Syövän seulonta, diagnosointi ja perinnöllisyys

Syöpäseulonta tarkoittaa syövän esiasteiden tai varhaisvaiheiden järjestelmällistä etsimistä väestöstä.

Syövän havaitseminen mahdollisimman varhain vähentää syövän aiheuttamia kuolemia. Suomessa lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään syöpäseulontaa rintasyövästä, kohdunkaulan syövästä ja suolistosyövästä. Jos ensimmäisessä seulonnassa havaitaan positiivinen tulos, se ei heti tarkoita että kyseessä on syöpä. Syöpädiagnoosi varmistuu vasta jatkotutkimuksista.

Syöpätautia epäiltäessä voidaan käyttää erilaisia tutkimuksia diagnoosiin pääsemiseksi. Lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen perusteella hän määrää tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä toimenpiteet, joiden avulla saadaan selvyyttä myös syövän levinneisyyteen.

Syöpäkasvaimesta pyritään myös aina ottamaan kudos- tai solunäyte, jonka patologi tutkii.

Saat aina tarkat ohjeet sinulle tehtäviin tutkimuksiin hoitopaikastasi.

Syöpä ei yleensä ole perinnöllistä, mutta joskus periytyvät geneettiset tekijät altistavat syövän synnylle. Perinnöllisyys selittää vain 5–10 % kaikista syöpään sairastumisista.

Periytyvälle syöpäalttiudelle tyypillisiä piirteitä ovat:

• usean keskenään läheistä sukua olevan sairastuminen syöpään
• suvussa esiintyvien syöpätyyppien kirjo, joissa taustalla on saman geenin periytyvä mutaatio
• sairastuneiden nuori ikä.

Mikäli sairautesi perinnöllisyys huolestuttaa, ota asia esille hoitavan lääkärin kanssa. Hän arvioi riskin todennäköisyyden ja konsultoi tarvittaessa kliinisen genetiikan yksikköä.

Moniammatilliset suunnittelukokoukset (multidisciplinary team meeting eli MDT-kokous) ovat syövän hoitoon keskittyviä kokouksia. Niitä järjestetään syöpäpotilaiden hoidon suunnitteluun kansainvälisesti. Tyksissä niitä järjestetään 14 eri syöpään. Niitä pidetään pääosin viikoittain.

MDT-kokouksessa tietyn syöpäsairauden erikoislääkärit (mm. syövän leikkaushoidosta vastaava erikoislääkäri, syöpätautien, patologian ja radiologian erikoislääkäri sekä syöpäsairaanhoitaja) perehtyvät potilaan kokonaistilanteeseen, arvioivat tehtyjä tutkimustuloksia ja laativat potilaalle yksilöllisen hoitosuosituksen. Joissain tapauksissa suunnitelma varmistetaan lisätutkimuksien avulla. Kaikkia syöpätapauksia ei ole tarpeellista käsitellä MDT-kokouksessa vaan hoitosuunnitelma laaditaan kansalliseen hoitosuositukseen perustuen. Kokouksessa varmistetaan myös potilaan soveltuminen tarjolla olevaan syöpätutkimukseen.