Akuutti leukemia

Akuutti leukemia on pahanlaatuinen nopeakulkuinen veren valkosolujen syöpäsairaus. Akuutit leukemiat ovat harvinaisia, mutta iän myötä yleistyviä sairauksia.

Akuutin leukemian tyypillisiä oireita ovat väsymys, yleinen voinnin heikkeneminen, luustokivut, infektio-oireet ja limakalvoperäiset verenvuodot.

Akuutissa leukemiassa oireita aiheuttaa leukemiasolujen (blastisolujen) kertyminen luuytimeen ja yleensä myös vereen. Nämä pahanlaatuiset leukemiasolut vievät luuytimessä tilaa normaalilta verisolujen muodostukselta ja sen seurauksena verinäytteistä todetaan anemiaa, veren kypsien valkosolujen (neutrofiilien) mataluutta sekä verihiutaleiden mataluutta.

Valtaosa aikuisten akuuteista leukemioista on akuutteja myelooisia leukemioita (AML) ja pienempi osa, noin 20 prosenttia, on akuutteja lymfaattisia leukemioita (ALL).

Lisätietoa:

Nuoremmilla ja hyväkuntoisilla potilailla (alle 65–70-vuotiailla) akuuttien leukemioiden hoitona käytetään voimakkaita solunsalpaaja- eli sytostaattihoitoja ja osalle potilaista käytetään sytostaattihoitojen jälkeen lisäksi allogeenista kantasolusiirtohoitoa. Iäkkäämmillä tai huonokuntoisemmilla potilailla käytetään akuuttien leukemioiden hoitona kevennettyjä sytostaattihoitoja tai sytostaatin tyyppisiä lääkehoitoja tai muuhun hoitoon soveltumattomilla oireenmukaista hoitoa. Oireita lievittävä hoito, kuten verensiirrot, antibioottihoidot, kipu- ja pahoinvointilääkkeet ovat joka tapauksessa tärkeä osa akuuttien leukemioiden hoitoa. Hoito suunnitellaan yksilökohtaisesti.

Osa akuuttia leukemiaa sairastavista potilaista voidaan parantaa kokonaan joko sytostaattihoidolla tai sytostaattihoidon ja allogeenisen kantasolusiirtohoidon yhdistelmällä. Iäkkäämpien ja/tai huonokuntoisempien potilaiden taudin etenemistä voidaan hidastaa ja elämänlaatua parantaa annetuilla kevyemmillä hoitomuodoilla ja tukihoidoilla.

Akuutin leukemian hoitopolku

Hakeudu sairastuessasi omaan terveyskeskukseesi, työterveysasemallesi tai yksityislääkärille. Äkillisissä sairaustapauksissa voit tulla yhteispäivystyksiimme myös ilman lähetettä.

Mikäli perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, yksityisellä lääkäriasemalla tai päivystyksessä tehdyissä tutkimuksissa on herännyt epäily pahanlaatuisesta veritaudista, lääkäri tekee sinulle lähetteen Tyksiin jatkotutkimuksia varten. Leukemiaa epäillessä lähete on aina kiireellinen ja jatkotutkimuksiin tulee hakeutua viipymättä.

Tyks hematologia vastaa akuutin leukemian hoidosta koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueen potilailla.

Lisätietoa

Lähete

Laboratoriotutkimuksissa havaittavat muutokset verisolujen määrässä herättävät yleensä epäilyn mahdollisesta veritaudista. Lähetteen saatuasi sinun tulee hakeutua Tyks yhteispäivystykseen mielellään vielä saman päivän aikana. Päivystyksestä siirryt hematologian osastolle. Muista sairaaloista saapuessasi voit joissain tapauksissa tulla suoraan hematologian osastolle.

Hematologista sairautta epäiltäessä sinua tutkitaan perusteellisesti ottamalla erilaisia veri- ja luuydinnäytteitä. Näytteet tutkitaan veritauteihin erikoistuneissa laboratorioissa.

