Neurokirurgisen potilaan hoito

Tapaturmaiset aivovammat ovat yleensä seuraus päähän kohdistuneesta iskusta, jonka aiheuttaja on esimerkiksi kaatuminen, putoaminen, liikenneonnettomuus tai väkivalta. Aivovamman vakavuus voi vaihdella lievästä aivovammasta kuolemaan johtavaan vammaan. Aivovammojen alkuvaiheen hoitovastuu on neurokirurgeilla, mutta potilaan hoitoon osallistuu useita muita erikoisaloja, kuten anestesiologia, tehohoito sekä neurologia. Potilaalla voi olla myös muita vammoja samanaikaisesti. Tämänkaltaiset potilastapaukset hoidamme yhteistyössä muiden erikoisalojen lääkäreiden kanssa.

Kaikkien tapaturmapotilaiden ensivaiheen tutkimukset ja hoidot teemme Tyksin T-sairaalan päivystyksessä. Sairaalahoitoa vaativassa tilanteessa siirrämme potilaan neurokirurgiselle vuodeosastolle tai teho-osastolle. Aivovammojen toipumisennuste on hyvin yksilöllinen, ja toipumista pystytään alkuvaiheessa vain osittain ennustamaan.

Teemme Tyksin aivovammojen hoidossa myös laajaa, kansainvälistä tutkimustyötä aivovammojen diagnostiikan ja hoidon parantamiseksi.

Lue lisää Neurokeskus poliklinikan sivuilta.

Lue lisää aivokasvaimista.

Tavallisimmat aivoverisuonten sairaudet ovat aivoverisuonten pullistumat sekä epämuodostumat. Aivoverisuonipullistumat ja epämuodostumat ovat usein sattumalöydöksiä paljastuen muusta syystä tehdyissä tutkimuksissa. Suurin osa verisuonipoikkeavuuksien hoidosta on oireettoman potilaan hoitoa. Moniammatillisessa kokouksessa pohdimme hoidon tai kontrollien tarpeellisuutta.

Aivoverisuonisairauksia sairastavat potilaat hoidamme neurokirurgian vastuualueella T-sairaalassa. Hoitovaihtoehtoja ovat: avoin mikrokirurginen leikkaus, suonensisäisesti tapahtuva pullistuman tukkiminen (endovaskulaarinen hoito) tai aivoverisuonen epämuodostuman liimaus sekä tietokoneohjattu täsmäsädehoito. Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidamme AVH-valvonnassa tai teho-osastolla.

Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) on hengenvaarallinen sairaus, joka edellyttää päivystysluonteista diagnosointia ja neurokirurgiseen hoitoon lähettämistä. Tavallisimmat vuodon syyt ovat aivovaltimoaneurysman (80%) tai valtimo-laskimoepämuodostuman (5%) puhkeaminen.

Aivoverenvuodossa puhjenneesta aivoverisuonesta vuotaa verta aivokudoksen sisälle ja tämä aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin aivoinfarkti. Tavallisimmat oireet ovat kova päänsärky, toispuolinen halvaus, puhehäiriö, näköhäiriö tai alentunut tajunta. Vuodon syyn selvittämiseksi potilaalle tehdään pään tietokonetomografiakuvaus, lannepisto (lumbaalipunktio) sekä pään verisuonten varjoainekuvaus (DSA).

Tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö sekä korkea verenpaine lisäävät riskiä.

Aivoselkäydinnesteen kiertohäiriössä (hydrokefalus eli vesipäisyys) aivoja ympäröivän nesteen normaali kulku estyy ja aivokammioihin kertyy liikaa nestettä. Tämän seurauksena aivokammiot laajenevat ja aivopaine nousee. Häiriön syynä voi olla muun muassa aivoverenvuoto, tulehdus, vamman jälkitila, kasvain tai rakennepoikkeavuus. Aina häiriölle ei ole osoitettavissa selkeää syytä. Yli 60-vuotiailla henkilöillä aivokammiot voivat laajentua myös ilman aivopaineen nousua (normaalipaineinen aivo-selkäydinnestekierron häiriö, NPH).

