B-solulääkityksellä apua MS-taudin hallintaan

Tyks Neurokeskuksessa erikoislääkärinä työskentelevä professori Laura Airaksen MS-tautitutkimuksessa selvisi, että B-solulääkitys pysäyttää MS-tautiin liittyvän tulehduksen. Suomen Akatemia myönsi työryhmälle neljän vuoden jatkorahoituksen. Tieto tutkimusprojektin jatkumisesta saavutti työryhmän maailman MS-päivän 30.5. aattona.

Tyks Neurokeskuksessa erikoislääkärinä työskentelevä professori Laura Airas on usean vuoden ajan johtanut Tyksin ja Turun yliopiston yhteistä tutkimusprojektia etenevän MS-taudin hoidosta. Koska pitkälle edenneen taudin mekanismit tunnetaan verraten huonosti, lääkehoitoa ei ole aiemmin pystytty kehittämään.

Airaksen työryhmä on työskennellyt selvittääkseen MS-taudin patofysiologisia mekanismeja ja he ovat onnistuneet löytämään etenevään tautivaiheeseen tehoavaan lääkityksen Tyksissä käytettävissä olevan PET-kuvantamisen avulla.

Airaksen tutkimusryhmä aloitti rituksimabi-nimisen B-solulääkkeen käytön Tyksin Neurokeskuksessa vuonna 2015. Kokemukset lääkkeen käytöstä ovat olleet erinomaiset. Pahenemisvaiheet ja MRI-kuvantamismenetelmässä näkyvien tulehduspesäkkeiden ilmaantuminen romahtivat lääkkeen aloittaneilla potilailla.

– Tutkimusprojektin aikana B-solut ovat osoittautuneet yllättävän tärkeiksi soluiksi MS-taudin patogeneesissä. Tutkimuksessa käyttämämme lääkkeet sitoutuvat B-solujen pinnalla olevaan CD20-molekyyliin, mikä johtaa CD20-positiivisten B-solujen tuhoutumiseen verenkierrosta, Airas kertoo.

Tutkimusprojektissa käytetty lääkitys pysäyttää MS-tautiin liittyvän tulehduksen kokonaan. Lääkitys on lisäksi aiheuttanut potilaille vain vähän sivuvaikutuksia ja on helppokäyttöinen. Lääke annostellaan potilaalle yhdellä tiputuksella 6 kuukauden välein.

– Väliaikoina potilas saa täysin unohtaa sairastavansa MS-tautia. Osa tutkimukseen osallistuneista potilaista pääsi jopa eroon pyörätuolista, Airas iloitsee.

MS-tautitutkimukselle Suomen Akatemian jatkorahoitus

Tyksin ja Turun yliopiston MS-tautitutkimuksen jatkuvuus varmistui kansainvälisen MS-tautipäivän aattona. Suomen Akatemia myönsi tutkimusprojektille neljän vuoden jatkorahoituksen. Työryhmän tutkimussuunnitelman aihe on MS-taudin etenemistä ennustavat tekijät (Predictors of disease progression in multiple sclerosis).

Tutkimusprojektin jatkotavoitteena on selvittää, mitä poikkeavaa keskushermostossa tapahtuu, kun MS-tautia sairastavat potilaat siirtyvät aaltomaisesta taudista (RRMS) toissijaisesti etenevään tautiin (SPMS) ja alkavat kokea jatkuvaa asteittaista toimintakyvyn heikkenemistä. Airaksen tutkimus kohdistuu erityisesti pitkälle edenneeseen MS-tautiin.

Tutkimuksen aloittamisen jälkeen rituksimabi-nimisen B-solulääkkeen rinnalle on tullut vastaavalla mekanismilla toimiva okrelitsumabi-niminen anti-CD20-lääke. Uusi lääke on varsin turvallinen ja tehokas, mutta kustannuksiltaan huomattavasti Rituksimabia kalliimpi. Potilaat saavat halutessaan valita lääkkeen näiden kahden vaihtoehdon väliltä yhdessä hoitavan neurologin kanssa.

Tutkimukseen liittyvät julkaisut:

Airas L, Nylund M, Mannonen I, Sucksdorff M, Rissanen E. Rituksimabi MS-taudin hoidossa. Duodecim, 2019;135(10):943-52

Airas, L., Nylund, M., Mannonen, I., Matilainen, M., Sucksdorff, M. & Rissanen, E. (2020) Rituximab in the treatment of multiple sclerosis in the Hospital District of Southwest Finland. Mult Scler Relat Disord, 40, 101980.

Teksti: Talvikki Härmä
Kuva: VSSHP