Synnytys

Ota mukaan sairaalaan

• sähköisen äitiyskortin paperituloste (lompakkonäkymä) tai paperinen äitiyskortti
• kuvallinen henkilökortti
• säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet.

Halutessasi voit myös pakata mukaan

• sisätossut
• juomapullon
• hygieniatuotteet sekä
• eväitä tukihenkilölle.

Kotiinlähtöä varten voi pakata valmiiksi äidille ja vauvalle vaatteet sekä turvakaukalon. Nämä kannattaa tuoda sairaalaan vasta kotiinlähtöpäivänä.

Latenssivaihe

Synnytyksen käynnistymistä edeltää usein epäsäännöllinen, joskus kivuliaskin supistelu, joka voi ensisynnyttäjällä kestää useita päiviä. Tätä kutsutaan latenssivaiheeksi.

Latenssivaiheen tärkeä tehtävä on kypsyttää kohdun kaulakanavaa synnytystä varten. Silloin paras paikka odottaa synnytyksen käynnistymistä on koti. Latenssivaihetta ei voi itse nopeuttaa tai hidastaa. Siksi supistusten välissä kannattaa levätä, rentoutua ja kerätä voimia itse synnytystä varten. Tee asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja hyviltä. Voit esimerkiksi lähteä kävelylle, tehdä kotiaskareita tai mennä pitkään lämpimään kylpyyn tai suihkuun.

Avautumisvaihe

Synnytyksen avautumisvaiheessa kohdunkaulakanava lyhenee ja kohdunsuu aukeaa. Avautumisvaihe voi kestää useita tunteja. Yritä tehdä olosi mahdollisimman mukavaksi. Voit vaikka käyttää omaa tyynyä hyvän asennon löytämiseksi ja rentoutua esimerkiksi musiikkia kuunnellen. On myös hyvä nauttia pieniä, helposti sulavia välipaloja, jotta saat energiaa ja jaksat synnytyksen loppuun asti.

Kätilömme seuraa sinun ja vauvasi vointia sikiön sydänääniä kuuntelemalla sekä synnytyksen edistymistä sisätutkimuksen avulla. Kivunlievitystä saat toiveidesi ja tarpeittesi mukaan.

Ponnistusvaihe

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki (10 cm) ja vauvan tarjoutuva osa, pää tai peppu, on matalalla lantiossa. Tässä vaiheessa tunnet voimakasta painontunnetta ja ponnistamisen tarvetta.

Ponnistusvaihe kestää keskimäärin 30–90 minuuttia. Ponnistaa voi monessa asennossa, ja kätilösi auttaa sinua kokeilemaan sinulle parhaiten sopivia asentoja. Tukihenkilö voi auttaa hyvän synnytysasennon löytämisessä. Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään.

Jälkeisvaihe

Syntymän jälkeen saat hyväkuntoisen vauvan rinnallesi ihoasi vasten. Ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään, ja vauva alkaa hamuta rintaa. Yleensä vauva on valmis imemään rintaa ensimmäisen kerran noin tunnin ikäisenä.

Vauvan syntymän jälkeen tukihenkilö saa leikata napanuoran. Kohtu jatkaa supistelua, ja useimmiten tunnin sisällä vauvan syntymästä syntyy pehmeä istukka. Istukan syntymää edesauttaa lihakseen annettukohtua supistava oksitosiinilääke. Jos väliliha on leikattu tai synnytyksessä on tullut repeämiä, ompelemme ne istukan synnyttyä.

Kätilö tutkii, mittaa ja punnitsee vauvasi ennen perheiden ja vastasyntyneiden osastolle siirtymistä. Vauvallesi annetaan K-vitamiinipistos, jolla pyritään  ehkäisemään mahdollisia sisäisiä verenvuotoja. Synnytyksen jälkeen saatte tukihenkilösi kanssa pientä syötävää ennen osastolle siirtymistä. 

Synnytyskivun lievittämiseksi voidaan käyttää sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä menetelmiä. Kivunlievityksen tarve ja äidin mieltymykset vaikuttavat menetelmän valintaan. Kokeilemalla eri vaihtoehtoja löydät itsellesi sopivat menetelmät.

Kattavan listauksen käytettävissä olevista menetelmistä löydät Terveyskylästä.

Synnytys on ennenaikainen, jos synnytys tapahtuu ennen 37. raskausviikkoa. Suomessa ennenaikaisesti syntyvien lasten osuus on noin 6 %. Synnytystä ei yleensä yritetä estää, jos raskaus on kestänyt  35 raskausviikkoa.

Ennenaikaisen synnytyksen oireita voivat olla kiputuntemukset alavatsalla tai ristiselässä, painontunne lantiossa, verisimainen vuoto tai lapsiveden tihkuminen. Epäsäännölliset, heikot supistukset, jotka rauhoittuvat levossa kuuluvat normaaliin raskauteen.

Alatiesynnytys

Pääsääntöisesti synnytys käynnistyy, kun vauva on valmis syntymään. Alatiesynnytys helpottaa vauvasi sopeutumista kohdunulkoiseen elämään, mikä edesauttaa vauvasi syntymistä virkeänä ja hyväkuntoisena. Tällöin saat hänet heti syntymän jälkeen rinnallesi.

Joskus vauvan syntymää on tarve nopeuttaa käyttämällä imukuppia. Noin joka kymmenes vauva syntyykin imukuppiavusteisesti. Tähän syynä voi olla ponnistusvaiheen pitkittyminen ja äidin väsyminen tai supistusten heikkous. Ponnistusvaiheen nopeuttaminen voi olla tarpeen myös vauvan voinnin vuoksi.

Raskauden aikana vauva vaihtelee asentoaan monta kertaa. Vauvoista noin 4 % on loppuraskaudessa perätilassa. Jos vauvasi ei luonnostaan käänny pää alaspäin, saat neuvolasta lähetteen äitiysvastaanotolle synnytystavan suunnitteluun. Vastaanotolla arvioidaan mahdollisuutta vauvan kääntämiseen tai perätilasynnytykseen. Perätilasynnytyksen edellytyksiä arvioidaan vauvan koon, tarkemman asennon ja lantion tilavuuden perusteella. Lantio kuvataan aina ennen perätilasynnytystä.

Keisarileikkaus eli sektio

Keisarileikkaus on merkittävä kirurginen toimenpide ja päätöksen keisarileikkauksesta synnytystapana tulee olla harkittu. Keisarileikkaus on tarpeen n 15%:ssa synnytyksiä, joko äidistä tai sikiöstä johtuvista syistä. Vajaa puolet keisarileikkauksista on suunniteltuja, mutta leikkauspäätös voidaan tehdä vasta synnytyksen aikana esimerkiksi synnytyksen edistymättömyyden tai vauvan voinnin takia. Suunnitellun keisarileikkauksen syynä on useimmiten joko sikiön poikkeava tarjonta, synnytyspelko tai aikaisemmat leikkaukset.

Varsinaisia hätäsektioita, jolloin vauvan on synnyttävä välittömästi, on vain alle 1 %:ssa synnytyksistä. Keisarileikkaus tehdään yleensä puudutuksessa, mutta hätäsektiossa äiti nukutetaan ja vauva syntyy yleensä muutaman minuutin sisällä sektiopäätöksestä.