Hoitamattomat hampaat vievät nuoria teho-osastolle

Kasvava joukko nuoria aikuisia päätyy sairaalahoitoon hammasperäisen tulehduksen vuoksi. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) päivystykseen saattaa yhdessä viikossa tulla useita nuoria potilaita, jotka tarvitsevat kiireellistä tehohoitoa.

Kuva: Hammasperäiset infektiot työllistävät Tyksin suu- ja leukakirurgitiimiä. VSSHP.

Tyksin suu-ja leukakirurgi, vastuualuejohtaja Tero Soukka ja korvalääkäri, osastonylilääkäri sekä pään ja kaulan kirurgitiimin vetäjä Ilpo Kinnunen ovat huolissaan nuorten potilaiden määrän kasvusta. Usein tilanteet ovat erittäin vakavia, kun nuori lopulta päätyy Tyksin päivystykseen.

– Hammasperäisestä tulehduksesta lähtenyt yleistyvä tulehdus voi olla hengenvaarallinen. Sairaalaan tulee potilaita, joilla on useammasta hampaasta lähtöisin oleva komplisoitunut tulehdus. Tulehdusoireiden ilmestyttyä hoitoon pitäisi lähteä viipymättä. Usein lähtöä mietitään liian kauan, Soukka sanoo.

Sairaanhoitopiirin tilastointi osoittaa, että vakavat hammasperäiset tulehdukset ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osastohoitoa vaativia vakavia infektioita oli viime vuonna noin 70 ja käytännössä Tyksissä on hammasperäiseen tulehdukseen osastohoitoa saavia koko ajan. Helmikuussa 2017 Tyksiin tuli peräkkäisinä päivinä neljä nuorta potilasta, jotka vietiin leikkausoperaation jälkeen tehohoitoon.

Uhkana hengitysteiden tukos

Viivyttely hammashoitoon hakeutumisessa tai yleisterveydenhuollon päivystyksessä jonottaminen voivat olla kohtalokkaita. Hammasperäinen tulehdus voi uhata ihmisen henkeä, jos turvotus ahtauttaa ilmateitä.

– Hammastulehdus on aluksi paikallinen, mutta voi hoitamattomana levitä kaulan alueelle. Olemme joutuneet avaamaan kiireellisesti useilta potilailta henkitorviyhteyden ilmatien turvaamiseksi, Kinnunen kertoo.

Tyksin lääkärit taistelevat usein aikaa vastaan, sillä tulehdus voi edetä nopeasti. Ensimmäiseksi on kuitenkin poistettava tulehduspesäke, tulehtunut hammas tai hampaat, mikä vaatii antibioottilääkityksen tuntia ennen toimenpidettä. Hammasoperaation jälkeen potilaan pelastaminen jatkuu usein vielä laajemmalla kaulan tai rintakehän alueen leikkauksella.

– Tulehdus voi levitä kaulan kautta keuhkojen väliseen tilaan, jolloin potilaan rintakehä joudutaan avaamaan. Leikkauksen jälkeen saatetaan tarvita jopa kahden viikon ajan vaativinta tehohoitoa, ja esimerkiksi ylipainehappihoitoa, hän kertoo.

Suuri leikkaus ja sitä seuraava hoito ovat raskaita potilaalle. Kasvava potilasryhmä myös vie valtavasti hoitoresursseja. Vaativimman luokan tehohoito kuuluu kalleimpien hoitojen ryhmään.  

Tulehtunut hammas hoidettava heti

Soukka ja Kinnunen näkevät, että parantamista olisi niin potilailla kuin terveydenhuollon ammattilaisilla. Jos terveydenhuollon joka portaalla tunnistettaisiin nopeasti etenevä taudinkuva, potilas pääsisi vähemmällä ja yhteiskunta pienemmillä kustannuksilla.

Suun oireet pitäisi ottaa vakavasti. Alkavaan tulehdukseen ei aina välttämättä liity tyypillistä hammassärkyä. Turvotus on selkeä hälytysmerkki.

– Mikäli suun alueella on turvotusta ja suun avaamisvaikeutta, pitää hammaslääkärin vastaanotolle lähteä viiveettä. Jos ihminen lisäksi tuntee itsensä sairaaksi ja on esimerkiksi kuumetta ja nielemisvaikeutta, on syytä hakeutua suoraan sairaalan päivystykseen, Soukka sanoo.

Erityisen alttiita ovat henkilöt, joilla on tulehduksille altistava yleissairaus, esimerkiksi diabetes tai syöpä, sekä niihin annettu lääkitys.

Kun tulehdusoireet lisääntyvät, pitää ottaa yhteys päivystysvastaanotolle, jolloin oireet arvioidaan ja tarvittaessa etenemistä kuvaavat tutkimukset, esimerkiksi laboratoriotestit ja magneettitutkimus saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti.

Uusi Käypä hoito -suositus julkaistu

Päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa hampaiden tulehdusten hoitoa.

– Tulehtunut hammas pitäisi hoitaa heti tehokkaasti, mikä tarkoittaa juurihoitoa, hampaan poistoa ja märkäpesäkkeen avausta. Hammasperäisiä infektioita ei pidä hoitaa pelkällä antibiootilla. Tavoitteena on välttää turhia antibioottikuureja, jotka voivat vain pitkittää potilaan ongelmaa, Käypä hoito -työryhmään kuuluva Soukka sanoo.

Uusittu suositus korostaa yksilöllistä hammashoitoa. Tarkastusväli pitäisi määrätä potilaan tarpeen mukaan.

– Perusterveellä ihmisellä riittää tarkastus parin kolmen vuoden välein. Lääkärin tehtävä on arvioida, milloin tiheämpi tarkastus on tarpeen. Säännöllisen hoidon edellytys tietenkin on, että ihminen hakeutuu hoitoon, Soukka toteaa.

Syrjäytyminen ja pelko taustalla

Riskiryhmien tunnistaminen olisi ensiaskel tilanteen parantamiseen. Soukka ja Kinnunen näkevät syrjäytyneet nuoret ryhmäksi, joka ei hakeudu ajoissa hoitoon. Kun kouluterveydenhuolto loppuu, nuori putoaa tyhjän päälle.

Myös hammaslääkärin pelko voi olla esteenä hoitoon hakeutumiselle. Pelosta kärsiviä on kaiken ikäisiä.

Ikäihmiset ovat uusi riskiryhmä, sillä yhä useammalla yli 70-vuotiaalla on omia hampaita jäljellä. Tällöin jokin sairaus, esimerkiksi dementia, voi romahduttaa hampaiden kunnon.  

Soukka ja Kinnunen toivovat, että tietoisuus hammastulehduksen vakavuudesta tulisi paremmin tietoon kaikille. Tulehduspesäke voi kehittyä myös hyvin hoidettuun suuhun, jolloin tulehdus on syntynyt esimerkiksi hampaiden purennallisesta ylikuormittumisesta. Esimerkiksi yöllinen narskuttelu voi vaikuttaa haitallisesti.

Paras tae infektioiden ehkäisyssä on hyvä suun omahoito ja sekä säännöllinen hammaslääkärillä tai suuhygienistillä käynti. Kun oireita ilmenee, hoitoon pitää hakeutua viipymättä.

Teksti: vs. tiedotustoimittaja Suvi Vainio.