Etäaloitus päihitti CPAP-hoitojonot

Uniapnea on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Sairauden pääasiallinen hoito on CPAP-laitehoito, jonka käyttöönottoon keuhkosairauksien poliklinikalla tarjotaan nyt etäaloitusta. Se on nopeuttanut potilaiden hoitoon pääsyä.

Uniapnea on muutamassa vuodessa noussut Suomessa varsinaiseksi kansantaudiksi. Tämä on huomattu myös Uni- ja hengityskeskuksessa, jossa on painittu uniapneapotilaiden kasvavan määrän kanssa. Sairauden pääasiallinen hoito on CPAP-laitehoito. Tyksissä tehtävien laitehoidon aloitusten määrä on viime vuosina kaksinkertaistunut, mikä on pidentänyt hoitoon odottavien jonoa.

– Odotusaika laitehoidon aloittamisen ohjaukseen uhkasi pahimmillaan kasvaa jopa kolmen kuukauden mittaiseksi. Uniapneapotilaalle se on todella pitkä odotus, osastonhoitaja Kaisa Tojkander kertoo. 

Potilasmäärien kasvu ruuhkautti lisäksi CPAP-laitehoidon etäseurantaa, jossa tarkkaillaan hoidon kulkua potilaan käyttämän laitteen lähettämien tietojen avulla. 

– Jonojen vuoksi meidän oli haastavaa heti hoidon alussa tarttua ongelmiin. Hoitoon puuttuminen on tärkeää, jotta potilas saa apua oireisiin. Se motivoi CPAP-laitteen käytön jatkamiseen, sairaanhoitaja Aidi Saarinen sanoo.

Yksi sapluuna ei sovi kaikille

Aiemmin CPAP-laitehoito on aina aloitettu unihoitajan vastaanotolla, jossa potilas tutustuu laitteen käyttöön yhdessä hoitajan kanssa. Nyt aloitus voi tapahtua myös etänä potilaan kotona. Käyntiajat voidaan varata niille potilaille, joilla on ongelmia aloituksen kanssa. 

– Potilas saa jo lääkärin vastaanotolta mukaansa CPAP-laitteen. Samalla hänelle annetaan linkki verkkosivullamme oleviin ohjeisiin, joissa neuvotaan laitteen käyttöönotossa. Valtaosalla hoito sujuukin paremmin, kun he voivat rauhassa palata ohjeisiin, apulaisosastonhoitaja Jenni Palmén kuvailee.

Unihoitaja seuraa aina laitteen lähettämiä etäseurantatietoja. Toimintaa on kehitetty siten, että etäaloituksessa hoitoa valvotaan tarkemmin. Yhden tai kahden viikon itsenäisen jälkeen käytön jälkeen unihoitaja voi tarvittaessa olla yhteydessä potilaaseen.

– Laite lähettää meille tietoa hoidon käynnistymisestä, kuten siitä miten pitkiä jaksoja laite on käytössä ja onko potilaalla öisin hengityskatkoksia. Vaikka lyhyessä ajassa ei näkyisi suuria muutoksia, näemme jo hoidon suunnan, Aidi kuvailee. 

Jos hoidossa ei ilmene pulmia, emme automaattisesti soita potilaalle.

– Etäseurannassa voimme räätälöidä palvelua yksilöllisemmin, Kaisa sanoo.

– Potilaamme tietävät, että he voivat aina soittaa meille. Usein puhelimessa saatu tuki ja neuvot riittävät, Jenni jatkaa.

– Etäaloitus on suuri muutos entiseen tapaamme toimia. Yllätyimme, että jo muutamassa viikossa asiat loksahtivat kohdilleen ja etäaloitusten määrä kasvoi. Nykyään jo kaksi kolmesta potilaasta aloittaa CPAP-hoidon etäohjauksessa, naiset iloitsevat.

Teksti: Talvikki Härmä

Kuva: Haastateltavat