Sairaanhoitopiirin uusi kieliohjelma: Ruotsin kieli osaksi elävää ja näkyvää arkea

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kieliohjelmaa on päivitetty vuosille 2021-2022 ja mahdollisesti vuoteen 2025 asti. Ero aikaisempaan ohjelmaan on, että nyt on myös tehty toimintaohjelma siitä, miten ruotsinkielistä palvelua saadaan parannettua eri puolilla sairaanhoitopiiriä.

Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri haluaa tulla tunnetuksi kaksikielisenä yliopistosairaalana, sairaanhoitopiirinä ja mahdollisena tulevana hyvinvointialueena. Ohjelman tarkoitus on tukea henkilöstöä palvelemaan asiakkaita omalla äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi siten, että molemmat kielet elävät rinnakkain kaikissa toiminnoissa.

Kieliohjelmalla halutaan panna toimeen konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet ja niille mittarit ja vastuuhenkilöt. Toimintaohjelma on suunniteltu toteutettavaksi strategia-ajanjaksolla 2021-2022(25) ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain.

– Tavoite on tehdä ruotsin kielestä elävää ja näkyvää sairaalan arkielämässä, sairaanhoitopiirin kaksikielinen koordinaattori ja ylihoitaja Wiveka Kauppila sanoo.

Me otamme asiakkaan vastaan hänen äidinkielellään ja sanomme "god dag". Jos emme osaa puhua ruotsia, autamme asiakkaan saamaan yhteyttä henkilöön, joka hallitsee ruotsin kielen.

– On sallittua tehdä virheitä, mutta ei saa tulla väärinymmärretyksi, sanoo Kauppila.

Meidän ei pitäisi tarvita kieliohjelmaa

– Itse asiassa meidän ei pitäisi tarvita kieliohjelmaa, koska se on itsestään selvyys, että me olemme kaksikielinen sairaanhoitopiiri. Niin on aina ollut ja niin se pitäisi olla myös jatkossa, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoo.

Hän ei halua, että kieliohjelmasta tehdään kielipoliittinen kysymys. Olipa sitten kysymys potilaista, henkilökunnasta vai julkisuudesta, niin meidän tulisi olla kaksikielisiä.

– Pitää olla rohkea, rento ja uskaltaa puhua ruotsia.

Ensimmäinen yhteys sairaalaan kotoa

Usein ajatellaan, että sairaalaan tulo määrittää kokemuksen käynnistä. Mutta Bergendahlin mukaan ensimmäinen yhteys sairaalaan tehdään jo kotisohvalla, potilaan kotona. Bergendahl puhuu mieluummin asiakkaista, kuin potilaista.

– Kotona hän saa ensimmäisen yhteyden, on se sitten tekstiviestin kautta tai puhelimitse. Asiakaskokemus perustuu koko ketjulle, minkälaista palvelua henkilö saa alusta loppuun ja että tämä tapahtuu asiakkaan äidinkielellä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi kieliohjelman 27.4.2021.