Tutkimus: sotkevatko antibiootit vauvan mikrobiston?

Antibiootit tappavat taudinaiheuttajabakteerien lisäksi myös hyödyllisiä bakteereja. Tyksin erikoislääkäri, tutkija Samuli Rautava selvittää, miten vastasyntyneelle annetut antibiootit vaikuttavat lapset terveyteen myöhemmin.  

Samuli Rautava hoitaa työkseen vastasyntyneitä ja keskosia. Joka päivä hän aloittaa vauvoille antibioottikuureja, joiden pitkäisvaikutuksia ei tunneta. Kiusallista on, että iso osa antibiooteista annetaan varmuuden vuoksi. Siksi hän haluaa selvittää, aiheuttavatko ne haittaa lapsen terveydelle myöhemmin.

Tutkijoiden hypoteesina on, että antibiootit sotkevat vauvan varhaista mikrobiston muodostumista, mikä puolestaan saattaa altistaa pitkäaikaisille haitoille ja esimerkiksi lihavuudelle. Ajatus tuntuu Samuli Rautavasta hurjalta.

– Lääkärinä toivon, että vastasyntyneiden antibiootit osoittautuvat turvallisiksi, Rautava sanoo.

Kyse on tuhansista vauvoista joka vuosi. Joka kahdeskymmenes vauva saa vastasyntyneenä antibiootteja ja noin joka kolmas synnyttävän äidin kautta.

Voisiko vastasyntyneiden saamia antibioottikuureja vähentää jo nyt, varmuuden vuoksi?

Rautavan mukaan ei. Vastasyntyneen bakteeritulehdus on nopeasti etenevä ja henkeä uhkaava sairaus. Siksi kaikille oireileville vastasyntyneille aloitetaan antibioottihoito – ja vasta myöhemmin varmistuu, oliko lapsella oikeasti infektio vai ei. Useimmiten kyseessä on väärä hälytys. Turha hoito lopetetaan mahdollisimman pian, yleensä kahden päivän sisällä.

– Jos tutkimuksemme osoittaa, että antibiooteista voi olla pitkäaikaista haittaa, meidän täytyy kehittää keinoja tunnistaa ne vauvat, joilla on oikeasti bakteeritulehdus. Tällä hetkellä sellaista verikoetta ei ole, Rautava kertoo.

Osa vastasyntyneistä tarvitsee antibioottihoidon myös jatkossa. Jos hoidosta on haittaa, tutkijoiden täytyy ryhtyä miettimään keinoja, joilla haittoja voidaan pienentää tai jopa välttää.

Kaikissa meissä elää paljon hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä bakteereja, ja iso osa hyödyllisistä bakteereista asuu nimenomaan suolistossa. Viime vuosina on alettu ymmärtää, että nimenomaan suolistobakteerit ovat tärkeitä pitkäaikaissairauksien kehitykselle ja esimerkiksi lihavuuden synnylle.

Antibiootteja käytetään bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoitoon. Se tappaa kuitenkin taudinaiheuttajabakteerien lisäksi myös muita, suolistossa asuvia hyödyllisiä bakteereja.

Siksi turkulaistutkijat selvittävät, miten vastasyntyneen joko äidin kautta tai suoraan saamat antibiootit vaikuttavat lapsen suolistobakteereihin ja niiden kautta myöhempään terveyteen.

Samuli Rautava haluaa korostaa, että antibiooteista ei ole mitään syytä luopua kokonaan. Ne ovat ehdottoman tarpeellisia ja pelastavat ihmishenkiä.

– Antibiootit ovat merkittävämpiä viimeisen 200 vuoden aikana tehdyistä lääketieteellisistä keksinnöistä. Ne ovat pelastaneet valtavasti ihmisiä ja muuttaneet koko sairastamisen kirjon, Samuli Rautava muistuttaa.

Riskinä lihavuus

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ensimmäisen ikävuoden aikana saadut antibioottikuurit on yhteydessä lihavuuden syntyyn. Mitä enemmän antibioottikuureja lapsi saa ensimmäisten elinvuotensa aikana, sitä suurempi ylipainon riski hänellä on myöhemmin.

– Erityisesti kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana annetut antibiootit ovat merkityksellisimpiä. Suoliston bakteeristo on silloin vasta muodostumassa, Rautava kertoo.

Rautavan tutkimusryhmän työ on jo hyvässä vauhdissa. Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön 37 000 euron apuraha mahdollistaa sen, että tutkimuksen ensimmäiset tulokset valmistuvat vuoden 2017 aikana.

Tutkimukseen kuuluu monta osaa. Rekisteritutkimuksessa on mukana noin 15 000 lapsen tiedot. Aineistosta tutkijat näkevät, ketkä ovat saaneet antibiootteja syntymän yhteydessä ja ovatko he muita lihavampia. Välittömiä mikrobi- ja immunologisia vaikutuksia tutkitaan puolestaan oikeista lapsista otetuilla veri- ja ulostenäytteillä. Tutkimuksen kokeellisessa osassa tutkitaan, miten antibiootteja saaneiden ja ilman antibiootteja eläneiden lasten suolistomikrobistot vaikuttavat hiirten kasvuun ja aineenvaihduntaan.

Tutkijat ovat jo esitelleet ensimmäisiä tuloksia tieteellisissä kokouksissa.

– Näyttää siltä, että vastasyntyneen suoraan saama antibioottihoito vaikuttaa merkittävästi suoliston mikrobistoon ainakin kuuden kuukauden ajan. Vaikutus on yllättävän selvä riippumatta siitä, onko lapsella ollut infektio vai ei.

Käytännön lääkäreiden kannalta hyvä löydös oli puolestaan se, että synnyttävän äidin saamat antibiootit vaikuttivat lapsen suoliston mikrobistoon selvästi vähemmän.

Teksti: Marika Javanainen
Kuva: Esa Halsinaho