Lääkäri ottaa luuydinnäytteen laboratorion toimenpidehuoneessa. Luuydinnäyte otetaan rintalastasta (sternum) tai lantiosta suoliluun harjanteesta (crista). Ennen näytteenottoa lääkäri puuduttaa ihon ja luukalvon, jolloin luun lävistäminen on kivuttomampaa. Lääkäri imee luuydintä ruiskuun niin, että saadaan näyte luuytimen soluista. Osa kokee tämän aspiraatiovaiheen epämiellyttäväksi, mutta harvoin kivuliaaksi. Kivun tunne on kuitenkin yksilöllistä ja tarvittaessa sinun on mahdollista saada kipulääkettä.

Näytteenottopäivänä tai sitä seuraavana päivänä saadaan selville ensin leukemian tyyppi: akuutti myeloinen leukemia (AML) tai akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL). Leukemiatyypin mukaan aloitetaan hoidon suunnittelu. Tarkempi diagnoosi ja taudin riskiluokitus selviävät muutamien viikkojen kuluttua. Lääkäri kertoo tarkan diagnoosin sekä siihen perustuvan jatkohoitosuunnitelman, kun taudin riskiluokitus on selvillä. Hoito suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti uusimman tutkimustiedon perusteella. Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat taudin lisäksi myös sairastuneen yleiskunto, ikä ja mahdolliset muut sairaudet, siksi samaa tautia sairastavien hoitosuunnitelmissa voi olla eroja.

Tutkimukset ja epäily vakavasta veritaudista voivat herättää sinussa pelkoa ja ahdistusta. Erilaiset tunteet ja kokemukset sairauden toteamisvaiheessa ja hoitojen aikana ovat tavallisia ja niistä kannattaa keskustella hoitajasi ja lääkärisi kanssa. Tarvittaessa saat apua tunteiden ja kokemusten käsittelyyn psykiatriselta hoitajalta, psykiatrilta tai sairaalapastorilta. Sairastuminen on järkyttävä tapahtuma myös läheisillesi. Myös läheisten voi olla hyvä hakea keskusteluapua hematologian hoitohenkilökunnalta tai tarvittaessa oman paikkakunnan terveydenhuollosta.

Lisätietoa:

Akuutin leukemian hoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti, kun diagnoosi on tehty. Leukemiaa hoidetaan yleensä sytostaateilla eli solunsalpaajilla, solunsalpaajan ja vasta-aineen yhdistelmällä tai muulla tautisolun erityispiirteisiin kohdistetulla hoidolla.

Solunsalpaajahoito suunnitellaan aina yksilöllisesti uusimman tutkimustiedon mukaan. Hoidon tavoitteena on tuhota syöpäsoluja vaikuttamalla solujen kasvuun, jakaantumiseen ja lisääntymiseen. Solunsalpaajakuureissa yhdistetään usein monia erilaisia lääkeaineita, jotka kaikki vaikuttavat omalta osaltaan syöpäsolujen tuhoutumiseen.

Akuutissa leukemiassa solunsalpaajahoidot annostellaan yleensä liuoksena suureen keskuslaskimoon. Lääkkeiden annostelua varten sinulle laitetaan ennen hoidon aloitusta keskuslaskimokanyyli. Lääkäri asettaa kanyylin paikallispuudutuksessa toimenpideyksikössä. Keskuslaskimokanyylin avulla voidaan antaa suuria solunsalpaaja-annoksia turvallisesti. Kanyylistä voidaan ottaa myös verinäytteitä sekä siihen voidaan tiputtaa verituotteita, annostella lääkkeitä ja muita liuoksia.

Hoidon tavoite ensimmäisellä solunsalpaajakuurilla, eli induktiokuurilla, on remissio. Remissiossa tautisoluja (blasteja) ei enää todeta veri- ja luuydinnäytteissä, leukemian oireet ovat hävinneet ja veren soluarvot sekä verisolujenmuodostus ovat normalisoituneet.

Induktiokuurin jälkeen jäädään osastolle seurantaan, kunnes toipuminen kuurista on tapahtunut. Tähän kuluu aikaa noin 4 viikkoa.