Mikäli tarvitset tähän kiertohäiriöön leikkaushoitoa, suunnittelemme sen yksilöllisesti. Aivoselkäydinnesteen kierron häiriötä hoidetaan joko tähystyksellä tai suntin avulla. Sunttileikkauksessa aivo-selkäydinneste ohjataan aivokammioista vatsaonteloon tai verenkiertoon. Suntti ohjaa aivoselkäydinnestettä aivokammiosta joko vatsaonteloon tai sydämeen. Jos epäilemme NPH-sairautta, teemme diagnoosin varmistamiseksi aivoselkäydinnesteen paine- ja virtausolosuhteiden tutkimuksen (CELDA). Celdasta löydät lisätietoa Tutkimukset ja toimenpiteet-osiosta tältä sivulta.

Suntin toimintaan liittyy joskus häiriöitä. Suntin tukkeutuminen aiheuttaa aivopaineoireita kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai tajunnan tason muutoksia tai palauttaa suntilla hoidetut oireet. Suntin ylitoiminta voi aiheuttaa päänsärkyä pystyasennossa. Suntin toimintahäiriötä tai tulehdusta epäiltäessä hoitoon on hakeuduttava välittömästi.

Selkäytimen ontelotaudissa (syringomyelia) selkäytimessä on yksi tai useampi nesteen täyttämä ontelo. Hoidon suunnittelemme syringomyelian syyn mukaisesti. Mikäli selkeää, hoidettavissa olevaa syytä ei ole todettavissa, voimme avata nesteontelon tähystyksessä ja tarvittaessa asennamme nesteonteloon katetrin tai suntin. Myös selkäydintilan nesterakkuloita on mahdollisuus hoitaa tähystysleikkauksella.

Selkäydinkanavan neurokirurgiset sairaudet aiheuttavat hermojuurien tai selkäytimen pinteen eli puristustilan. Selkäydinpinne voi aiheuttaa halvausoireita ja tuntohäiriöitä. Siihen voivat olla syynä esimerkiksi selkäytimen kasvaimet tai selkäydinkanavan ahtauma selkärangan rappeumamuutosten vuoksi. Välilevyn pullistumat voivat aiheuttaa hermojuurten pinteitä. Äkillisesti kehittynyt selkäytimen puristustila esimerkiksi pahanlaatuisen kasvaimen etäpesäkkeen seurauksena voi vaatia neurokirurgisen päivystysleikkauksen.

Selkäytimen verenkiertohäiriöt ovat harvinaisia. Niille on tyypillistä äkillinen selkäkipu ja siihen liittyvät halvausoireet. Selkäytimen verenvuodot liittyvät verisuoniepämuodostumiin ja verisuonitukokset verenpainetautiin tai muihin valtimotautien riskitekijöihin. Sairauden diagnoosin tekeminen on vaativaa ja tutkimuksena käytetään usein selkäytimen magneettikuvausta. Varhainen kuntoutus on hoidossa keskeistä.

Neurokirurgia hoitaa koko tukirangan alueen sairauksia, mukaan lukien kulumasairauksien aiheuttamat tukirankasairaudet sekä selkäydinkanavan kasvainten ja verenkiertohäiriöiden leikkaukset. Teemme vuosittain noin 700 rangan alueen leikkausta, joista suurin osa suunnitellusti.

Hoidon tarpeen arviot tehdään pääsääntöisesti poliklinikkavastaanotolla, joka sijaitsee Tyksin T-sairaalassa. Leikkaus- ja vuodeosastotoimintaa tukirangan sairauksien hoidossa toteutamme sekä T-sairaalassa että Tyks Orton tiloissa. Leikkauspäätöksen jälkeen potilasohjaus tapahtuu pääsääntöisesti digihoitopolun kautta.

Linkki Selkäkeskuksen sivuille.

