Tiedote sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksesta 4.3.2014

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoidettiin ennätysmäärä potilaita

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita käytti viime vuonna yli 199 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Potilaiden määrä kasvoi lähes kolme prosenttia vuodesta 2012. Piirin sairaalat vastaanottivat myös lähetteitä enemmän kuin edellisenä vuonna, selviää kuntayhtymän tilinpäätöksestä vuodelta 2013.

Sairaanhoitopiirin koko vuoden palvelutuotanto kasvoi osin loppuvuoteen osuneen vilkkaan kauden ansiosta.

– Marraskuu oli tapahtumamäärältään vuoden vilkkain kuukausi ja myös joulukuussa oli tavallista enemmän toimintaa. Säästötoimenpiteiden takia emme odottaneet sellaista kasvua, talousjohtaja Arja Pesonen kertoo.

Toinen kasvun selitys löytyy palveluiden lisääntyneestä myynnistä omien jäsenkuntien ulkopuolelle, etenkin omalle erityisvastuualueelle Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireihin sekä Ahvenanmaalle. Ulkokuntamyynnin arvo oli 61,5 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion lähes 12 miljoonalla.

– Erityisesti vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluitamme ostettiin jäsenkuntien ulkopuolelta aiempaa enemmän, Pesonen toteaa.

Sairaanhoitopiiri jatkoi toiminnan muuttamista avohoitopainotteisemmaksi jopa suunniteltua enemmän. Avohoitokäynnit lisääntyivät lähes kahdeksan prosenttia. Hoitojaksot ja vuodeosastojen hoitopäivät vähenivät tavoitteiden mukaisesti.

Talousarvion mukainen tulos

Vaikeasta loppuvuodesta huolimatta viime tilikauden tulos muodostui talousarvion mukaiseksi. Tulos osoittaa 3,8 miljoonan euron alijäämää, kun talousarvio oli suunniteltu 3,9 miljoonaa alijäämäiseksi. Jäsenkuntiin nähden sitovat nettokulut kuitenkin ylittyivät 9,0 miljoonaa euroa, koska ulkokuntamyynnin ylitys ei kattanut täysimääräisesti toimintakulujen ylitystä.

Sairaanhoitopiiri kulutti toimintaansa yhteensä 622,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2012 nähden vertailukelpoiset toimintakulut kasvoivat kolme prosenttia, kun edellisenä vuonna kulujen reaalikasvu oli melkein viisi prosenttia.

Sairaanhoitopiirin työntekijöiden palkkoihin kului viime vuonna 286,5 miljoonaa euroa.  Vertailukelpoiset henkilöstömenot eivät kasvaneet lainkaan edellisestä vuodesta ja työpanoksen käyttö jopa vähän aleni.

Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen toteaa, että sairaanhoitopiirin talous on kääntynyt selvästi lähemmäksi talouden vakauttamisen vaatimuksia.

– Saimme enemmän aikaan pienemmällä henkilömäärällä. Se on työntekijöiltämme loistosuoritus. Tiedämme, ettei etenkään loppuvuosi ollut helppo, työntekijämme ansaitsevat kyllä suuret kiitokset, Lehtonen ja Pesonen toteavat.

T-sairaala valmistui ja alitti vuosibudjettinsa

Investointeihin sairaanhoitopiiri käytti viime vuonna suunniteltua vähemmän, sillä budjettiin varatusta 56,3 miljoonasta eurosta kului vain 49,2 miljoonaa. Tyksin T-sairaalan valmiiksi rakentaminen alitti vuosibudjetin kahdella miljoonalla ja A-sairaalan korjaustöissä jäi käyttämättä 3,9 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan T-sairaalan kolmen viimeisimmän osan – E-, F- ja G-siiven – rakentaminen maksoi laitteineen, kalustoineen ja muine menoineen 208,7 miljoonaa euroa vuosina 2009–2013.

– Sairaalan käyttöönotto keväällä 2013 oli mittava ponnistus henkilökunnalta, joka tässäkin poikkeavassa tilanteessa suoriutui erinomaisesti, Lehtonen ja Pesonen kiittelevät.

Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli tilinpäätöstä 4.3.2014. Seuraavaksi se menee tilintarkastajille. Hallitus käsittelee toimintakertomusta kokouksessaan 25.3 ja sen jälkeen tilinpäätös etenee kuntayhtymän valtuustoon.

Sairaanhoitopiiri hakee kesäsuluista kustannussäästöjä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sulkee ensi kesänä sairaaloidensa osastoja aiempia vuosia enemmän voidakseen pitää menonsa talousarvion mukaisina.

Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin ja sairaaloiden virkamiesjohtajien suunnitelmat laajempien kesäsulkujen toteuttamiseksi hallitukselle tehdyn esityksen suuntaviivojen mukaisesti. Virkamiesjohdon arvion mukaan laajennetuilla supistamistoimilla voidaan pienentää kuluja noin puolen miljoonan euron arvosta.

– Oikeastaan suurin ero aiempiin vuosiin on, että nyt pyrimme koordinoimaan sairaaloiden kesäsulkuja koko sairaanhoitopiirin, eikä niinkään yksittäisten sairaaloiden näkökulmasta, johtajaylilääkäri Samuli Saarni summaa.

Hallitukselle esitellyn suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri sulkee Mäntymäessä sijaitsevan Tyksin Kirurgisen sairaalan kokonaan kolmeksi viikoksi heinäkuussa.  Turunmaan sairaalan leikkaussalit sekä kirurgian ja sisätautien vuodeosastot suljetaan kuudeksi viikoksi.

Loimaan aluesairaalan ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalan kirurgiset vuodeosastot ja leikkaustoiminta suljetaan kesällä 3–4 viikoksi ja niiden erikoissairaanhoidon päivystystä kevennetään vastaavina aikoina.

– Aluesairaaloissa kuitenkin on päivystystä koko kesän. Toimintojen supistusten lopullinen toteutus suunnitellaan päivämäärien ja keston osalta vielä tarkemmin, Saarni toteaa.

Näiden hallitukselle tuotujen sulkusuunnitelmien lisäksi sairaanhoitopiirin muissakin sairaaloissa suljetaan osastoja ja vähennetään toimintaa kesällä. Ne eivät kuitenkaan poikkea aiemmista supistamistoimenpiteistä niin paljoa, että vaatisivat käsittelyä hallituksen kokouksessa.

Hallitus antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisesta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti tänään (4.3.2014) vastauksestaan sosiaali- ja terveysministeriön pyytämään lausuntoon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistamisesta.

Hallitus hyväksyi viranhaltijajohdon sähköiseen kyselylomakkeeseen valmisteleman lausunnon. Sen lisäksi hallitus päätti keskustelun jälkeen korostaa erityisesti seuraavia kohtia:

Kokonaisuudessaan esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli monimutkaistaa nykytilannetta entisestään tarjoamatta vastaavia etuja. Lakiesitys on ongelmallinen Varsinais-Suomen osalta, koska se mahdollisesti pirstoisi yliopistollisen sairaanhoitopiirin väestöpohjan. Mahdolliset aluesairaaloiden ympärille syntyvät erikoissairaanhoidon tuottamislupia hakevat perustason alueet eivät mahdollistaisi maakunnan terveydenhuollon kehittämistä kokonaisuutena.

Esitetyt perustason alueet tulevat johtamaan kasvavaan hallinnolliseen ja toiminnalliseen hajanaisuuteen, eivätkä siten edistä uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Perustason alueet tulisi poistaa mallista, ja kuntien kuulua suoraan sosiaali- ja terveysalueeseen. Jos perustason alueet jäävät malliin, mahdollisuus järjestää erikoissairaanhoidon palveluita poikkeusluvalla tulee poistaa.

Sosiaali- ja terveysalueiden määrittymisen edellytykset eivät vastaa asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä näkemystä erikoissairaanhoidon järjestämisen edellyttämistä väestöpohjista. 50 000 asukasta on selkeästi liian pieni väestöpohja nykyaikaiselle erikoissairaanhoidolle; oikeampi luku toimivan keskussairaalan osalta olisi noin 200 000. Yliopistosairaalan osalta väestöpohjavaatimus on huomattavasti suurempi.

Sote-alueiden hallintoon esitetty vastuukuntamalli johtaa useisiin ongelmiin joista osa on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia. Sote-elimellä on kaikki päätösvalta palveluiden järjestämisestä ja taloudesta. Vastuukunnan rooli jää vähäiseksi ja epäselväksi, eikä minkäänlaista nykyjärjestelmää tehokkaampaa ohjausmahdollisuutta synny. Erillinen kiinteistökuntayhtymä ja vahva erva monimutkaistavat tilannetta ja paisuttavat hallintoa entisestään. Vastuukunnan henkilöstöstä jopa 80 prosenttia on jatkossa sote-elimen päätösvallan alla, minkä vaikutuksia vastuukunnan muiden tehtävien hoitamiseen on vaikea ennakoida.  

Potilaiden hoitopaikan valintaoikeus asettaa yliopistosairaalat osin kilpailemaan keskenään. VSSHP edellyttää, että Suomen viittä yliopistosairaalaa kohdellaan tasavertaisesti. Yliopistosairaaloiden organisaatiomuoto tulee eriyttää muiden sairaaloiden organisaatiomallista, koska niillä on monia muita sairaaloita ja koko yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä, joita ei-yliopistollisilla sairaaloilla ei ole.

