Uniapnean tutkimus vie hoitoa eteenpäin

Uniapnea aiheuttaa yön aikaisia hengityskatkoksia. Se tarkoittaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksille, sillä sydän ei kestä uniapnean aiheuttamaa rasitusta. Turku on yksi uniapneatutkimuksen kiinnostavimpia keskuksia maailmalla.

Tyksin keuhkovastuualueen osastonylilääkäri, professori Tarja Saaresranta pitää uniapneatutkimuksessa useita lankoja käsissään. Hän on tehnyt uni- ja uniapneatutkimusta neljännesvuosisadan ja pohtii, miten tutkimusmäärät ja tietoisuus aiheesta ovat kasvaneet. Nyt tutkitaan enemmän myös naisia, keltarauhashormonin vaikutusta uniapneaan ja hormonaalisten tekijöiden vaikutusta vaikeaan hengitysvajaukseen.

Uniapnea on todella yleinen, ja koskettaa Suomessa yli puolta miljoonaa ihmistä, mutta riskissä on useampikin. Lihavuus on sen yksi syy ja tärkein muttei ainoa riskitekijä.

Hengittäminen herkistyy öiseen aikaan

Tarja Saaresranta kuvaa, että uniapnean juuret ovat hengityksen säätelyssä, joka saattaa olla hyvin herkkää. Kun nukahtaa ja samoin jos havahtuu unesta, hengitys alkaa sukkuloida. Silloin uneen tulee yksittäisiä katkoksia.

– Jos hengitystä kuvaisi pallona, joka on kuminauhan päässä, se jää uniapneassa pomppimaan. Jotkut ovat hyvin herkkiä havahtumaan tai heräämään. Heillä hengityksen säätely on muutenkin herkkää. Kun nukahdamme, meidän lihaksemme rentoutuvat. Osalla rentoutuvat vähän liikaakin. Ylähengitysteihin ei tule riittävän voimakasta käskyä pysyä auki.

Saaresrannan mukaan on todella tärkeää, että tutkimusta kehitetään, ollaan selvillä siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Silti kaikkea ei voi soveltaa maasta toiseen, koska terveydenhuoltojärjestelmät ovat erilaisia. Erilaista ovat esimerkiksi kansalaisten tietotaso, ymmärrys sairauksista ja pääsy nettiin, jos ajattelee vaikkapa CPAP-hoidon aloittamista.

– CPAP-hoidoissa maskit ja laitteet ovat kehittyneet, niissä on erilaisia algoritmeja ja säätömahdollisuuksia. Myös uniapneakiskot ovat kehittyneet. Koko ajan tutkitaan myös lääkehoitoja, siksi on tärkeä oppia tarkemmin tyypittelemään sairaus, jota nyt käsitellään yhtenäisenä.

Haasteena tautimuodon tunnistaminen

Uniapnea on oireyhtymä, josta tulee erottaa erilaiset ilmiasut ja mekanismit. Täsmähoitoa voidaan antaa tietyille ryhmille, kun ne pystytään erottamaan. Vielä nyt riittävän yksinkertaiset, potilashoitoon sopivat diagnosointimenetelmät puuttuvat.

– Kun uniapnean eri muodot pystytään erottamaan, on helpompi kehittää esimerkiksi lääkehoitoa. Suomen markkinoille saatiin toukokuussa 2021 piristävä lääke, joka hyödyttää niitä, jotka CPAP-hoidosta huolimatta kokevat suurta väsymystä. Lääke soveltuu pienelle osalle potilaista. Vielä se ei kuitenkaan ole erityiskorvattava lääke, Tarja Saaresranta kertoo.

Mobiilisovelluksella tietoa ruokailusta

Syyskuussa alkoi tutkimus yhteistyössä Turun yliopiston tietotekniikan laitoksen kanssa sekä Turun ja Helsingin yliopiston mikrobiologian laitosten kanssa. Siinä työn alla on uusi mobiilisovellus.  Sovellukseen voi lisätä tietoa omista ruokailuistaan. Tutkimuksessa seurataan, miten ruokailun ajoittuminen vaikuttaa eri ihmisillä ja on yhteydessä painoon, verenpaineeseen, verensokeriin, unen laatuun ja suoliston mikrobistoon.

– Tavoitteenamme on löytää keinoja painonhallintaan niin uniapneapotilailla kuin muillakin ja saada terveyshyötyä kansantauteihin, Tarja Saaresranta kertoo.

Hän nostaa esiin myös väitöskirjatutkimuksen siitä, miten iäkkäitten CPAP-hoito onnistuu. Tutkitaan, mitkä potilaat erityisesti tarvitsevat lääkärin ja hoitajan fyysistä kontrollia. Tarkoitus olisi löytää uniapnean lisäksi hengitysvajeesta keuhkoahtaumataudin tai painon nousun takia kärsivät potilaat.

– Näin pyritään kohdistamaan yhä kasvavassa potilasmäärässä hoito oikein.

Naisilla uniapnea jää herkästi diagnosoimatta

Naistenklinikalla professori Päivi Polon ryhmässä tutkimuskohteena ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset. Uniapnea ja monirakkulaiset munasarjat -tutkimus valottaa hormonaalisia syitä, jotka altistavat uniapnealle.

Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla uniapnean oireet menevät usein vaihdevuosioireiden kanssa päällekkäin, kuumia aaltoja myöten, koska yöhikoilu on yksi uniapnean oire.

Naisilla uniapnea voi jäädä diagnosoimatta, sillä uniapnea voi heillä näyttäytyä enemmän unettomuusoireina.

Turussa ollaan mukana myös monikansallisessa ICOSS-tutkimuksessa, jossa on tutkittu, miten koronapandemia on vaikuttanut uneen.

