Tyks tutkii ja hoitaa - suojaa aivosi kolhuilta

Aivovammojen hoidosta ja ehkäisystä kertovat osastonylilääkäri, apulaisprofessori Jussi Posti Tyks Neurolta ja fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kaskenlinnan sairaalasta. Mukana on myös aivovamman kokenut henkilö. Katsojat voivat lähettää kysymyksiä lähetykseen.

Tiesitkö aivovammoista?

• Aivovamman saa vuosittain noin 36 000 suomalaista.
• Aivovammoja syntyy tavallisimmin kaatumisen tai putoamisen seurauksena ja liikenneonnettomuuksissa.
• 50  prosenttia aivovamman saaneista on vammautumishetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Suurella osalla on myös ollut aiempaa pitkäaikaista päihteiden väärinkäyttöä.
• Huomattava osa vammautuneista on alle 25-vuotiaita.

Aivovamman diagnoosi perustuu akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen tuloksiin. Näiden tietojen perusteella aivovammat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin vammoihin.

Arvio vaikeusasteesta tulee tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.

Vammojen akuuttivaiheen vaikeusasteluokittelu on lähtökohta myöhemmille jälkitilojen vaikeusasteen ja pysyvän haitan arvioille.

Tyypillisimpiä aivovamman oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja erilaiset halvausoireet.

Tyksin neurologisen kuntoutuksen asiantuntijat laativat kuntoutusohjelman keskivaikeasta tai vaikeasta aivovammasta toipuville. Kokonaisvaltainen, moniammatillinen kuntoutus nopeuttaa toipumista sekä parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua.

Kuntoutujan aktiivisuus ja motivaatio ovat ratkaisevia toipumisennusteen kannalta.

Aivotärähdys luokitellaan erittäin lieväksi aivovammaksi. Suurin osa lievän aivovamman saaneista toipuu oireettomaksi viikkojen tai kuukausien kuluessa. Arviolta noin 15 prosentille jää kuitenkin pitkäaikaisia tai pysyviä oireita.

Alkoholinkäytön vähentämisellä sekä liikenteen ja liikkumisen turvallisuuden lisäämisellä, esimerkiksi kypärän ja liukuesteiden käytöllä, päähän osuvia iskuja voidaan estää.