Remission jälkeen seuraavia solunsalpaajahoitoja kutsutaan konsolidaatiohoidoiksi, joita annetaan taudin uusiutumisriskin pienentämiseksi. Konsolidaatiokuuri kestää noin 5–7 päivää ja se annetaan osastolla. Heti kuurin jälkeen pääset kotiin ja käyt vain säännöllisin väliajoin, usein noin 2 kertaa viikossa, seurannassa osastolla. Seurantakäynnillä otetaan verinäytteitä, tarkkaillaan vointiasi ja annetaan tarvittaessa verituotteita tai lääkkeitä. Seurantakäyntiin kannattaa varata reilusti aikaa, sillä verikoetulosten valmistuminen ja lääkärin tapaaminen vievät aikaa.

Annettavien solunsalpaajakuurien lukumäärä riippuu leukemian tyypistä, riskiluokasta ja siitä, onko suunnitteilla kantasolusiirto. Yksi hoitokuuri voidaan antaa keskimäärin kerran kuukaudessa.

Solunsalpaajien vaikutus ei rajoitu pelkästään syöpäsoluihin vaan ne vaikuttavat myös terveiden kudosten solujen uusiutumiseen. Vaikutus kohdistuu erityisesti elimistön nopeasti jakautuviin soluihin, joita on luuytimessä, maha-suolikanavassa ja hiustupissa. Tästä syystä solunsalpaajahoitoon liittyy erilaisia sivuvaikutuksia, kuten infektioherkkyys, pahoinvointi, ripuli/ummetus ja hiusten lähtö.

Solunsalpaajakuurien aikana ja jälkeen kaikista oireista, tuntemuksista ja huomioista on kerrottava hoitohenkilökunnalle. Saadun tiedon pohjalta osaamme parhaiten hoitaa ja auttaa sivuvaikutusten hoidossa sekä auttaa hyvän yleisvoinnin ylläpitämisessä.

Akuutin leukemian toteaminen vaatii aina sairaalahoitoa ja hoitojaksot ovat usean viikon mittaisia. Työnteko tai opiskelu on hoitojen vuoksi tavallisesti keskeytettävä. Sosiaalinen elämä voi jäädä vähälle pitkien sairaalajaksojen vuoksi. Yhteydenpito läheisiin on tärkeää oman hyvinvointisi tukemiseksi. Perhe, ystävät ja muut läheiset saavat tulla sairaalaan vierailemaan vierailuaikoina ja yhteyttä voi pitää puhelimitse tai internetin välityksellä. Tarttuvaa tautia, kuten flunssaa tai vatsatautia, sairastavana osastolle ei saa tulla tartuntavaaran vuoksi.

Solunsalpaajahoitojen aikana sinua kannustetaan olemaan aktiivinen. On tärkeää, että sairaalassa ollessasi noudatat normaalia päivärytmiä, huolehdit omasta hygieniastasi, syöt monipuolisesti, juot runsaasti, liikut osaston tilojen puitteissa ja olet yhteydessä läheisiisi.

Akuutin leukemian hoito vaatii pitkää sairauslomaa. Sairauslomaa kirjoitetaan hoidon alkaessa vähintään puoli vuotta. Töistä poissaolo ja erilaiset lääke- ja sairaalamaksut vaikuttavat toimeentuloosi. Erilaisissa korvausasioissa saat apua sosiaalityöntekijältä heti hoidon alkuvaiheessa.

Hoitojen välillä saatat tarvita kotonasi apua läheisiltä tai ulkopuolisilta auttajilta. Avun tarpeesta on hyvä keskustella osastolla hoitojaksolla ollessasi. Kotona ollessakin on tärkeää havainnoida omaa vointia ja olla yhteydessä hematologian osastoon, jos vointisi huononee kotona ollessa. Päivystykseen on hakeuduttava välittömästi kuumeen noustessa 38 asteeseen.

Lisätietoa:

Akuutin leukemian tyypistä ja hoitovasteesta riippuen hoidoksi voidaan tarvita allogeenistä kantasolusiirtoa. Allogeeninen kantasolusiirto tarkoittaa vapaaehtoiselta luovuttajalta kerätyillä veren kantasoluilla tehtävää solusiirtoa, joka on tehokas leukemian hoito. Solujen luovuttajana voi toimia kudostyypiltään sopiva sukulainen tai kansainvälisestä rekisteristä löytyvä sopiva vapaaehtoinen luovuttaja.

