Murupolku Etusivu Hoidot ja tutkimukset Keuhkosyöpä ja keuhkopussin syöpä Keuhkosyöpä ja keuhkopussin syöpä Avainsanat: syöpä Keuhkosyöpä Keuhkopussin syöpä ... Show all keywords keuhkot Tupakoinnin lopettaminen syöpäsairaudet Keuhkosyöpä on toiseksi tavallisin syöpä miehillä ja neljänneksi yleisin syöpä naisilla. Suomessa todetaan vuosittain uusia tapauksia noin 2300 ja Varsinais-Suomessa noin 200. Mesoteliooma on keuhkopussin eli keuhkojen ulkopintaa ja rintakehän sisäpintaa peittävän kalvon pahanlaatuinen harvinainen syöpä. Yleisin mesoteliooman aiheuttaja on asbesti. Keuhkosyövän diagnostiikka on keskitetty Tyksin keuhkosairauksien poliklinikalle. Keuhkosyöpä todetaan usein keuhkojen röntgenkuvassa ja tarkennetaan tietokonekuvauksella. Syövän tyyppi varmistetaan koepaloilla. Tarkemman syöpätyypin varmistuttua voidaan sitä hoitaa juuri siihen syöpätyyppiin sopivalla hoidolla. Hoitosuunnitelmaan vaikuttaa itse syövän ja sen levinneisyyden lisäksi myös potilaan yleiskunto, ikä ja mahdolliset muut sairaudet. Siksi samaa syöpää sairastavien hoitosuunnitelmissa voi olla eroja. Keuhkosyövän hoidon suunnittelevat keuhkolääkäri, sädehoitolääkäri ja keuhkokirurgi. Solusalpaajahoito ja biologiset lääkkeet annetaan keuhkolääkäreiden toimesta. Tupakointi on tavallisin keuhkosyövän aiheuttaja. Myös tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään, mutta se on melko harvinaista. Työ- ja elinympäristössä voi olla tekijöitä, jotka suurentavat keuhkosyövän riskiä, esimerkiksi asbesti. Yleisimmät keuhkotutkimukset keuhkosyövän tai keuhkopussinsyövän diagnostiikassa ovat keuhkoputkien tähystys (bronkoskopia) sekä tietokoneohjattu neulanäytteenotto. Keuhkosyövän ja keuhkopussin syövän hoitopolku Keuhkosyövän ja keuhkopussin syövän hoitopolku toimii tukena hoitoon liittyvissä päätöksissä ja omahoidossa, mutta ei korvaa terveydenhuollon henkilökunnan antamaa henkilökohtaista hoitoa ja ohjausta. Jokaisen potilaan hoito suunnitellaan yksilöllisesti hoitavan lääkärin kanssa. Keuhkosyöpä Keuhkosyöpä on keuhkoputken tai keuhkokudoksen solumuutoksesta alkunsa saava syöpä. Se on miehillä ja naisilla kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Neljäsosa keuhkosyövistä todetaan sattumalta ilman edeltäviä oireita. Tutkimukset aloitetaan, kun kuvauslöydösten tai oireiden perusteella on herännyt perusteltu epäily sairastumisesta. Tavallisimpia keuhkosyövän oireita ovat: Hengenahdistus ja yskä Verta ysköksissä Kivut, esimerkiksi rintakehällä Laihtuminen, ruokahaluttomuus Heikkous, väsymys Kuumeilu Toistuva keuhkokuume Kaulan ja/tai kasvojen turvotus. Keuhkopussin syöpä eli mesoteliooma Keuhkopussin syöpä eli mesoteliooma on keuhkojen pintaa ja rintakehän sisäpintaa peittävän kalvon pahanlaatuinen, harvinainen syöpä. Tauti todetaan noin 70–90 henkilöllä Suomessa vuosittain. Työperäinen asbestialtistus on pääasiallinen keuhkopussin mesoteliooman aiheuttaja, ja tupakointi lisää huomattavasti sairastumisriskiä. Alkuvaiheessa oireita ilmenee yleensä vähän ja