Tieteellinen tutkimus vilkastunut – Tyks-Säätiö jakoi apurahoja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tieteellinen tutkimus on vilkastunut ja tuottanut hyviä tuloksia, kertoi Tyks-Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 26.1.2017 puhunut sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

Tyks-Säätiö jakoi vuodelle 2017 yhteensä 91 000 euroa; 20 tutkijalle lääketieteen apurahoja yhteensä 68 500 euroa,  7 tutkijalle matka-apurahoja 15 000 euroa ja  4 tutkijalle hoitotieteen apurahoja 7 500 euroa. Apurahan hakijoita oli yhteensä 75, joista lääketieteen alalta 60 ja hoitotieteen ja vastaavan aloilta 15.

Leena Setälän mukaan tieteellisten tutkimusten lausuntopyynnöt ja tutkimusluvat ovat selvästi lisääntyneet. Julkaisujen ja niistä kertyneiden julkaisupisteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Suomen yliopistosairaaloiden tutkimusvertailussa Tyks sijoittui toiseksi ja pohjoismaisessa vertailussa Tyks oli kliinisessä tutkimuksessa kolmanneksi paras sairaala.

Setälän mielestä saavutus on hyvä siksikin, että valtion tutkimukseen osoittama rahoitus on merkittävästi vähentynyt.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtion tutkimusrahoitus koko Tyksin erityisvastuualueelle on vähentynyt 6,5 miljoonasta noin 2,6 miljoonaan euroon vuodessa. Sairaanhoitopiiri saa onneksi hieman yli 5 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista tutkimusrahoitusta vuodessa ja omistajakunnat ovat lisänneet tutkimusrahoitustaan myöntäen viime vuonnakin 1,5 miljoonaa, Setälä kertoi.

Vain harvoilla mahdollisuuksia

Tilanteen takia vain harvoilla terveydenhuollon yksiköillä on hyvät mahdollisuudet tukea tutkimustyötä.

– Joka viides tuoreeseen tutkimusilmapiirikyselyyn vastanneesta totesi, että omalla yksiköllä ei ole lainkaan mahdollisuutta antaa tutkimukseen rahallista tukea. Suurimmassa vaikeudessa ovat oman työn ohessa kliinistä tutkimusta tekevät tutkijat, Setälä sanoi.

– Tästä huolimatta sairaanhoitopiirin tutkimustyö ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Sairaanhoitopiirin eettiselle toimikunnalle on tullut yhä enemmän tieteellisen tutkimusten lausuntopyyntöjä ja tutkimuslupien määrä on ollut kasvussa. Tutkimuksen tuloksellisuus näkyy siinä, että sekä julkaisujen että niistä kertyneiden julkaisupisteiden määrä on ollut koko ajan kasvussa, lähes kaksinkertaistuen kuluneen kymmenen vuoden aikana. Yhä useampi Turussa tehty tutkimus on tehty yhteistyössä ulkomaisen kumppanin kanssa ja päätyy julkaisuksi korkean impaktin tiedelehteen. Viimeisimmässä, vuonna 2014 tehdyssä Forforskin selvityksessä olimme Suomen yliopistosairaaloiden tutkimustuotoksen vertailussa toisella sijalla ja kliinisessä tutkimuksessa pohjoismaiden kolmanneksi paras sairaala.

Positiivista on, että vuosina 2014, 2015 ja 2016 toteutetun tutkimusilmapiirikyselyn mukaan Tyksin erityisvastuualueella toimivat tutkijat kokevat työyhteisön tutkimusilmapiirin aiempaa tutkimusmyönteisemmäksi.

– Suurin osa vastanneista kokee tutkimustyön houkuttelevaksi. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että esimiehen tuki on yhteydessä yksikön tutkimusmyönteisyyteen ja tutkimustyön houkuttelevuuteen. Haasteita syntyy siitä, että monellakaan ei ole mahdollisuutta tehdä tutkimusta työajallaan tai saada vapaata tutkimusta varten.

Luvassa uusia tilaisuuksia

Hyvänä uutisena Setälä kertoi, että Tyks-ervan huippuosaamisstrategia tarjoaa tutkimusta,  opetusta ja  kliinistä  hoitoa harjoittaville yksiköille uuden mahdollisuuden tavoitella  huippuosaamisyksikön statusta.

– Alustavassa  haussa mukaan ilmoittautui 17 yksikköä, josta 31.1. päättyvässä lopullisessa haussa valitaan kolme parasta. Heille voimme osoittaa kehittämisrahaa, jonka  avulla voi edelleen kehittää omaa huippuosaamista ja saada lisää kansallista, jopa kansainvälistä näkyvyyttä.

Kliinisen tutkimuksen tulevaisuus tarvitsee erityistä tukea.

– Reilun kolmen vuoden ajan olemme rakentaneet kliinisen tutkijan mallia, jonka avulla voidaan yhdistää lääkärin kliininen työ valtion hankerahoituksella tehtävään tutkimustyöhön mallilla, jossa työaika jakautuu puoliksi näiden aktiviteettien kesken. Tämän mallin avulla muutama nuori tutkija on jo nopeasti saavuttanut dosentin pätevyyden. Myös vanhemmille tutkijoille tarvitaan urapolkumahdollisuuksia esimerkiksi tietojen päivittämiseen ulkomaisissa huippukeskuksissa, Setälä totesi.

Lisää houkuttelevuutta

Setälä lupasi, että sairaanhoitopiiri pyrkii vahvistamaan tutkijauran houkuttelevuutta. 

– Tutkijauran toteuttamisen  esteitä  kartoitetaan ja  poistetaan mahdollisuuksien  mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon  uudistuksen edetessä on välttämätöntä  varmistaa, että tämä näkemys siirtyy tulevalle maakunnalle.  Koska monet määrittelyt tutkimuksen  asemasta sote-uudistuksessa  vielä puuttuvat, näen tämän toistaiseksi  niin vaaran kuin vaikuttamisenkin  paikkana.

– Tutkimuksen  turvaaminen  edellyttää  sekä aineellisten että aineettomien  resurssien johtamista. Tiedestrategiamme  korostaa, että emme saa hukata terveydenhuollon  toimintayksiköiden  erilaisia lahjakkuuksia. Ne pitää tunnistaa ja niitä tukea. Tieteellisen tutkimuksen  käynnissä pitävä voima on loppujen lopuksi yksilön luovuus ja hänen kykynsä käyttää henkisiä voimavarojaan sekä tuottaa innostusta myös muille. Ympäröivällä toiminta- ja johtamiskulttuurilla on suuri merkitys sille, sallitaanko tuon luovuuden tuottaa tuloksia, arvostetaanko sitä.

Setälä korosti, että tulevaisuudessa vaaditaan yhä pätevämpää tutkimusta  osoittamaan,  millaisin menetelmin sairauksia torjutaan, diagnosoidaan ja hoidetaan.

– Työ ei lopu, eikä sitä voi jättää, vaan sitä pitää tukea. Tyks-Säätiöllä on tärkeä tehtävänsä tukea tutkijoita  saavuttamaan  tavoitteitaan,  uutta tietoa,  meidän  kaikkien  eduksemme, Setälä sanoi.

Toimitus ja kuva: Esa Halsinaho