Unen ja vireystilan tutkimukset

Yleisin unitutkimus on yöpolygrafiatutkimus, jolla selvitetään mahdollisia unenaikaisia hengityskatkoksia (uniapneaa), osittaista ylähengitystieahtaumaa ja jalkojen yöllistä liikehäiriötä. Tutkimuslaitteen kiinnitys neuvotaan sairaalassa ja tutkittava nukkuu rekisteröintiyön normaalisti kotona omassa vuoteessa. Laitteisto rekisteröi hengitystä ja hengitysliikkeitä, sydämen syketaajuutta, asentoa, jalkojen liikkeitä, ääniä sekä veren happikyllästeisyyttä.

Tyksin kantasairaalassa yöpolygrafiatutkimuksia tehdään Kliinisen neurofysiologian yksikössä sekä keuhkopoliklinikalla. Lisäksi tutkimuksia tehdään Salon, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan sairaaloissa.

Yöpolygrafiatutkimuksen potilasohjeet (Hoito-ohjeet.fi)

Unipolygrafia (Polysomnografia, PSG) on yöpolygrafiaa laajempi tutkimus. Tutkimuksessa rekisteröidään hengityksen lisäksi myös aivokuoren sähköistä toimintaa (EEG), jolloin on mahdollista selvittää unen rakenteen poikkeavuuksia sekä uneen liittyviä erityishäiriöitä.

Unipolygrafiarekisteröinti on mahdollista tehdä joko mukana kannettavalla laitteistolla kotona tai Tyksissä kliinisen neurofysiologian yksikössä, jolloin mukana on myös videokuva.

Unipolygrafiatutkimuksen potilasohjeet (Hoito-ohjeet.fi)

Aktigrafian avulla tutkitaan vuorokausirytmiä, eli sitä, mihin aikaan tutkittava nukkuu ja milloin hän on valveilla ja aktiivinen sekä kuinka säännöllinen vuorokausirytmi on. Tutkimuksessa saadaan myös tietoa siitä kuinka rauhallisia unijaksot ovat. Eri univaiheita ei aktigrafialla voida mitata, ei myöskään yöllisiä hengityshäiriöitä. Aktigrafi on rannekelloa muistuttava mittauslaite, jolla mitataan liikeaktiviteettia usean vuorokauden ajalta. Tyypillisesti tutkimus kestää kaksi viikkoa. Tutkimuksen aikana saa elää tavanomaisesti ja noudattaa omaa vuorokausirytmiä. Tyksissä aktigrafiatutkimuksia tehdään Kliinisen neurofysiologian yksikössä.

Aktigrafiatutkimuksen potilasohje (Hoito-ohjeet.fi)

Nukahtamisviivetutkimuksen (Multiple Sleep Latency Test, MSLT) tarkoituksena on määrittää nukahtamiseen kuluva viive ja arvioida unen laatua. Tutkittava makaa sängyssä pimeässä huoneessa ja yrittää nukahtaa. Aikaa on 20 minuuttia yhdellä rekisteröintikerralla, joita on päivän (klo 8.00-17.00) aikana neljä tai viisi, aina kahden tunnin välein. Tutkimusta käytetään poikkeavan päiväväsymyksen ja liikaunisuuden (narkolepsia ja hypersomnia) selvittelyissä. Tyksissä MSLT-tutkimuksia tehdään Kliinisen neurofysiologian yksikössä.

Nukahtamisviivetutkimuksen potilasohjeet (Hoito-ohjeet.fi)

Hereilläpysymistestillä (MWT, Maintenance of Wakefulness Test) selvitetään kykyä pysyä valveilla yksitoikkoisissa tilanteissa. Sitä käytetään esimerkiksi selvitettäessä mahdollisuuksia saada ajokortti tai pitää se, jos tutkittavalla on päiväaikaista väsymystä aiheuttava sairaus, esimerkiksi uniapnea tai narkolepsia.

Hereilläpysymistestissä tehtävänä on pysyä hereillä 40 minuutin ajan istuen paikoillaan lepotuolissa hämärässä huoneessa silmät auki. Yrityskertoja on päivän (klo 8-15) aikana neljä, aina kahden tunnin välein. Tyksissä tutkimus tehdään Kliinisen neurofysiologian yksikössä.

Hereilläpysymistestin potilasohje (Hoito-ohjeet.fi)