sairaus havaitaan vasta sen aiheuttamien yleisoireiden perusteella. Taudinkuva on vaihteleva. Keuhkopussin mesoteliooman mahdollisia oireita ovat: yskä kipu laihtuminen keuhkopussin nesteily hengenahdistus. Edellä mainittujen oireiden selvittelyssä yleensä ensimmäinen tutkimus on keuhkojen röntgenkuvaus. Jatkotutkimuksena tehdään tietokonekuvaus (TT-tutkimus) kasvaimen tarkemman sijainnin ja levinneisyyden selvittelemiseksi. Syöpäkasvaimen diagnoosi varmistetaan kudosnäytteellä, joka otetaan joko neulanäytteenä keuhkopussista paikallispuudutuksessa tai keuhkopussin tähystyksen yhteydessä. Keuhkopussin syöpää hoidetaan lääkehoidolla. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitoonpääsy Perusterveydenhuollossa tehdään lähete oman alueen sairaalaan, keuhkosairauksien poliklinikalle, jos on herännyt epäily keuhkosyövästä. Keuhkopoliklinikan vastuulääkärit tekevät hoidontarvearvion lähetetietojen perusteella. Lähetteen perusteella suunnitellaan tarvittavat tutkimukset, joista saat tiedon kirjeitse tai puhelimitse. Tarvittaessa tutkimukset tehdään keuhkopoliklinikalla ja keuhkosairauksien vuodeosastolla. Tutkimusten jälkeen varataan aika lääkärin vastaanotolle, jolloin kuulet tutkimusten tulokset. Toisinaan tarvitaan vielä tämänkin jälkeen lisätutkimuksia sairauden tarkempaa selvittelyä varten. Olisi hyvä, jos sinulla olisi läheinen tai tukihenkilö mukana vastaanotolla. Katso tästä keuhkosyöpäpotilaan hoitoonpääsyajat. Tutkimuksiin voi kuulua jokin tai useita seuraavista: Keuhkojen varjoainetietokonetomografia (pdf, hoito-ohjeet.fi) Tietokoneohjattu neulanäyte (pdf, hoito-ohjeet.fi) Bronkoskopia eli keuhkoputkien tähystys (pdf, hoito-ohjeet.fi) Keuhkopussin tähystys (pdf, hoito-ohjeet.fi) PET-kuvaus (pdf, hoito-ohjeet.fi) Magneettikuvaus, esim. pään alueen magneettikuvaus (pdf, hoito-ohjeet.fi) Keuhkojen toimintatutkimukset, spirometria ja diffuusiokapasiteetti (pdf, hoito-ohjeet.fi) Laboratoriotutkimukset. Hoitokontakti ja hoidon suunnittelu Lääkärin vastaanotto Lääkärin vastaanottokäynnillä tehdään tutkimustuloksiin perustuva hoitosuunnitelma. Hoitopäätökseen vaikuttavat syövän tyyppi, sijainti ja mahdollinen levinneisyys. Lisäksi hoidon valintaan vaikuttavat potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja potilaan oma mielipide. Tyksissä kokoontuu viikoittain moniammatillinen työryhmä, joka tarvittaessa käsittelee tutkimustulokset ja antaa hoitolinjauksen. Hoito suunnitellaan kuitenkin aina yhdessä potilaan kanssa ja jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Sairauden ja hoitojen suhteen annetaan ohjausta ja neuvontaa sairaanhoitajan vastaanotolla lääkärin käynnin jälkeen. Hoitolinjaus Hoitolinjauksella tarkoitetaan lääkärin ja potilaan yhdessä sopimaa hoidon tavoitetta. Hoitolinjaus määrittelee hoidon tavoitteen, joka turvaa potilaalle hänen arvojensa ja toiveidensa mukaisen, mutta lääketieteellisesti perustellun parhaan mahdollisen hoidon. Hoidon tavoitteita voivat olla: Kuratiivinen eli parantava hoitolinja, jolloin