Turkuun perustetaan maailmanluokan väestötutkimuskeskus

Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat perustaneet yhteisen Väestötutkimuskeskuksen (Centre for Population Health Research, POP Centre), jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia tehostamalla kliinisepidemiologisiin väestötutkimuksiin liittyvää tutkimus­ ja kehitystyötä.  

Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri koordinoivat useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä, pitkään jatkuneita epidemiologisia kohorttitutkimuksia. Kohortilla tarkoitetaan joukkoa ihmisiä, jotka on valittu tilastolliseen tutkimukseen jonkin yhteisen piirteen perusteella. Usein tämä yhteinen piirre on syntyminen tiettynä ajanjaksona, mutta se voi olla muukin yhteinen ominaisuus.  

Väestötutkimuskeskuksen avajaisseminaaria vietettiin 3.6.2019. Kuvassa Väestötutkimuskeskuksen tutkijoita: professori Jussi Vahtera (vas.) kansanterveystieteestä, apulaisprofessori Katja Pahkala Sydäntutkimuskeskuksesta, professori Jorma Toppari biolääketieteen laitokselta, keskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari Sydäntutkimuskeskuksesta, varajohtaja, erikoistutkija Linnea Karlsson FinnBrain-tutkimuksesta, professori Hasse Karlsson FinnBrain-tutkimuksesta, professori Sari Stenholm kansanterveystieteestä ja dosentti Helena Virtanen biolääketieteen laitokselta.

Turussa koordinoitujen kohorttitutkimusten mahdollisuuksia tuottaa uusia merkittäviä tieteellisiä havaintoja voidaan kasvattaa lisäämällä hankkeiden välistä yhteistyötä ja luomalla yhteiset rakenteet henkilökunnan koulutukseen sekä aineistojen ja näytteiden hallintaan.  

– Suomen hyvin organisoitunut yhteiskunta mahdollistaa tieteellisesti kunnianhimoisten väestötutkimusten toteuttamisen. Uuteen keskukseen siirtyvät hankkeet edustavat kansainvälistä huippututkimusta ja perustajaorganisaatioiden yhteisenä visiona on, että panostamalla tähän tutkimusstrategisesti tärkeään painopistealueeseen saadaan maksimoitua väestötutkimusten potentiaali tuottaa uusia merkittäviä tieteellisiä havaintoja, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen uskoo.  

– Väestötutkimusten avulla, yhteistyössä kampuksen muiden osaamiskeskittymien kanssa, voidaan lisätä ymmärrystä elintapojen ja ympäristötekijöiden merkityksestä elämänkaaren eri vaiheissa, sekä kehittää menetelmiä väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ennustamiseen ja edistämiseen vuosikymmenien mittakaavassa, Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo. 

Laajojen aineistojen ja kansallisten rekisterien yhdistäminen tarjoaa uutta väestötasoista terveystietoa

Ihmisen terveyteen voivat vaikuttavat monet tekijät, kuten sikiökauden olosuhteet ja lapsuuden ympäristö. Väestötutkimuskeskuksen tarkoituksena on edistää monitieteistä terveystutkimusta, joka ottaa huomioon elämänkaaren eri vaiheet. Keskus pyrkii myös kehittämään uusia mallinnusmenetelmiä, joiden avulla kansallisia rekistereitä ja kliinisiä väestötutkimusaineistoja pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin. 

– Tutkittavilta kerättyjä tietoja on mahdollista yhdistää monipuolisesti kansallisiin rekistereihin, kuten terveydenhuollon rekistereihin ja maantieteellisiin paikkatietorekistereihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi sosiaalisen asuinympäristön, ympäristön biologisen monimuotoisuuden, ilmanlaadun ja lämpötilan terveysvaikutusten selvittämisen väestötasolla, keskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari listaa. 

Myös aikaisempien sukupolvien elintavat ja ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa yksilön terveyteen. Ylisukupolvisten elinkaaritutkimusten avulla voidaan tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää yksilöiden sairastumisriskin arvioinnissa ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa. 

– Väestötutkimuskeskukselle on selkeä tarve, ja toiminnan tuottamat hyödyt tutkimukselle ovat ilmeiset. Visiona on, että Turkuun perustettava keskus voisi tulevaisuudessa toimia myös kansallisena koordinoivana keskuksena, Raitakari tähdentää. 

Yhteiset tilat parantavat toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä 

Väestötutkimuskeskus sijaitsee Kupittaan kampuksella Medisiina-rakennuksessa, johon on suunniteltu sekä kliiniseen tutkimukseen että väestötutkimushankkeiden tutkimustoimintaan soveltuvat tilat. Toimitilat rakennetaan peruskorjaustöiden yhteydessä, ja niihin siirtyy alkuvaiheessa noin 120 henkilöä, jotka työskentelevät useassa eri tutkimusprojektissa. 

Projektien joukossa on kansainvälisesti arvioituna ainutlaatuisia tutkimuksia, joissa datan ja arvokkaiden näyteaineistojen keruu on jatkunut jo useita kymmeniä vuosia. Kokonaisuudessaan projektit ovat tuottaneet jo yli 1400 tieteellistä julkaisua.  

– Parhaillaan on käynnissä useita osatutkimuksia, joissa selvitetään laaja-alaisesti ja poikkitieteellisesti elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän vaikutusta sairastumisriskiin aikuisena. Tutkijat selvittävät muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja aivosairauksien syitä ja seurauksia, ikääntymisen biologiaa, lisääntymisterveyteen liittyviä tekijöitä sekä psykososiaalisen stressin terveysvaikutuksia, Raitakari summaa.  

Monia hankkeita ollaan laajentamassa useita sukupolvia kattaviksi epidemiologisiksi tutkimuksiksi, joiden avulla voidaan selvittää, voivatko sairaudet periytyä sukupolvien yli.

Turun Yliopistosäätiö tukee keskuksen toimintaa 600 000 eurolla kolmen ensimmäisen vuoden ajan.

Teksti ja kuva: Tilda Junko, Turun yliopisto