Kantasolusiirtohoitoa ei tarvitse tehdä kaikille leukemiaan sairastuneille. Hoidon hyödyt ja riskit arvioidaan aina yksilökohtaisesti. Kantasolusiirtoa ei myöskään voida tehdä kaikille. Taudin alatyypin ja riskiluokituksen lisäksi hoidon valintaan vaikuttavat sairastuneen ikä ja yleiskunto. Iäkkäämmillä esihoidon lääkeannokset ovat pienennettyjä, jolloin hoitomuotoa voidaan käyttää 65–70 ikävuoteen saakka.

Kantasolusiirron hoitojakso sairaalassa kestää yhteensä noin viisi viikkoa. Kantasolusiirtohoito toteutetaan osastollamme TD7 suojaeristyksessä yhden hengen potilashuoneessa. Suojaeristyksen tarkoituksena on suojata sinua ympäristössä esiintyviltä tulehdusta aiheuttavilta mikrobeilta. Hyvä käsihygienia on kuitenkin tärkein tulehduksilta suojaava toimenpide.

Huoneeseesi saat tuoda tietokoneen, musiikkisoittimen tai muuta sairaalassaoloasi helpottavia tavaroita. Suojaeristys ei yleensä rajoita läheistesi vierailua osastolla, vaan terveet läheiset saavat tulla samalla tavalla osastolle kuin aiemmin solunsalpaajahoitojen aikana. Joissain tapauksissa voimme joutua rajoittamaan läheistesi vierailuja, esimerkiksi influenssaepidemia-aikana, suojataksemme sinua tarttuvilta taudeilta.

Esihoito

Ennen kantasolujen siirtoa sinulle annetaan suuriannoksinen solunsalpaajahoito ja joskus myös sädehoito. Esihoitoon kuuluvat solunsalpaajat annetaan tiputuksena keskuslaskimokanyyliin. Hoitoon kuuluu myös suun kautta otettavia lääkkeitä, kuten pahoinvoinninestolääke ja viruksilta suojaava lääke. Esihoidon tarkoituksena on valmistaa elimistöä uusien kantasolujen vastaanottoon. Ilman esihoitoa uudet kantasolut hylkiytyisivät pois elimistöstä.

Solujen antaminen

Luovuttajalta kerätyt kantasolut annetaan tiputuksena keskuslaskimokanyyliin. Solujen tiputus muistuttaa verensiirtoa. Sivuvaikutukset solujen tiputuksessa ovat harvinaisia. Saat ennen tiputusta esilääkkeiksi antihistamiinia ja kortisonia suojaamaan mahdollisilta sivuvaikutuksilta. Sairaanhoitaja seuraa vointiasi ja sydänkäyrääsi koko solutiputuksen ajan.

Toipumisvaihe

Annetut kantasolut hakeutuvat kasvupaikoilleen luuytimeen, jossa ne alkavat tuottaa normaaleja verisoluja. Luuytimen toiminta korjaantuu 2–3 viikon sisällä kantasolujen siirrosta. Luuytimen toiminta näkyy verikokeissa verisoluarvojen normalisoitumisena.

Toipumisvaiheen aikana kuumetaudit ovat tavallisia ja niitä hoidetaan suonensisäisillä antibiooteilla. Solunsalpaajien vaikutuksesta limakalvot voivat olla kuivat ja arat. Pahoinvointi ja ripuli ovat tavallisia.

Toipumisvaihe jatkuu vielä luuytimen toiminnan korjaantumisen jälkeen kotona. Toipumisvaiheen aikana olet edelleen herkkä saamaan erilaisia tulehdustauteja, voit olla väsynyt ja arkielämä voi tuntua raskaalta. Toipumisvaiheessa voit tarvita erityisen paljon apua ja tukea läheisiltäsi tai ulkopuolisilta auttajilta.

