Painehaava voi kehittyä nopeasti

Euroopan painehaava-asiantuntijat koolle Tyksiin

Euroopassa neljällä miljoonalla ihmisellä on painehaava. Niiden aiheuttamia haasteita saapuvat kansainväliset asiantuntijat ratkaisemaan Turkuun Euroopan painehaava-asiantuntijaneuvoston EPUAP (European Pressure Ulcer Advisory Panel) -kokoukseen.

Painehaavat, joita ennen kutsuttiin makuuhaavoiksi, voivat kehittyä jopa minuuteissa. Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) tehohoitopotilailla painehaavat on saatu merkittävästi vähenemään.

Kokousta ovat valmistelleet Tyksissä Anna Hellström-Aaltonen (vas.), Noora Lapila, Heli Kallio, Maarit Ahtiala ja Tarja Niemi. 

Painehaavojen ehkäiseminen on iso haaste terveydenhuollolle ja koskettaa myös toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä kotihoidossa.

– Painehaavalle on alttiina kuka tahansa, jolta puuttuu kyky aistia kipua tai painetta tai jonka liikuntakyky on rajoittunut terveydentilan tai lääkityksen takia. Nykyisin tiedetään, että painehaavan kehittyminen vie aikaa minuuteista tunteihin, Euroopan asiantuntijaneuvoston suomalaisjäsen, Tyksin tehohoidon sairaanhoitaja Maarit Ahtiala sanoo.

Liikkumattoman, paineelle alttiin kehon osan iho ja kudokset joutuvat kovalle koetukselle. Normaalisti ihminen vaihtaakin asentoaan itsenäisesti ja usein esimerkiksi nukkuessaan.

– Painehaava syntyy yleensä kehon luiseen kohtaan, esimerkiksi kantapäähän tai lonkkaan, kun soluihin kohdistuu liian kova paine, Ahtiala selvittää.

Sairaalassa painehaavojen ehkäisy on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Painehaava voi pahimmillaan aiheuttaa potilaalle vakavan tulehdukseen, joka voi johtaa jopa raajan menetykseen tai kuolemaan. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi painehaavat tulevat kalliiksi. OECD arvioi ne kolmanneksi eniten kustannuksia aiheuttaviksi potilasvahingoiksi. Suomen hoitojärjestelmään suhteutettuna yksi painehaavan saanut potilas aiheuttaa keskimäärin 5500–7500 euron lisäkustannuksen terveydenhuollolle. Suomessa painehaavojen aiheuttamat kustannukset arvioidaan noin 500 miljoonaksi euroksi vuosittain.

Tyksin teho-hoidossa painehaavoihin alettiin kiinnittää erityistä huomiota vuonna 2010.

– Olemme saaneet painehaavat vähenemään 11 prosentista nykyiseen noin neljään prosenttiin. Vuodesta 2010 arviolta 400 potilasta on välttynyt painehaavalta ja yli kaksi miljoonaa euroa on säästynyt, Ahtiala kertoo.

Painehaavojen ehkäisy vaatii aluksi investointeja, mutta käytetyt rahavarat maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ehkäisevän toiminnan kustannukset ovat lopulta vain kymmenesosa painehaavojen aiheuttamista kuluista.

Liikkumattoman kehon painetta voidaan helpottaa hyvällä makuu- ja istuinalustalla.

– Patjan pitää olla painetta jakava ja kudosvenytystä vähentävä. Se voi olla korkealuokkainen vaahtomuovipatja tai sähköisesti automaattisesti säätyvä patja. Samalla tavalla liikuntarajoitteisten istuimiin pitää kiinnittää huomiota, hän muistuttaa.

Ahtiala korostaa koulutuksen merkitystä. Tyks Haavatyöryhmä järjestää vuosittain VSSHP:n alueellisen haavakoulutuspäivän, jossa mm. kerrotaan painehaavojen ehkäisyn tärkeydestä.

– Ensiarvoisen tärkeää on löytää potilaat, jotka ovat alttiina painehaavoille. Tässä tarvitaan ennen kaikkea henkilökunnan ammattitaitoa, myös ulkomailla terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamassa käyvä Ahtiala kertoo.

Painehaavojen ehkäisyssä koko hoitoketju on tärkeä. Pitkät ambulanssikuljetukset altistavat, jos alusta on kova. Kuljetusten aikana kannattaa kiinnittää huomiota mm. paineen poistamiseen kantapäistä.  Tyksin ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käyttämissä ambulanssipalveluissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi potilaan kantapäiden suojaukseen matkan aikana.

Euroopan Painehaava-asiantuntijaneuvoston kokous 21.–25. toukokuuta tuo Tyksiin yli sata painehaavojen asiantuntijaa ja aiheesta kiinnostunutta eri puolilta maailmaa.