Funktionaalisella eli toiminnallisella neurokirurgialla parannamme elimistön toimintoja erilaisten laitteiden tai toimenpiteiden avulla. Funktionaalisella neurokirurgialla voimme hoitaa mm. liikehäiriösairauksia, kroonista neuropaattista kipua, spastisuutta, epilepsiaa ja psykiatrisia sairauksia. Tällainen neurokirurgia on moniammatillista osaamista ja potilaan hoitoon osallistuvat eri asiantuntijat mm. neurokirurgialta, anestesiologialta, neurologialta, radiologialta, psykiatrialta ja neurofysiologialta.

Aivojen kohdennettu ultraäänihoito (high-intensity focused ultrasound eli HIFU, tai magnetic resonance-guided focused ultrasound eli MRgFUS) on ollut käytössämme toukokuusta 2022 ensimmäisenä pohjoismaisena yliopistosairaalana. Tällä hetkellä aivojen HIFUlla hoidetaan essentiaalista vapinaa ja Parkinsonin taudin vapinaa, mikäli niiden lääkehoidoilla ei päästä tyydyttävään vasteeseen.

Kyseessä on kertaluonteinen neurokirurginen toimenpide ilman kallon avausta, mikä vähentää sivuvaikutusriskiä. HIFUlla hoidamme pientä, hyvin tarkkarajaista aivoaluetta ja sen myötä saamme sammutettua aivojen haitallisen yliaktiviteetin, joka aiheuttaa hankalia vapinaoireita. Hoito on erittäin potilasystävällinen ja hyvin siedetty. Kohdennettu ultraäänihoito tapahtuu magneettikuvauslaitteen sisällä tietokoneavusteisesti potilaan ollessa hereillä.

Lisätietoa halutessasi katso myös Neuro-HIFU ja Neuromodulaatiohoidot.

Lasten ja nuorten neurokirurgiseen hoitoon osallistuu moniammatillinen hoitotiimi. Diagnostiikasta ja hoidosta neurokirurgit vastaavat yhdessä lastentautien erikoislääkäreiden kanssa. Hoidon suunnittelua varten varaamme yleensä käyntiajan neurokirurgin vastaanotolle T-sairaalaan.

Leikkauksella hoidettavia lasten neurokirurgisia sairauksia ovat mm likvorkiertohäiriö, aivokasvaimet, synnynnäiset rakenteelliset muutokset sekä verisuoni epämuodostumat. 

Leikkaushoito tapahtuu T-sairaalan leikkausyksikössä tai lasten leikkausosastolla Majakkasairaalassa. Osastohoito on Majakkasairaalassa, lasten ja nuorten kirurgian osastolla.

Celda-tutkimuksella selvitämme potilaan aivo-selkäydinnesteen paineolosuhteita ja mahdollisia häiriöitä aivo-selkäydinnestekierrossa. Tutkimuksella kartoitamme, onko sinulle hyötyä sunttileikkauksesta tai toimiiko potilaalla jo oleva suntti normaalisti.

Ennen tutkimusta saat kipulääkkeen ja rauhoittavan lääkkeen. Lääkäri puuduttaa selän ihon ja laittaa lanneselkääsi kaksi neulaa. Toisen kautta pumppaamme aivo-selkäydinnestetilaan pieniä määriä nestettä ja toisen kautta mittaamme painetta. Tutkimus kestää noin tunnin. Tutkimuksen aikana tulee maata selällään puhumatta ja liikkumatta. Hoitaja seuraa vointiasi tutkimuksen ajan.

Tutkimuksen jälkeen saat syödä, juoda sekä olla liikkeellä normaalisti. Lääkäri arvioi tutkimuksen jälkeen tulokset ja kuulet jatkohoitosuunnitelman ennen kotiutusta. Tutkimuksen jälkeen voit kotiutua noin kahden tunnin seurannan jälkeen. Omaisen mukanaolo kotiutusvaiheessa on suositeltavaa. Joillakin potilailla voi tutkimuksen jälkeen ilmetä päänsärkyä pystyasennossa muutaman päivän ajan.

