Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 22.2.2018 15.45

Musiikki kuntouttaa aivosairauksissa

Avainsanat:

Tyksissä tutkitaan musiikkia neurologisen kuntoutuksen välineenä

Tyksin Neurotoimialueella tutkitaan musiikin mahdollisuuksia neurologisten sairauksien kuntoutusmenetelmänä. Informaatioteknologia avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi yhdistää musiikin kuuntelu tiedonkäsittelytaitojen ja käden motoriikan harjoittamiseen.  Neurologian professori, ylilääkäri Seppo Soinilan tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kärkihanketta vuosina 2017–2019.

Reijo Vahala.

Mynämäkeläinen Reijo Vahala pääsi ensimmäisten joukossa kokemaan virtuaalinäyttölasien ja kuulokkeiden kautta välitettyä konserttia Tyksin neurologian osastolla.

Ensimmäiset havainnot siitä, että musiikki tehostaa motoristen häiriöiden kuntoutusta julkaistiin jo parinkymmentä vuotta sitten. Sittemmin on saatu näyttöä musiikin vaikuttavuudesta tiedonkäsittelyongelmien ja puhehäiriöiden kuntoutuksessa neuropsykologisia menetelmiä käyttäen. Vasta viime vuosina on uusimmilla kuvantamistutkimuksilla voitu osoittaa musiikin korjaava vaikutus aivojen rakenteeseen. Musiikin kuuntelu lisää aivojen harmaan aineen määrää ja tehostaa hermoratayhteyksien korjautumista. Nyt halutaan päästä askelta pidemmälle ja soveltaa tutkimustuloksia konkreettisesti käytännön potilastyössä.  

 –Tutkimusryhmämme toimii Tyksin Neurotoimialueella. Teemme yhteistyötä Helsingin yliopistossa toimivan dosentti Teppo Särkämön sekä kahden ulkomaisen tutkimusryhmän kanssa. 110 aivoinfarktipotilaan aineistomme on lajissaan maailman laajin. Olemme ensimmäisinä osoittaneet, että musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus aivoinfarktipotilailla säilyy ainakin kuuden kuukauden ajan, kertoo professori Seppo Soinila.

Seppo Soinila.

Professori Seppo Soinila.

Musiikin vaikuttavuutta on selvitetty aiemmin monissa tutkimuksissa. Soinilan ryhmä on analysoinut lähes tuhat tutkimusartikkelia, joiden joukosta kriittiseen tarkasteluun otettiin kaikki satunnaistetut, vertailuryhmän sisältävät kliiniset tutkimukset. Niihin on osallistunut yhteensä noin 2000 potilasta. Neurologian piirissä musiikin vaikuttavuutta on tutkittu eniten aivoinfarktipotilailla, Parkinsonin tautia sairastavilla tai dementoivasta muistisairaudesta, kuten Alzheimerin taudista kärsivillä potilailla. Kaikissa ryhmissä on voitu vakuuttavasti osoittaa musiikilla olevan kuntoutumista edistävä vaikutus. Näyttö muissa neurologisissa tiloissa, kuten epilepsiassa, MS-taudissa tai aivovammojen jälkitiloissa, on toistaiseksi niukkaa.

– Tutkimusten yhdenmukainen johtopäätös on, että musiikin kuntoutusvaikuttavuus saavutetaan potilaan itsensä valitsemaa musiikkia käyttämällä. Lyhytkin, jo 15 minuutin – tunnin mittainen päivittäinen altistus mielimusiikille voi tuottaa mitattavia muutoksia, Soinila tiivistää.

Yläraajahalvauksen saanut potilas toipuu merkitsevästi verrokkeja nopeammin, jos standardikuntoutukseen lisätään 15 minuutin päivittäinen harjoittelu, jossa potilas tuottaa säveliä kuntoutuslaitteistolla.

– Omissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet, että aivoinfarktipotilaat toipuvat kielellisen muistin häiriöstä nopeammin kuin äänikirjoja kuuntelevat potilaat, jos kuntoutukseen yhdistetään mielimusiikki. Ero standardikuntoutuksen saaneisiin on vielä suurempi. Myös tarkkaavuuden kohdistamisen häiriöt korjautuvat paremmin musiikkia kuuntelevilla, ja heillä on kliinisillä mittareilla arvioituna verrokkeja vähemmän masennusta ja sekavuutta.

Laulaminen edistää puheen uudelleen oppimista

Aivoinfarktiin liittyvä puheentuoton vaikeus, afasia, korjautuu merkittävästi paremmin, jos puheen uudelleen opettelu tehdään laulamalla yksittäisiä tavuja. Myös puheen ymmärtämisestä ja tuottamisesta vastaavien verkostojen väliset kytkennät korjautuvat musiikin avulla paremmin, mikä voidaan todentaa aivokuvissa.

Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden motorinen suoritus paranee merkittävästi musiikkiin tahdistetun päivittäisen kävelyharjoituksen seurauksena. Harjoituksella on todettu positiivisia vaikutuksia myös elämänlaatuun ja mielialoihin, ja potilaiden kokema leimautuminen, sairauden stigma, vähenee.