Uniapneaa tutkitaan monessa verkostossa

Tutkimus on uniapnean hoidossa tärkeää esimerkiksi siksi, että sairauden hoitamiseksi on erotettava sen erilaiset syyt. Turku on uniapneassa yksi Euroopan johtavista keskuksista, joka tunnetaan maailmalla. Mukana ollaan esimerkiksi kahdessa tärkeässä kansainvälisessä tutkimuksessa.

– ESADA-tutkimus (European Sleep Apnea Database) on maailman suurin uniapneapotilaiden tutkimus, jossa tutkitaan, seurataan ja hoidetaan potilaita yli 30 eurooppalaisessa sairaalassa. Tutkimuksessa on mukana yli 35 000 potilasta. Näin saadaan tietoa eri hoitomuodoista, sairauksien vaikutuksista, erilaisista uniapneapotilaiden tyypeistä. Tietoa pystytään hyödyntämään, kun mietitään hoitojen kehittämistä.

– Sleep revolution on EU-hanke, jota vetävät Reykjavikin ja Kuopion yliopistot. Siinä pyritään kehittämään uutta, parempaa diagnostiikkaa. Näin saataisiin tietää, mikä riski uniapneasta on potilaan kokonaisterveydelle ja miten potilasta voitaisiin paremmin osallistaa. Mukana on fyysikkotaustaisia ihmisiä Kuopion yliopistosta, tutkimuksessa sovelletaan erilaisia koneoppimismenetelmiä ja keinoälyä.

Uniapnean kokonaiskuva tarkentuu

Kotimaassa Tyksillä on yhteistyökuvio esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa. Tekeillä on väitöskirja uniapnean esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta. Uniapneaan liittyy Suomessa monisairastavuutta, ja tästä kokonaisuudesta tiedetään yllättävän vähän. Tutkimuksessa käytetään hoitoilmoitusrekistereitä, jotta saadaan esiin kaikki, joille on tehty uniapneadiagnoosi – ja näin entistä paremmin yhteys muihin sairauksiin.

Tärkeät hoidon kumppanit suuhygienisti ja uniapneahoitaja

Uniapneapotilaan apuna voi olla usein myös kiskohoito. Suuhygienisti Katja Urhonen ottaa potilaita vastaan suu- ja leukasairauksien klinikan vastaanotolla. Tämä on Tyksissä uudehko hieno toimintamalli. Mallia on haettu Turusta muuallekin.

Suuhygienisti ottaa mitat kiskoja varten skannaamalla ja ohjaa kiskojen käyttöön. Työpanos nopeuttaa hoitoa ja vapauttaa erikoishammaslääkäreiden työaikaa.

Uniapneakisko tuo alaleukaa eteenpäin ja pitää samalla yläilmateitä auki, jotta hengittäminen sujuu esteettä. Lähetemäärä kiskohoitoihin on kasvanut kuten uniapneapotilaiden diagnosointikin.

Uniapneakiskoa voidaan käyttää erityisesti lievää uniapneaa sairastavilla tai myös muilla uniapneapotilailla, mikäli CPAP-laitehoito ei jostain syystä onnistu. CPAP-laitehoito on ensisijainen hoitomuoto keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla.  

Oma-aloitus nopeuttaa hoidon aloitusta kuukausilla

Keuhkopoliklinikan sairaanhoitaja Päivi Arvola tekee uniapneahoitajan itsenäistä vastaanottotyötä. Tyksissä on reilu vuosi sitten otettu käyttöön CPAP-laitehoidon oma-aloitus. Se tarkoittaa, että potilas voi saada CPAP-laitteen käyttöönsä saman tien lääkärikäynnin yhteydessä.

Potilas saa silloin tekstiviestinä videolinkin Uni- ja hengityskeskuksen nettisivuille ja voi ottaa itsenäisesti laitteen käyttöönsä.

Oma-aloituksen myötä hoidon aloitusta on saatu nopeutettua kolme kuukautta. Potilaalta oma-aloitus edellyttää esimerkiksi älykännykkää ja valmiuksia noudattaa ohjeita vaihe vaiheelta.

– Potilaille painotan, että laite ei anna lisähappea, ainoastaan se pitää pienen ylipaineen avulla ylähengitystiet avoimena unen aikana, jolloin oma hengitys pääsee virtaamaan esteettä, Arvola kuvaa.

CPAP-laitehoitoon sopeutuu parhaiten, kun pystyy keskittymään omaan rauhalliseen hengitystahtiin, uloshengitystä alkuun hieman voimistaen.

– Itse pyrin rauhoittamaan potilasta ohjatessani oikeaa hengitystekniikkaa, tällöin osalla potilaista koettu paniikinomainen reaktio saattaa jäädä pois ja laitteen käyttö alkaa sujua. Potilastyössä palkitsevinta on tyytyväinen potilas, joka lähtee luottavaisena vastaanotolta saamansa ohjauksen jälkeen kotiin.

Tarja Saaresranta

• keuhkosairauksien professori (50 prosenttia), Turun yliopisto
• keuhko-osaston osastonylilääkäri, Tyks
• Uni- ja hengityskeskuksen johtaja (20 prosenttia), Tyks.

Uni-ja hengityskeskus  

• Hengitysvajauksen, uni- ja vireystilahäiriöiden osaamiskeskus.  
• Osa pohjoismaista verkostoa The Nordic Sleep Centers of Excellence Network.
• Tyksin huippuosaamisyksikkö. Työhön kuuluu myös valtakunnallinen koordinaatiovastuu diagnostiikasta ja sen kansallinen yhteensovittaminen.