Pään verisuonten varjoainekuvauksella selvitämme, onko valtimoissa pullistumia, verisuoniepämuodostumia, ahtaumia tai tukoksia. Tutkimuksen tekevät röntgenlääkäri ja röntgenhoitajat toimenpideradiologialla. Kuvaukseen saat kutsun, jossa on ajanvaraus. Kiireellisissä tapauksissa teemme tutkimuksen päivystyksellisesti.

Tutkimus tapahtuu paikallispuudutuksessa reisi- tai rannevaltimon kautta. Verisuonissa ei ole tuntoaistia, joten katetrin liikuttaminen verisuonessa ei tuota kipua, mutta varjoaineen ruiskutus tuntuu lämmön tunteena.

Kuvauksen jälkeen olet jonkin aikaa seurannassa ja pääset kotiin pääsääntöisesti samana päivänä.

Endovaskulaarisessa hoidossa suljemme aivoverisuonipullistuman tai -epämuodostuman verenkierron ulkopuolelle. Hoitokeinoina käytämme pullistuman sisään laitettavia lankoja tai verkkoja, kaulan suoneen pullistuman asetettavaa stenttiä eli verkkoputkea tai ruiskutettavaa ainetta.

Tutkimuksen tekevät röntgenlääkäri ja röntgenhoitajat toimenpideradiologialla. Kuvaukseen saat kutsun, jossa on ajanvaraus. Kiireellisissä tapauksissa teemme tutkimuksen päivystyksellisesti. Toimenpide tapahtuu yleisanestesiassa reisivaltimon kautta. Toimenpiteen jälkeen olet seurannassa yön yli ja kotiudut pääsääntöisesti seuraavana päivänä.

Neuropaattinen kipu aiheutuu hermovauriosta tai tuntohermoston toimintahäiriöstä. Yleisimmin häiriö liittyy diabetekseen, alkoholismiin tai selkärangan kulumasta johtuvaan hermojuurten puristukseen. Myös MS-tautiin, aivoinfarktiin ja raajavammojen jälkitiloihin voi liittyä neuropaattista kipua. Harvinaisempi syy on kolmoishermosärky.

• Kaula- tai lannerangan hermojuuripuudutuksessa ärsytystilassa oleva hermojuuri puudutetaan pitkävaikutteisella puudute-kortisoniseoksella. Toimenpiteen tekee röntgenlääkäri toimenpideradiologian osastolla. Neurokirurgi soittaa sinulle noin kuukauden kuluttua ja puudutusvasteesta riippuen tekee päätöksen mahdollisesta leikkaushoidosta.

• Occipitaalipuudutuksessa neurokirurgi ruiskuttaa puudutusaineen takaraivohermon kulkureitille. Toimenpide tapahtuu neurokirurgian vuodeosastolla. Kotiudut lyhyen seuranta-ajan jälkeen.

• Kolmoishermon glyserolipuudutuksessa neurokirurgi ruiskuttaa röntgenhoitajan avustamana puudutusaineen posken ihon läpi ohuella neulalla hermoon. Toimenpide vaatii sekä esivalmisteluja että jälkihoitoa, joten sinulle tehdään ajanvaraus neurokirurgian vuodeosastolle. Kotiutuminen tapahtuu joko illalla tai seuraavana päivänä.

Saat kutsun hoitoon lääkärin määräämän leikkauksen kiireellisyyden ja jonotusjärjestyksen perusteella. Jonotusaika vaihtelee eri syistä. Kutsun mukana ovat ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta sekä laboratoriossa käynnistä.

Neurokirurgian sairaanhoitaja soittaa sinulle 1-2 viikkoa ennen leikkausta ja tekee toimenpidettä edeltävän haastattelun. Hän tarkistaa voimassa olevan lääkityksen ja tarvittaessa ohjeistaa mahdolliset lääketauotukset. Yleinen terveydentilasi ja sairaudesta aiheutuvat oireesi kartoitetaan ja kirjataan ylös. Hoitaja ohjaa leikkausvalmistelut sekä kertoo sairaalassaolo- sekä toipilasajasta.