Lakiesityksen 8. pykälän mukainen oikeus poiketa sote-alueen kriteereistä tulee koskea HUS:n lisäksi kaikkia yliopistosairaaloita. Voimaanpanolain 5. pykälässä tulee säätää yksityiskohtaisesti kaikista yliopistosairaaloista, ei vain Uudenmaan sote-alueesta.

Lakiesityksen 3. luvussa tulee todeta, että yliopistosairaalan järjestämismalli on pääsääntöisesti kuntayhtymä, johon kuuluvat vähintään kaikki maakunnan kunnat. Vaihtoehtoisesti voidaan asettaa väestöpohjatavoite, jonka tulisi olla vähintään noin 500 000 asukasta. Tämä on minimiväestöpohja mm. tuotettaessa harvinaisten erikoisalojen 24/7 (esim. korva-, nenä- ja kurkkutaudit) palveluita, joita yliopistosairaalat ovat velvollisia tuottamaan.  Poikkeuksena yliopistosairaaloiden kuntayhtymämalliin voisi olla vain olla HUS, koska pääkaupunkiseudulle olisi toteutettavissa riittävän laaja väestöpohja toimivalla vastuukuntamallillakin.

HUS:n kanssa yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa, että Varsinais-Suomen yliopistollisen sairaalan turvaamiseksi Varsinais-Suomen sote-alueeseen tulee kuulua kaikkien maakunnan kuntien, eikä perustason alueille saa myöntää lupia järjestää erikoissairaanhoitoa. Mikäli Varsinais-Suomeen syntyy Salon sote-alue ja erikoissairaanhoitoa tuottavat perustason alueet nykyisten aluesairaaloiden ympärille, menetetään sekä yliopistosairaalan kilpailukykyä että mahdollisuudet kehittää koordinoidusti maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta.

Yliopistojen osallistuminen yliopistosairaalan hallintoon tulee taata, kuten nykyisessä lainsäädännössäkin. Nyt esitetty muutos, jossa yliopiston edustus poistuisi yliopistosairaalan hallinnosta, ei ole mitenkään perusteltu. Yliopiston edustajista yliopistosairaalan sote-alueen/kuntayhtymän ja erva-kuntayhtymän hallituksissa tulee säätää laissa kuten nykyisinkin.

Nyt esitetty malli saattaa johtaa sote-alueiden väliseen kilpavarusteluun ja keskinäiseen kilpailuun mm. työvoimasta. Ottaen huomioon mm. potilaan valinnanvapauden, on kilpavarustelun uhka todellinen. Malli edellyttää siis vahvaa erva-toimijaa, jotta näitä uhkakuvia voidaan ehkäistä. Näin ollen kaikki 16. pykälässä luetellut ervan tehtävät ovat tarpeen. Näiden toteutumiseksi ervan hallinnon tulee kuitenkin olla varsin hyvin resursoitua ja asiantuntevaa, mikä aiheuttaa turhia hallintokustannuksia. Itsenäistä erva-hallintoa ei kannata perustaa, vaan nämä tehtävät tulee kyetä hoitamaan nykyisellä hallinto- ja asiantuntijakapasiteetilla. Tämä olisi ensisijaisesti toteutettavissa yhdistämällä erva ja yliopistosairaalan hallinto. Tämä tukisi edellä kohdassa 3 todettuja asioita. Toisena vaihtoehtona olisi erva-vastuiden toteuttaminen valtakunnallisesti STM:n tai THL:n toimesta.   

Esitetty rahoitusmalli on erityisesti sote-alueiden näkökulmasta sekava ja se mahdollistaa hyvin erilaisten rahoitusjärjestelmien syntymisen. Näin menetetään mahdollisuudet ohjata toimintaa rahoituksen kautta, ja voidaan synnyttää täysin ristiriitaisiakin insentiivirakenteita (osa kunnista suoraan sote-alueessa kapitaatiorahoituksella, osa perusalueiden kautta suoriteperustaisella). Pitäisi pyrkiä siihen, että kuntien sote-rahoitus määräytyy yksinkertaisella tarvevakioidulla kapitaatiorahoituksella.

Huomautus: Tämä on toimituksellinen tiedote kunnallisen hallintoelimen kokouksesta. Siinä pyritään kertomaan merkittävimmät kokouksessa tehdyt päätökset taustatietoineen, mutta ei välttämättä kerrota kaikista kokouksessa käsitellyistä asioista. Pöytäkirja on julkaistu internet-osoitteessa http://vsshp.ktweb.fi/