Terveyskampus Turku esitteli lääketutkimuksen osaamiskeskuksia

Terveyskampus Turku –verkosto kehittää tutkimuksen ja koulutuksen huippuosaamista ja terveysalan innovaatiotoimintaa Varsinais-Suomessa. Terveyskampus järjesti lääketieteellisen tutkimuksen osaamiskeskuksia esittelevän tilaisuuden Varsinais-Suomen vaikuttajille ja medialle.

Terveyskampus Turun kehitysjohtaja Leena Setälä on tyytyväinen esittelytilaisuuden saamaan huomioon.

– Olemme todella iloisia, että alueemme kansanedustajat olivat niin kiinnostuneita osaamisestamme ja potentiaalistamme ja esittivät asiantuntevia kysymyksiä kaikista esitellyistä aiheista. He voivat vaikuttaa siihen, että päätöksenteossa nousevat esille meille Turun seudulla tärkeät asiat, Setälä sanoo.

– Lisäksi on tärkeää, että yliopistosairaala suhtautuu positiivisesti yritysyhteistyöhön, jolla tuetaan alueen elinkeinoelämää. Osaamispääoman kasvun ja uusien hoitoratkaisujen lisäksi verotulojen kertyminen tukee väestömme hyvinvointia, hän kiteyttää.

Turku Suomen vahvin lääkekehityksen alue

Syöpäbiologian professori ja Turun biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja Jukka Westermarck painotti tilaisuudessa, että on tärkeää perustaa kansallinen lääkekeskus Turkuun. Keskus on merkittävä Varsinais-Suomen lääketutkimukselle ja -kehitykselle.

Westermarck huomautti, ettei lääkekehityskeskus ole yliopistojen välinen verkosto tai korkeakoulupoliittinen hanke, vaan yritys- ja elinkeinopoliittinen tuotteistamiskeskus. Westermarck kuvaili, miten lääkekehityskeskus tuottaa tutkimukseen perustuvia konkreettisia lääkemolekyylejä, jotka mahdollistavat uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämisen.

Turun seutu on Suomen vahvin lääkekehityksen alue. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteiset tutkimusyksiköt BioCity ja Turun biotiedekeskus sijaitsevat jo Turun kampusalueella. Lisäksi noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta sekä yli 100 life science -yritystä on sijoittunut Turun seudulle. Valtakunnallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen Turkuun tukee alueen olemassa olevia vahvuuksia.

Auria Biopankilla laajin kokemus biopankkitutkimuksesta

Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki Auria biopankki tukee terveystieteellistä tutkimusta, joka tavoittelee väestön terveyden edistämistä, tautimekanismien tunnistamista ja hoitomuotojen kehittämistä. Aurialla on laajin kokemus näytevaraston hyödyntämisestä tutkimuksissa, esimerkiksi sairauksien yksilöllisen diagnostiikan ja hoidon kehittämisessä.

Biopankkiin kerätään suostumuksen antaneiden biologisia näytteitä ja niihin liittyvää tietoa tutkimusta varten. Oikeus näytteiden ja niiden tietojen käsittelyyn perustuu EU:n tietosuoja-asetukseen. Kaikkien näytteiden tiedot pseudonymisoidaan, mutta suostumuksen antaneet saavat pyynnöstä tietää mihin tutkimuksiin omia näytteitä on käytetty.

Auria Biopankki panostaa jatkuvasti kehitykseen, jolla kansalaisten biopankki- ja terveystiedot voivat entistä paremmin palvella lääketieteen kehittämistä kuitenkaan vaarantamatta yksilön tietoturvaa. 

– Lainsäädännön tulee jatkossakin mahdollistaa biopankkien aineiston joustava hyödyntäminen. Näin tutkimuksen tarvitsemat näytteet löytyvät biopankista mahdollisimman kattavasti eri sairausryhmistä, Tyksin ja Turun yliopiston yhteisen Auria Biopankin johtaja Lila Kallio vetoaa.

