päällä koko ajan

Niin kutsuttuun raskaaseen tehohoitoon on Suomessa tällä hetkellä käytössä noin 250 paikkaa. Koko Suomessa on arvioitu, että omista paikoista maksimissaan 20 prosenttia voidaan osoittaa koronapotilaille ilman merkittävää haittaa muille tehohoitoa tarvitseville potilaille.

Suomessa tämä tarkoittaa siis 50:ttä koronapotilasta tehohoidossa. Se tarkoittaa esimerkiksi Helsingissä 15:ttä potilasta ja Tyksissä 5:ttä potilasta.

– Meillä on normaalisti 24 paikkaa, mutta meillä on ollut koko syksyn, sekä koronan, että hoitajaresurssiongelman takia, vain 20 tehohoitopaikkaa auki. Meillä on siis neljä paikkaa vähemmän kuin normaalisti. Viisi koronapotilasta kuormittaa osastoamme sen vuoksi jo merkittävästi.

Tyksissä on siirretty kymmenkunta tehohoitoa vaativaa leikkausta tehopaikkapulan takia tähän mennessä ja tämä uhka jatkuu edelleen.

– Tämä on se surullinen hinta tästä. Muut joutuvat silloin sijaiskärsijöiksi, kun koronapotilaiden määrä kasvaa.

Koronatilanne näkyy laajemminkin sairaalassa. Se kuormittaa muun muassa päivystystä, diagnostiikkaa ja muitakin kuin infektiovuodeosastoja. Tyksissä on jouduttu uudelleen järjestelmään toimia myös muualla.

Tehohoitopotilaille, jotka selviävät koronataudista, voi myös huonolla tuurilla jäädä pysyviä vammoja.

– Meillä ei ole vielä tarpeeksi aineistoa sanoaksemme mitään varmaa koronapotilaiden jälkivoinnista, mutta tiedämme, että vakavasta sairastumisesta toipuminen kestää aina kuukausia ja joillekin jää myös pysyviä keuhkovaurioita, jotka voivat rajoittaa suorituskykyä lopun elämää, Valtonen sanoo.

Osastohoidossa lähes 550 potilasta pandemian aikana

Syyskuun 2021 alusta 21.11.2021 asti Tyksiin on otettu 145 koronapotilaita hoitoon infektio-osastolle. Näistä rokottamattomia on ollut 70 prosenttia, kahdeksan prosenttia on saanut yhden rokotteen ja 22 prosenttia on saanut kaksi rokotusta.

Tyksiin on tullut koko pandemian ajalta 547 potilaita osastohoitoon tähän päivään mennessä, näistä 526 on ollut aikuisia ja 21 lasta, eli alle 16-vuotiaita. 

Kuvassa: Erikoislääkäri Tiina Hirvioja Tyksin infektio-osastolta.

– Pandemian alkuvaiheessa korkeavirtaushappilaitteet tulivat käyttöön vuodeosastoille, ja niiden käytöstä on tullut vuodeosastokäytössä rutiinia. Koronapotilaiden oireet ja taudinkuvan kehittyminen ovat tulleet pandemian aikana tutuiksi, ja pääsääntöisesti pystytään hyvin ennakoimaan tilanteet, joissa on riski potilaan voinnin heikentymisestä, ja tällöin ollaan tiiviissä yhteydessä teho-osaston henkilökuntaan ja keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa mahdollisista potilassiirroista, erikoislääkäri Tiina Hirvioja Tyksin infektio-osastolta sanoo.