Konsultoiva hengitysvajehoitaja

Potilaiden hengitystä on tärkeää tarkkailla osastoilla, etenkin yöaikaan, jolloin ihmisen hengitys aina heikkenee. Hyvä olisi tietää missä, milloin ja miten hengitysvaikeudet ovat alkaneet ja mitä oireita potilaalla on ollut. Pelkästään jo hengitysfrekvenssin kohoaminen tai aleneminen on merkki potilaan tilan huononemisesta. Hengenahdistus, hengitysääni, ihon väri, limaisuus, yskä, apuhengityslihasten käyttö, puheen vaikeutuminen, sekavuus ja tajunnan tason heikkeneminen kertovat hengityksen vaikeudesta.

Hengitysvajehoitaja tulee tarvittaessa tarkistamaan Turun yliopistollisen keskussairaalan osastolle potilaan tilanteen. Hoitaja tarkistaa, että potilaan asento on mahdollisimman hyvä, valikoi hänelle sopivan maskin ja aloittaa 2PV-laitehoidon (tai CPAP-hoidon). 2PV-laitteella avustetaan sekä potilaan sisään- että uloshengitystä. Hoitaja säätää laitteen potilaalle sopivaksi ja jää hänen vierelleen aluksi tarkkailemaan tämän oireita. Hoitajan on tärkeää kannustaa ja motivoida potilasta laitteen käyttöön.

Suosittelemme potilaan hapetuksen seurantaa oksimetrilla (tai mahdollisuuksien mukaan kapno-oksimetrilla) yöllä 2PV-hoidon aikana ja ottamaan c-astrup-näytteen tarvittaessa, viimeistään seuraavana aamuna, kun potilas on vielä laitehoidossa. Tarvittaessa laitteeseen on mahdollista myös liittää happi. Hengitysvajehoitaja antaa tarvittaessa ohjausta osaston hoitajille ja he voivat tarvitessaan konsultoida hengitysvajehoitajaa.

Akuuttivaiheessa 2PV-laitteen säädöt voivat olla erilaiset, kuin myöhemmin tilanteen vakiinnuttua. Potilaan laitehoitoa etäseurataan ja säätöjä laitteeseen voidaan tehdä osastolta käsin. Jos potilaalla on käytössä hengitettäviä lääkkeitä, hengitysvajehoitaja tarkistaa niiden ottotekniikan ja ohjaa oikeanlaisen käytön. Astmaa sairastavien potilaiden kohdalla voidaan ohjata aloittamaan PEF-seuranta ja tarvittaessa puhallutetaan mikrospirometria. Lisäksi huomioidaan potilaan mahdollinen limaisuus ja tarjotaan keinot liman poistamiseen.

Jos mitään erikoista ei ilmene, potilas voi kotiutua, ja tulla vasta kontrollikäynnille keuhko-osastolle tai –poliklinikalle. Hengitysvajehoitaja pitää huolta, että potilas saa kontrolliajan ja se annetaan keuhko-osastolta käsin. Näin toimiminen tuo säästöä, eikä hengitysvajeesta kärsivän potilaan aina tarvitse tulla keuhko-osastolle laitehoidon aloitukseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan alueen hengitysvajepotilaita seurataan etänä. Etäseurantaan liitetään kaikki elektiiviseen 2PV-aloitukseen tulevat ja akuutissa pahenemisvaiheessa aloitetut 2PV-hoidot. Neurologisia potilaita ei oteta toistaiseksi etäseurantaan mukaan. Etäseurantaa hengitysvajehoitaja tekee kerran viikossa yhtenä päivänä. Tarvittaessa potilaalle tai häntä hoitavalle henkilölle soitetaan, jos hoidossa huomataan ongelmia. Soittoa ei luonnollisesti tehdä, jos hoito sujuu hyvin; eli hengityskatkokset ovat korjaantuneet, käyttötunnit ovat > 4 h/vrk ja maskivuotoa ei ole.

Puheluita hengitysvajehoitajalle tulee koko hyvinvointialueelta, myös muilta hyvinvointialueilta, potilailta, omaisilta, hoitokodeista ja palvelutaloista. Joskus keskustelu ja ohjaus puhelimessa riittävät, joskus potilas pyydetään käymään osastolla, esimerkiksi silloin, kun maski pitää vaihtaa.