Syöpätutkimus ja syöpälääkekehitys Turussa poikkeuksellisen tuottavaa

Tyksin syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri ja Läntisen Syöpäkeskuksen (FICAN West) johtaja Pia Vihinen esitteli Läntisen Syöpäkeskuksen toimintaa. Keskus koordinoi laaja-alaista ja monitieteellistä tutkimusta syövän hoitomuotojen, diagnostiikan ja lääkekehityksen alueilla. Tiivis yhteistyö Turun yliopiston, Tyksin sekä diagnostiikka- ja lääkeyritysten kanssa mahdollistaa korkeatasoisen tutkimustoiminnan.

– Syöpätutkimus ja -lääkekehitys ovat Turussa poikkeuksellisen laajoja ja tuottavia. Turun yliopistossa ja Tyksissä on yhteensä noin 30 syöpätutkimusta tekevää ryhmää, Vihinen kertoo.

Tulevaisuuden sairaalalaiva purjehtii apuun tarvittaessa

Turun yliopiston työelämäprofessori Janne Lahtiranta visioi tilaisuudessa Sairaalalaiva-projektia, joka vastaisi terveyspalvelujen äkillisen kuormittavuuden haasteeseen.

– Terveydenhuollon kuormitus on vaihdellut alueellisesti koronatartuntamäärien muuttuessa. Samanlaista muutosjoustavuutta tarvittaisiin esimerkiksi kansainvälisissä katastrofitilanteissa, joissa terveyspalvelujen tarve saattaa vaihdella merkittävästi lyhyen ajan sisällä, Lahtiranta kuvailee.

Terveyspalvelujen muutosjoustavuuden yhdeksi välineeksi on suunniteltu modulaarisia sairaalalaivoja, jotka toisivat tarpeellisia resursseja katastrofi- tai epidemia-alueelle.

– Varsinaissuomalainen sairaalalaiva on innovaatio, joka on syntynyt meriteollisuuden, terveysteknologian ja terveydenhuollon risteyksessä. Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta vaan paletista, jolla maalataan kuva suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta ja terveysalan koulutuksesta sekä maamme tarjoamasta kehitysavusta, Lahtiranta visioi.

Projektissa on mukana kaikki Varsinais-Suomen korkeakoulut ja sairaanhoitopiiri osana Terveyskampus Turku -yhteistyötä. Lisäksi kehitystyöhön osallistuu 32 yritystä ja uutta teknologiaa kehittävä UNTIL-kehityslaboratorioiden verkosto.

Aivoterveyden edistämiseen tarvitaan yhteistyötä

Itä-Suomen yliopiston neurokirurgian dosentti ja Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg innoitti kuulijoitaan tiivistämään neurotieteen tutkimusyhteistyötä ja innovaatiotoimintaa.

Keskeinen osa suomalaisen neurotieteen menestystarinaa on tavallisten ihmisten vapaaehtoinen osallistuminen lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseen näytteenantajina ja potilaskokeisiin osallistujina. Tämä on mahdollistanut uusien hoitomuotojen kehittämisen. Neurotutkimuksen kenttä on kuitenkin Suomessa pirstaleinen.

– Kansallinen Neurokeskus on perusta ja pohja yhdessä tekemiselle. Keskus palvelee ja yhdistää kaikkia neurotieteiden osaajia, Fraunberg kertoo.

Suomalainen neurotieteellinen tutkimus ja tuotekehitys ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja arvostettuja.

– Nyt tarvitaan yliopistosairaaloiden, yliopistojen ja teollisuuden kansainvälistä, tavoitteellista yhteistyötä. Suomalaiseen aivotutkimukseen kannattaa panostaa nyt, jotta voimme turvata suomalaisen neurotieteellisen tutkimuksen ja tuotekehityksen menestyksen myös tulevaisuudessa, hän painottaa.

Terveyskampus Turku kehittää tutkimuksen ja koulutuksen huippuosaamista ja terveysalan innovaatiotoimintaa. Yhteistyössä ovat mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. https://www.healthcampusturku.fi/ 

Teksti ja kuvat: Talvikki Härmä