Dementiapotilaiden muistisuorituskyky parani, ja edenneeseen dementiaan liittyvät käytöshäiriöt vähenivät lähes kaikissa tutkimuksissa musiikkiryhmällä enemmän kuin vertailuryhmällä. Mielenkiintoista on, että dementiapotilas muistaa lauletun tarinan merkittävästi paremmin kuin kuultuaan saman aineiston puhuttuna.

Kyllikki Koivunen ja Johanna Fred

Turkulainen Kyllikki Koivunen osallistui konserttiin. Osastonhoitaja Johanna Fred avusti tarvittaessa.

– Kyse ei ole perinteisestä musiikkiterapiasta, jossa koulutettu musiikkiterapeutti kohtaa yksittäisen potilaan tai potilasryhmän ja pyrkii musiikin keinoin saamaan aikaan terapeuttisen vuorovaikutuksen, Soinila selventää. Kyse on yksinkertaisesti itse valitun musiikin aktiivisesta, päivittäisestä kuuntelusta joko sellaisenaan tai yhdistettynä motorisiin harjoitteisiin. Meneillään oleva tutkimuksemme käsittelee laulua sisältävän musiikin (vokaalimusiikin) ja instrumenttimusiikin vaikutusmekanismien eroja. Haluamme tietää, miten aivojen kielellisistä toiminnoista ja musiikin prosessoinnista vastaavat alueet ja verkostot toimivat suhteessa toisiinsa.

Mihin musiikin kuntouttava vaikutus perustuu?

Tutkimusryhmän tuoreessa katsauksessa, joka julkaistiin Lancet Neurology-tiedelehdessä, on koottu yhteen neurotieteen tarjoamat selitykset musiikin kuntoutusvaikutuksille:

  • Musiikki lieventää akuutin aivoinfarktin aiheuttamaa fysiologista stressitilaa. Tämä näkyy mm. verenpaineen laskuna ja stressihormonien, kuten kortisolin, erityksen vähenemisenä. Nämä muuttujat ovat suoraan verrannollisia toipumisennusteeseen.
  • Musiikin laaja-alainen aivoaktivaatio lisää aivojen verenkiertoa ja siten parantaa säästyneiden aivoalueiden toimintaedellytyksiä.
  • Musiikki tehostaa aivojen dopamiinijärjestelmän toimintaa, jolla on suora vaikutus useisiin tiedonkäsittelyn toimintoihin.
  • Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, ns. mielihyväkeskusta. Mielialan koheneminen ja depression ehkäisy parantavat tavanomaisten kuntoutustoimien vaikuttavuutta ja lisäävät potilaan omaa motivaatiota.
  • Motorisissa häiriöissä esim. kävelyharjoituksiin tahdistettu musiikki nopeuttaa sisäsyntyisen liikuntarytmin palautumista.

Musiikkikuntoutuksen toteutus ja merkitys

Musiikkikuntoutuksen järjestäminen ei vaadi välttämättä erityisesti koulutettua henkilökuntaa, vaikka musiikkiterapeutin tai sairaalamuusikon mukana olo tuo  lisäarvoa. Alkuopastuksen jälkeen potilas voi itse tai läheistensä avustamana toteuttaa musiikin kuuntelun. Tavanomaisen kuuntelun laiteinvestoinnit ovat minimaalisia, muutama kymmenen euroa.

– Informaatioteknologia tarjoaa lukuisia uusia sovellusmahdollisuuksia toteuttaa musiikkikuntoutusta laajemmin kuin pelkästään kuuntelemalla. Tutkimusryhmämme kehittää parhaillaan tablettipohjaisen musiikkipelin potilassovellusta, jossa käden motoriikkaa harjoitetaan musiikin avulla. Valmistelemme myös verkon kautta streaming-tekniikalla välitetyn musiikkitapahtuman tarjoamista potilaalle, jolloin musiikin kuunteluun yhdistyy visuaalinen konserttikokemus. Keräämme myös muistisairaiden kuntoutukseen soveltuvaa musiikkikirjastoa, Soinila kertoo.

Kyllikki Koivunen.

Kyllikki Koivunen nauttii klassisesta musiikista.

Väestön ikääntyessä erityisesti aivoverenkiertohäiriöiden ja dementian yleistyminen on valtava haaste terveydenhuollolle. Vanhusten lisääntyviin kuntoutustarpeisiin vastaaminen vaatii kustannustehokkaita interventioita. Musiikkikuntoutus ei korvaa perinteisiä kuntoutusmenetelmiä, mutta tuo merkittävän lisäarvon.

– Aikaisemmat tutkimuksemme perustuvat sairaalapotilasaineistoon. Käynnistämme parhaillaan tutkimusta musiikkikuntoutuksen toteuttamisesta perusterveydenhuollon yksiköissä ja muistihäiriöpotilaan kotona.

– Pitkän aikavälin tavoitteemme on osoittaa musiikkikuntoutuksen vaikuttavuus neurologisen potilaan kokonaiskustannuksiin käyttäen terveystaloustieteellisiä mittareita

Soinilan ja Särkämön tutkimushanke sai yhteensä 300 000 euron rahoituksen Suomen Akatemian Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankehaussa kulttuurin tutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden toimikunnalta.

 

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuvat: Nadine Karell