Tyksissä on hoidettu enemmän potilaita aiempaa pienemmin kustannuksin

Uusimmat tilastot ja talouden tunnusluvut kertovat Turun yliopistollisen keskussairaalan tuottavuuden hyvästä kehityssuunnasta. Potilasmäärä on noussut kustannuksia enemmän ja potilaskohtainen hinta on laskenut.

Yliopistosairaala on kuin iso laiva, se kääntyy hitaasti. On tarvittu monenlaisia manööverejä ja toimintatapojen muutoksia, jotta uudelle kurssille on päästy. Työ jatkuu edelleen.

Tyksin tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Tämä on tehtävä mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, jotta rajalliset resurssit saadaan suunnattua sinne, missä niistä on suurin hyöty, kerrottiin Tyksin järjestämässä tiedotustilaisuudessa 28.10.2014.

Toiminnan tehostamiseksi Tyksissä siirryttiin uuteen organisaation vuoden 2013 alussa. Muutos ei tapahtunut kivuitta. Taloudellisen tilanteen kiristyminen sekä U- ja A-sairaalan tilaongelmat ovat lisänneet vaikeusastetta. Myös erikoissairaanhoidon tehtävät ovat lisääntyneet: hoitotakuulaki, potilaiden vapaa liikkuvuus ja uusi päivystysasetus vaativat valmistautumista uuteen.

– Toimintaa on kehitetty tekemällä järkevämmin, viisaammin ja oikein. Lean-ajattelulla eli tuottamattoman toiminnan poistamisella, hukkajahdeilla, potilasvirtoja analysoimalla ja toiminnan pullonkauloja poistamalla toimintaa on järkevöitetty. Esimerkkejä ovat potilaan kulun sujuvoittaminen leikkaussaleissa ja poliklinikoilla, ylimääräisten leikkaustiimien ja työaikajärjestelyiden käyttöönotot, uudet hoitajapoliklinikat sekä vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan yhdistämiset. Toimintaa on sujuvoitettu myös antamalla potilaalle leikkausaika heti leikkauspäätöksen yhteydessä ja kuvantamis- ja tutkimusajat suoraan poliklinikoilta, kertoo vs. sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Viisaammin tekeminen tuo tehoa, kun hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja huonosti vaikuttavia hoitoja ja tutkimuksia karsitaan. Benchmarkkaamalla eli vertaamalla omia toimintoja alan parhaisiin yksiköihin Tyksissä on parannettu mm. leikkaussalitoimintoja, tekonivelkirurgiaa ja aivoverenkiertohäiriöiden liuotushoitoa.

Laaturekistereitä on kehitetty mm. olkapää- ja polvikirurgiaan. Lääke- ja hoitotarvikeneuvottelukunnan avulla on tehostettu hankintamenetelmiä ja saavutettu säästöä. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen ovat olleet avainasemassa.

– Toiminnan tehostaminen tekemällä oikein vaatii myös osaamisen varmistamista, resurssien oikeudenmukaista jakoa, hamstraamiskulttuurin murtamista ja kaikille avointa päätöksentekoa. Joissakin tapauksissa myös saavutetuista eduista on jouduttu luopumaan. Näillä eväillä pystymme jatkossakin pitämään laivan oikealla kurssilla, tiivistää Petri Virolainen.

Tilamuutoksia ja uusia toimintamalleja

Tyksin tiloja on henkilökunnan hyvällä yhteistyöllä saatu maksimaaliseen käyttöön.
Tiloja on yhdistelty ja luotu yhteisosastoja.  

– Olemme vieneet T-sairaalaan enemmän toimintaa kuin sinne alun perin suunniteltiin. Kesällä 2014 korvatautien vuodeosasto ja traumavuodeosasto aloittivat yhteisosaston. Henkilökunta oli tiiviisti mukana toiminnan suunnittelussa ja innovoimassa yhdessä uusia toimintamalleja. Samassa yhteydessä leikkauksia siirrettiin T-sairaalaan ja korvatautien päivystys siirtyi yhteispäivystyksen tiloihin, kertoo sairaalaylihoitaja Tuija Lehti.

T-sairaalan laajennuksen käyttöönoton yhteydessä keväällä 2013 on muodostettu esimerkiksi sydän- ja syöpätautien, iho- ja infektiotautien sekä sydän- ja keuhkopoliklinikan yhteisosastoja ja -tiloja.

Paimion sairaalan ja Raision sairaalan nykyiset toiminnat siirretään myös lähemmäksi ydintoimintoja. Paimiosta reumaortopedia ja reumataudit ovat jo siirtyneet Turkuun.

Ylihoitaja Lehden mukaan potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä käytössä oleviin uusiin tiloihin. Toimintaa rajoittaa edelleen U-sairaalan huono kunto ja joillakin alueilla hajautettu toiminta, mutta tulevaisuus näyttää paremmalta T3-sairaalahankkeen myötä.

Talouden tunnusluvut vahvistavat käänteen parempaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta ja talous on kehittynyt suotuisasti vuoden 2014 kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Kulukehitys on pystytty pitämään talouden vakauttamisohjelman mukaisena, vaikka toiminta on vilkastunut viime vuoteen verrattuna. Koko sairaanhoitopiiri on hoitanut aiempaa enemmän potilaita ja samalla potilaskohtaiset kustannukset ovat alentuneet.

 – Tyksin kustannukset hoidettua potilasta kohden ovat vähentyneet 3,2 prosenttia, vaikka kalliin hoidon piirissä oleva potilasmäärä on kasvanut 17,5 prosenttia viime vuodesta, kertoo talousjohtaja Arja Pesonen.

– Tyksin henkilöstötuottavuus on parantunut tänä vuonna koko sairaanhoitopiirinkin positiivista kehitystä enemmän. Henkilöstötuottavuus kasvoi Tyksissä 4,5 prosenttia, kun koko piirin kasvu oli 3,2 prosenttia.

– Toimintakulujen kehitys on aiempaa maltillisempi voimakkaasti kasvaneesta potilasmäärästä huolimatta. Vuonna 2012 kulut kasvoivat 5,3 prosenttia, vuonna 2013 kasvu oli 3,4 prosenttia ja nyt tammi-elokuussa 1,9 prosenttia. Myös keskimääräistä hoitoaikaa on edelleen pystytty lyhentämään, Pesonen toteaa.

Organisaatiokulttuurin muutokset Sydänkeskuksessa

Sydänkeskus sai uudet uljaat tilat T2-sairaalaan muuton yhteydessä. Muutos aiempaan oli kouriintuntuva, hoidettiinhan sydänpotilaita aiemmin mm. rekan kontissa A-sairaalan pihalla, kun sairaalapalo tuhosi myös kardiologian toimitiloja.

– Olemme Sydänkeskuksessa tarkkaan miettineet kuinka teemme oikeat työt mahdollisimman helposti ja oikeaan aikaan. Ylimääräisten ja turhien vaiheiden tunnistamiseen ja karsimiseen on käytetty aikaa. Potilaiden turhaa makuuttamista osastolla toimenpidettä odottamassa on vähennetty. Turhia toistoja, kirjaamisia ja kuljetuksia on karsittu. Toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja sen yhtenä osviittana on järkevä kustannusvaikuttavuus, tiivistää kardiologian toimialuejohtaja, ylilääkäri ja professori Juhani Airaksinen.