Tyksin AVH-hoito maailman huippua

Turun yliopistollisessa sairaalassa hoidetuista aivoinfarktin liuotushoidon saaneista potilaista yli puolet toipuu oireettomiksi. Aivoinfarktin akuuttihoitoketjua kehittämällä Tyksissä on saavutettu maailman lyhimmät sairaalan sisäiset viiveet.

Neurologi Pauli Ylikotila ja radiologi Riitta Rautio arvioivat potilaan soveltuvuuden uuteen kajoavaan menetelmään, jolla aivovaltimon tukos voidaan poistaa mekaanisesti. (Kuva: Suvi Vainio)

Aivoinfarktiin sairastuvan henkilön toipumisennuste on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Turussa hoidettiin viime vuonna liuotushoidolla 164 henkilöä, joista 53 prosenttia toipui oireettomaksi.

Keskeinen ennustetta parantava tekijä on tukkeutuneen suonen avaaminen mahdollisimman nopeasti. Tyksissä aivoinfarktin akuuttihoitoketju on nopeampi kuin missään muualla.

– Aivoinfarktin akuuttihoitoketjulla Tyks on saavuttanut maailman lyhimmät sairaalan sisäiset viiveet. Akuuttihoidon kehittäminen on tärkeää, sillä ikääntyvän väestön myötä aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys tulee lähivuosina todennäköisesti lisääntymään, toimialuejohtaja, vastaava ylilääkäri, neurologian professori Risto Roine sanoo.

Toimialuejohtaja, neurologian professori Risto Roineen mukaan Tyksissä on maailman nopein aivoinfarktin akuuttihoitoketju. (Kuva: Suvi Vainio)

Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurotoimialueella on tehty pitkäjänteistä työtä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen akuuttihoitoketjun kehittämiseksi. Entistä useampi varsinaissuomalainen pääsee nopeasti korkeatasoisen hoidon piiriin.

– Keskimääräinen viive sairaalaan saapumisesta liuotushoidon aloitukseen oli viime vuonna 14 minuuttia, joka on viisi minuuttia edellistä vuotta vähemmän. Tänä vuonna sairaalan sisäinen viive on onnistuttu lyhentämään 10 minuuttiin, Tyksin neurotoimialueen erikoislääkäri Pauli Ylikotila kertoo.

Yhteistyössä ensihoidon kanssa Tyksissä on aloitettu selvitys sairaalan ulkopuolisten viiveiden kartoittamiseksi ja minimoimiseksi. Koko aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketju, lähtien oireiden tunnistamisesta sairaalassa annettavaan hoitoon, pyritään saamaan mahdollisimman korkealle tasolle.

Aivoverenkiertohäiriön oireet halutaan lisäksi saada yleisesti tunnetuiksi.

– Erityisesti haluamme herättää ihmisten tietoisuutta, mitä aivoverenkiertohäiriön oireet ovat, Roine sanoo.

Uusi menetelmä parantaa tuloksia

Hyviä aivoinfarktin hoitotuloksia edistää myös uusi, kajoava menetelmä, jolla aivovaltimon tukos poistetaan mekaanisesti. Toimialuejohtaja Risto Roineen mukaan tukoksen poistaminen kajoavalla hoidolla parantaa toipumista merkittävästi.

– Toimenpiteen merkitys aivoinfarktin akuuttihoidossa on kasvanut, Roine kertoo.

Kajoavassa menetelmässä aivovaltimoon viedään katetri, jonka avulla tukos vedetään pois valtimosta. Toimenpide tehdään yleensä reisivaltimon kautta. Potilasta ei tarvitse nukuttaa hoitoa varten. Toimenpide ei yleensä pidennä sairaalahoidon kestoa.

Aivoinfarktin hoito aloitetaan edelleen ensisijaisesti liuotushoidolla, jota kajoava hoito tarvittaessa täydentää. Joissakin tapauksissa sillä voidaan korvata liuotushoito.

– Valtimon sisäisellä toimenpiteellä voidaan auttaa potilaita, joille liuotushoito ei sovellu. Esteenä liuotushoidolle voi olla esimerkiksi äskettäinen leikkaushoito tai pään vamma, Roine selvittää.

Soita heti hätänumeroon

Kun tunnistat itselläsi tai läheiselläsi aivoverenkiertohäiriöön viittaavat oireet, hälytä välittömästi ambulanssi soittamalla hätänumeroon 112. Tyypillisiä aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita ovat äkillinen halvausoire, puhevaikeus tai suupielen roikkuminen.

Aivoverenkiertohäiriöitä voi myös ehkäistä ennalta.

– Hyviä keinoja ovat monipuolinen kasvispainotteinen ruokavalio, päivittäinen liikunta, tupakoimattomuus, alkoholin kohtuukäyttö sekä normaali verenpaine. Terveillä elintavoilla ja riskitekijöiden hyvällä hoidolla jopa 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on ehkäistävissä, Pauli Ylikotila kannustaa.

Teksti ja kuvat: Suvi Vainio

​