Tyksiin merkittävä tutkimusapuraha etenevän ms-taudin hoitoon

Dosentti Laura Airakselle 200 000 euroa

Turun  yliopistollisessa keskussairaalassa neurologian erikoislääkärinä työskentelevä dosentti Laura Airas on vastaanottanut merkittävän tutkimusapurahan, 200 000 euroa, etenevän MS-taudin tutkimukseen.

Lääkeyritys Merck Seronon myöntämä GMSI-apuraha (Grant for Multiple Sclerosis Innovation) luovutettiin Airakselle Barcelonassa 8.10.2015 ECTRIMS-kongressin yhteydessä. ECTRIMS (Congress of the European Committee for Treatment and Research in Multiple Sclerosis) järjestettiin 31. kerran.

Laura Airas

GMSI-apuraha on haettavissa maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna apurahaa haki 145 tutkijaa ja tutkimusryhmää 25 eri maasta. Apurahalautakunta tutustui hakijoiden tutkimussuunnitelmiin. Tänä vuonna se valitsi hakijoiden joukosta neljä  innovatiivisiksi arvioimaansa tutkimusta apurahan saajiksi. Apuraha myönnettiin nyt kolmannen kerran.

Airaksen tutkimussuunnitelmaa Role of microglia in the pathogenesis of progressive multiple sclerosis (Mikroglia-solujen merkitys etenevän MS-taudin kehittymisessä) pidettiin lupaavana.

Keskimäärin 15 vuoden kestoisen aaltomaisen tautijakson jälkeen MS-tauti useimmiten siirtyy toissijaisesti etenevään vaiheeseen, jossa neurologisia oireita kertyy tasaisesti ja kävelykyky heikkenee. Toisin kuin varhaisen vaiheen aaltomaiseen MS-tautiin, etenevään tautiin ei ole tarjolla taudinkulkua muuntavaa lääkitystä.

Airaksen tutkimus kohdistuu nimenomaan pitkälle edenneeseen MS-tautiin. Koska pitkälle edenneen taudin mekanismit tunnetaan huonosti, lääkehoitoa ei ole toistaiseksi pystytty kehittämään. Airaksen tavoitteena on selvittää taudin mekanismeja ja kehittää tähän tautivaiheeseen tehoavaa lääkitystä. Turussa käytettävissä olevan PET-kuvauksen avulla tutkimusryhmä pystyy tutkimaan tautiin liittyviä patofysiologisia mekanismeja MS-taudin kuvantamisessa yleisesti käytössä olevaa magneettikuvausta tarkemmin.

– MS-tautiin liittyvien tulehduspesäkkeiden ulkopuolella aivokudoksessa nähdään mikroglia-solujen aktivaatiota, ja mikroglia-solukon aktiivisuusaste korreloi taudin vaikeusasteeseen. Mikroglia-aktiivisuus saattaakin suoraan vaikuttaa hermosolurappeutumisen kehittymiseen. Tutkimusryhmäni tarkoitus onkin vaikuttaa suoraan mikroglia-soluihin ja sitä kautta taudin etenemiseen, tiivistää Laura Airas.

– Tämä tutkimusapuraha on erityisen tärkeä tänä päivänä, kun mm. valtion tieteelliseen tutkimukseen osoittamat määrärahat ovat supistuneet voimakkaasti. Kliinisen tutkijan mahdollisuus paneutua tutkimustyöhön on ilman tämäntyyppisiä ulkopuolisia rahoituksia käymässä käytännössä mahdottomaksi, toteaa Airas.

Laura Airas, 49, on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi v. 1991, lääketieteen tohtoriksi 1996 ja neurologian erikoislääkäriksi 2001 Turun yliopistosta. Neurologian dosentiksi hänet nimitettiin 2007. Airas työskentelee erikoislääkärinä Tyksin Neurotoimialueella. Hänen tutkimuksensa liittyy Tyksissä ja Turun yliopistossa tehtävään PET-tutkimukseen. Airas on alallaan tunnettu tutkija ja luennoitsija.

GMSI-tutkimusapurahalla Merck Serono haluaa tukea lupaavia akateemisia tutkimusprojekteja tarkoituksena lisätä tietoa MS-taudista, lopulta potilaan parhaaksi.

MS-tauti pähkinänkuoressa

MS-tauti (multippeliskleroosi) on yleisin toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttava nuorten ihmisten neurologinen sairaus. MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa immuunisolut tuhoavat keskushermoston myeliiniä. Tämä johtaa neurologisiin oireisiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

MS-taudin taustaa ei täysin tunneta, sen taustalla voivat vaikuttaa tulehdus, perimä ja ympäristötekijät. Suomessa on noin 7000 MS-tautia sairastavaa henkilöä. MS-tautiin sairastutaan keskimäärin 30-vuotiaana ja tauti on naisilla yleisempi kuin miehillä.

Taudin oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat. Osalla potilaista on erittäin lievä tauti, toisilla tauti voi olla hyvinkin raju ja edetä nopeasti. Yleisimpiä oireita ovat liikeratojen vaurion aiheuttama lihasheikkous ja lihasjäykkyys, kävely-, näkö- ja tasapainohäiriöt ja huimaus, rakon ja suolen toimintahäiriöt ja poikkeava uupumus.

MS-tautia ja sen oireita hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella. Alkuvaiheessa lääkehoidoilla voidaan muuttaa immuunisysteemin toimintaa vähemmän haitalliseksi keskushermostoa kohtaan. Edenneen MS-taudin hoitoon tarvitaan edelleen uusia tehokkaita lääkkeitä.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa 
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tuula.vainikainen(at)saunalahti.fi