Tarvittaessa sinulle varataan leikkausta edeltävä päiväkäynti osastolle. Esikäynnillä tapaat myös neurokirurgin sekä tarvittaessa nukutuslääkärin. Mikäli haluat, voi joku sinulle läheinen henkilö olla mukana esikäynnillä.

Perussairauksien hyvä hoitotasapaino vähentää leikkaukseen liittyviä riskejä ja edistää leikkauksesta toipumista. Huolehdi erityisesti, että diabeteksen astman sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoito on ajan tasalla.

Terveelliset elämäntavat edistävät leikkauksesta toipumista ja paluuta normaaliin elämään. Leikkausaikaa odotellessa sinun kannattaa hoitaa kuntoasi mahdollisimman hyvin. Tupakointi tai tupakkatuotteiden käyttö huonontaa selvästi haavan ja kudosten paranemista sekä lisää tulehdusriskiä. Kiireettömässä kirurgiassa lähtökohtaisesti edellytämme tupakoimattomuutta 2 kuukautta ennen leikkausta ja vähintään 2 kuukautta sen jälkeen.

Suun ja hampaiden terveys pitää hoitaa ennen leikkausta, koska hampaiden tulehdusten tiedetään aiheuttavan bakteereita verenkiertoon. Ota yhteyttä hammaslääkäriin, mikäli viimeisestä käynnistä on kulunut yli vuosi ja sinulle on suunniteltu leikkaus.

Sairaalassaoloaika vaihtelee sinulle tehtävän leikkauksen mukaan. Toipuminen ja kuntoutuminen on yksilöllistä. Valtaosa potilaista paranee kotikuntoiseksi jo hoitojakson aikana, jatkohoitoa tarvitsevat potilaat siirretään oman alueen hoitoyksikköön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Kotiutuessa lääkäri kirjoittaa tarvittaessa sairaslomatodistuksen. Mikäli tarvitset myöhemmin jatkoa sairauslomalle, tulee sinun ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Kotiutuessasi kotilääkitys jatkuu ennallaan, ellei sinua ole toisin ohjeistettu. Lääkäri kirjoittaa reseptit tarvittavista lääkkeistä. Jatkossa reseptien uusiminen tapahtuu oman terveyskeskuksen kautta.

Haavanhoito

Noudata kotiutumisen yhteydessä annettuja haavanhoito-ohjeita:
Haava ja haavan ympäristö tulee pitää puhtaana. Älä kosketa haavaa turhaan. Ongelmatilanteissa ota yhteys ensisijaisesti oman alueesi päivystykseen. Mikäli sinulla on kysyttävää kotihoito-ohjeista, ota yhteyttä neurokirurgian osaston sairaanhoitaja, puh. 02 313 7172, arkisin kello 9-10.

Jälkitarkastus

Saat jälkitarkastusajan leikkaavan lääkärin poliklinikalle noin 2-3 kuukauden päähän leikkauksesta. Kontrollikäynnillä arvioidaan leikkauksen jälkeistä toipumista. Toimenpiteestä riippuen, jälkitarkastus saattaa toteutua myös soittona.

Toimenpiteestä riippuen, sinulle voidaan asettaa autolla ajokielto vähintään jälkitarkastukseen asti, ellei hoitava lääkäri ole toisin ohjeistanut.

Saat kutsun leikkaukseen etukäteen. Sinua odotetaan sairaalaan leikkausaamuna klo 7 tai klo 9. 

Käy suihkussa leikkausta edeltävänä iltana tai toimenpidepäivän aamuna. Pese myös hiukset ja hampaat.

Toimenpidettä edeltävästä yöstä klo 24 lähtien sinun on oltava ravinnotta eli syömättä ja juomatta (ei edes vettä). Paaston noudattamatta jättäminen johtaa leikkauksen siirtymiseen.

Mikäli varattu leikkausaika ei sovi, sinulla ei ole enää tarvetta leikkaukseen tai olet sairastunut, ota mahdollisimman pian yhteyttä: neurokirurgian hoidonsuunnittelija arkisin klo 9-10 puh. 02 313 2770 tai neurokirurgian vuodeosasto puh. 02 313 1210.