Kantasolusiirrosta kotiutuessasi sinun tulee noudattaa kotihoito-ohjeita. Osastolle on otettava yhteyttä voinnin heiketessä. Kuumeen noustessa yli 38 asteen on hakeuduttava päivystykseen välittömästi.

Lisätietoa:

Syöpähoitojen jälkeen siirryt seurantavaiheeseen. Vointiasi ja verikokeitasi seurataan säännöllisesti, aluksi tiiviisti kuukausittain, myöhemmin seurantavälit harvenevat. Seurannan pituus ja seurantatiheys vaihtelevat leukemian tyypin ja annettujen hoitojen mukaan. Luuydinnäyte otetaan seurannassa keskimäärin kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan. Hoitojen jälkeen sinua seurataan ensin erikoissairaanhoidossa Tyksissä ja myöhemmin seuranta voidaan siirtää oman paikkakunnan terveydenhuoltoon.

Seurannan tarkoituksena on tarkkailla mahdollista taudin uusiutumista, mahdollisia hoitojen sivuvaikutuksia sekä antaa tukea toipumisessa ja normaaliin elämään palaamisessa.

Seurantakäyntien välillä sinun tulee tarkkailla vointiasi ja olla yhteydessä hoitopaikkaasi tarvittaessa.

Tietoja yksilöllisestä seurantasuunnitelmastasi sekä syöpähoitojen vaikutuksesta elämääsi saat sinua hoitavilta lääkäreiltä ja hoitajilta. Hoitojen ja seurantavaiheen aikana voit aina ottaa yhteyttä hematologian osastoon mieltä askarruttavissa asioissa.

Akuutin leukemian hoidot ja sairaalassaolojaksot voivat olla pitkiä. Sairastuminen ja siihen annettavat hoidot voivat olla henkisesti raskaita ja vaikuttaa mielialaan ja minäkuvaan. Näistä tunteista on hyvä keskustella hoitojaksojen aikana sinua hoitavan henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa saat keskusteluapua myös psykiatriselta sairaanhoitajalta, psykiatrilta tai sairaalapapilta.

Sairastuminen ja siihen liittyvät kustannukset voivat aiheuttaa kysymyksiä toimeentulosta. Sairaalan sosiaalityöntekijältä saat apua sosiaaliturvaan ja -palveluihin liittyvissä asioissa. Tarvittaessa myös fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin palveluja voidaan hyödyntää kuntoutumisessa.

Syöpäjärjestöt tarjoavat vertaistukea, sopeutumisvalmennuskursseja, tietoa ja potilasoppaita eri syöpäsairauksista sekä erilaisia tapahtumia sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole parannettavissa. Palliatiivisessa hoidossa pyritään huomioimaan potilaan ja läheisten tarpeet kokonaisvaltaisesti ja siten vaikuttamaan potilaan kokemaan elämänlaatuun.

Palliatiiviseen eli oireenmukaiseen hoitoon siirrytään, kun sairauden etenemiseen ei enää voida sairauteen kohdistuvalla hoidolla merkittävästi vaikuttaa ja sairaus aiheuttaa häiritseviä oireita. Hoidon tavoite onkin tällöin ennemminkin oireiden lievittäminen, elämänlaadun vaaliminen ja potilaan toiveiden mukainen mahdollisimman hyvä ja aktiivinen loppuelämä sairauden kanssa. On hyvä muistaa, että siirryttäessä oireenmukaiseen hoitoon hoitamisesta ei luovuta, vaan hoitaminen suunnataan parantumattomasti sairaan ihmisen kannalta parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Se ei myöskään poissulje mitään sellaisia hoitotoimia, mistä potilas voisi vielä hyötyä.

Terveyskylä.fi

Syöpätalo

Syöpätalo sisältää tietoa eri syöpäsairauksista ja niiden uusimmista hoitokeinoista ja tutkimuksista.

Siirry Syöpätaloon

Terveyskylä.fi

Palliatiivinen talo

Palliatiivinen talo tukee parantumattomasti sairaita ja heidän läheisiään sairauden kanssa elämisessä. Talosta löytyy tietoa aikuisten palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta, oirehoidosta, sairauksista ja eri tukimuodoista.

Siirry Palliatiiviseen taloon