Uniapnea voi olla koronainfektion pahenemisen riskitekijä

Kysymys uniapneasta koronainfektion riskitekijänä on noussut esiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksessa pandemian ensimmäisen aallon potilaista. Kyseessä on ensimmäinen koronapandemiasta julkaistu tutkimus, jossa epäily uniapneasta riskitekijänä nousee tärkeimmäksi havainnoksi.

Tutkimuksessa seurattiin kevään 2020 ensimmäisen korona-aallon aikana Tyksissä sairaalahoitoon otettujen Covid-19-virukseen sairastuneiden potilaiden rekisteritietoja. Ensimmäisessä vaiheessa noin 480 000 hengen Varsinais-Suomi selvisi pandemiasta suhteellisen pienellä määrällä sairastuneita. Positiivisen testituloksen saaneita oli 278. Sairastuneista 28 otettiin toukokuun 3. päivään mennessä hoidettavaksi Tyksiin. Näiden potilaiden osalta tutkittiin sairaalarekisteritietoja tarkoituksena selvittää riskit taudin vakavammille muodoille ja tehohoidon tarpeelle.

– Ajatus oli, että tarvitaan uutta tietoa siitä, mikä on potilaiden tilanne. Tutkimuslupa oli laaja, sillä seurattiin potilasryhmää, jonka sairaudesta ei tiedetty vielä paljon. Aika nopeasti kuitenkin havaittiin, että uniapneaa löytyi melko paljon, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, LT, keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri Thijs Feuth toteaa.

Rekisteritietojen vertailussa nousi esiin, että 29 prosentilla sairaalahoitoon otetuista oli jo aiemmin tehty uniapneadiagnoosi. Luku on merkittävä, sillä varsinaissuomalaisesta väestöstä uniapnean takia hoidossa olevien osuus on 3,1 prosenttia. Vaikka potilaiden kokonaismäärä tutkimuksessa oli pieni, uniapneapotilaiden osuus oli kuitenkin suuri. Uniapnean yleisyyttä ei näyttäisi selittävän pelkästään uniapneapotilailla usein esiintyvä ylipaino, jonka on havaittu olevan yksi koronainfektion riskitekijöistä.

– Tulos oli riittävän vahva siihen, että se herättää kysymyksen, onko uniapnea riskitekijä koronasairaudessa. Uniapnea voi olla potilaalle periaatteessa riski joutua koronan takia sairaalahoitoon. Se ennakoi enemmän vaikeaa sairautta, Feuth arvioi tutkimustulosten merkitystä.

Uniapnea aiheuttaa nukkuessa hengityskatkoksia. Sairaus diagnosoidaan unirekisteröinnin perusteella. Havaintoja uniapnean ja koronasairauden yhteydestä on jo tehty myös muissa tutkimuksissa sivulöydöksinä sekä kerrottu ennakkojulkaisuina. Nyt julkaistun tutkimuksen muut havainnot olivat vertailukelpoisia muualla raportoituihin tuloksiin. Esimerkiksi CRP-arvot olivat korkeampia niillä potilailla, jotka otettiin tehohoitoon. Tavallisesti virustauti ei kohota arvoa merkittävästi.

Potilastietoja kerättiin Tyksin eri osastojen koronapotilaista ja mukana oli useita asiantuntijoita. Tutkimuksen vetäjänä toimi infektiotautien vastuualueen johtaja, ylilääkäri, professori Jarmo Oksi. Mukana oli myös erityisesti uniapneaan perehtynyt Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, dosentti Tarja Saaresranta.

Tutkimus on julkaistu Sleep Medicine and Disorders International Journal (SMDIJ) –julkaisussa.

Teksti ja kuva: Sini Silvan