hoidon tavoitteena on pysyvä paraneminen. Ei-kuratiivisessa eli jarruttavassa hoitolinjassa sairautta ei voida enää kokonaan parantaa, vaan hoidon tavoitteena on pidentää eloonjäämisaikaa, eli hidastaa sairauden etenemistä ja estää sen pahenemista. Pelkästään oireisiin keskittyvän hoidon eli palliatiivisen hoidon linjaus tehdään, kun sairauden etenemiseen ei voida enää lääkehoidolla vaikuttaa tai jos potilaan yleistila tai muut sairaudet estävät syöpälääkehoidot. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä loppuelämä, oireiden lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen. Keuhkosyövän leikkaushoito Keuhkosyövät jaotellaan kahteen ryhmään: ei-pienisoluisiin keuhkosyöpiin ja pienisoluisiin keuhkosyöpiin. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on yleensä leikkaushoito, jos syöpä on todettu varhaisessa vaiheessa ja se kasvaa vain paikallisesti keuhkojen alueella. Leikkaushoito on mahdollinen noin 20–25% keuhkosyöpätapauksista. Keuhkosyöpää sairastavan potilaan leikkauspäätökseen vaikuttavat kasvaimen mikroskooppinen tyyppi, levinneisyys ja potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky. Moniammatillinen työryhmä laatii hoitosuunnitelman, mutta lopullinen leikkauspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa. Keuhkosyöpäleikkauksen tarkoituksena on poistaa syöpäkasvain ja varmistaa diagnoosi. Kirurgi kertoo potilaalle leikkauksen kulusta ja leikkaukseen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Leikkaus on vaativa toimenpide, ja siitä toipuminen vie yleensä muutamia viikkoja tai kuukausia. Leikkaus voi heikentää keuhkojen toimintaa pysyvästikin. Lisätietoa: Keuhkoleikkauspotilaalle (pdf, hoito-ohjeet.fi). Keuhkosyövän lääkehoito Keuhkosyövän levinneisyys ja sen yksilölliset ominaisuudet sekä potilaan yleiskunto ja muut sairaudet vaikuttavat lääkehoidon valintaan. Lääkehoitovaihtoehtoja ovat solunsalpaajahoidot, immunologiset hoidot ja täsmälääkehoidot. Yleensä lääkehoidon tavoitteena on pienentää kasvainta, estää sen kasvaminen tai leviäminen ja hidastaa kasvaimen kasvua. Lääkehoidon suunnittelee lääkäri ensimmäisellä käynnilläsi, jolloin sinulle selvitetään hoidon tarkoitus, kesto ja haittavaikutukset ja saat kirjalliset ohjeet mukaasi. Solunsalpaaja- eli sytostaattihoito annetaan yleensä hitaana tiputuksena suoneen 1–3 viikon välein. Joitakin solunsalpaajia annetaan myös tabletteina, jolloin hoito toteutetaan kotona. Solunsalpaajia eli sytostaatteja voidaan käyttää syövän lääkehoitona myös leikkaushoidon jälkeen (ns. liitännäishoitona) tai tehostamaan sädehoitoa. Immunologiset hoidot vaikuttavat elimistön puolustusjärjestelmän kautta syövän kasvuun ja soveltuvat joidenkin keuhkosyöpämuotojen hoitoon. Hoito annetaan tiputuksena suoneen yleensä 3–6 viikon välein. Täsmälääkehoidot ovat johonkin tiettyyn geenivirheeseen kohdennettuja hoitoja. Nämä ovat yleensä tablettihoitoja. Lisätietoa: Syöpäjärjestöt (kaikkisyovasta.fi) Ohjeita sinulle joka saat syöpälääkehoitoa (syopapotilaat.fi) Keuhkosyöpäpotilaan solunsalpaajahoito (pdf, hoito-ohjeet.fi). Keuhkosyövän sädehoito Sädehoitoa voidaan antaa potilaille, jotka eivät sovellu leikkaushoitoon. Kasvaimen levinneisyys sekä potilaan yleiskunto, keuhkojen toiminta ja muut sairaudet vaikuttavat siihen, onko hoito parantavaa tai tautia jarruttavaa. Jos kasvain on rajoittunut paikallisesti, mutta sitä ei voida leikata, voidaan antaa myös kemosädehoitoa eli yhdistää solunsalpaajahoito sädehoitoon. Nämä hoitomuodot voidaan antaa samanaikaisesti tai peräkkäin. Sädehoito suunnitellaan tarkasti tietokonetutkimuksen avulla. Lääkärinkäynnillä ennen sädehoidon alkua käydään läpi jokaiselle yksilöllisesti tehty sädehoidon suunnitelma. Sädehoitoa voidaan antaa myös oireiden lievittämiseen. Esimerkiksi kipusädehoito on usein tehokas tapa hoitaa syöpäkipua. Lisätietoa: Sädehoitoon tulevalle (pdf, hoito-ohjeet.fi) Keuhkojen sädehoidon sivuvaikutukset (pdf, hoito-ohjeet.fi) Terveyskylä, kivunhallintatalo, sädehoito (terveyskylä.fi). Seuranta hoitojen aikana ja niiden jälkeen Keuhkosyövän hoitomuotojen perusteella määritellään yksilölliset seuranta-ajat potilaalle. Lääkehoitojen, eli esimerkiksi sytostaattihoitojen tai immunologisten lääkehoitojen yhteydessä seurantaa toteutetaan kuvantamistutkimuksilla sekä lääkärin vastaanottokäynnillä. Kuvantamistutkimuksia on yleensä 3–4 vuodessa potilaan voinnista ja hoitomuodoista riippuen. Lisäksi lääkehoitojen yhteydessä tarkistetaan säännöllisesti veriarvot laboratoriokokein ja seurataan vointia yleisesti. Sädehoidon aikana vointiasi seurataan, kuten lääkehoitojen yhteydessä. Keuhkosyövän leikkauksen jälkeen seuranta-aika on yleensä 5 vuotta. Seurannan pituus, sisältö ja tiheys määritellään jokaiselle potilaalle erikseen. Jos seurannan aikana sinulle tulee uusia oireita tai oireet pahenevat, sinun kannattaa olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, jossa arvioidaan lääkärikäynnin tai lisätutkimusten tarve. Hoitavan yksikön yhteystiedot ja kartat löydät sairaaloiden sivuilta. Seurannan loputtua otetaan yhteys omaan terveyskeskukseen. Palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito Palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito on parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, kokonaisvaltaista hoitoa. Potilasta pyritään auttamaan elämään mahdollisimman aktiivista elämää ja sopeutumaan sairauden aiheuttamiin tilanteiseen. Hyvään palliatiiviseen hoitoon kuuluu läheisten huomioiminen, tukeminen ja auttaminen. Palliatiivista hoitoa toteutetaan sairauden kaikissa vaiheissa. Mahdollisten sairauden aiheuttamien oireiden hoito (esim. kivun hoito) on joka tilanteessa tärkeää, jotta elämänlaatu pysyisi mahdollisimman hyvänä. Nykyään myös suositellaan jo sairauden varhaisessa vaiheessa tukikäyntejä/rinnakkaiskäyntejä palliatiiviselle poliklinikalle. Syöpäpotilaan hoitopolussa palliatiivinen hoitolinjaus sijoittuu kuratiivisen, eli paranemiseen tähtäävän ja etenemistä jarruttavan hoitolinjan jälkeen. Oireita lievittävä, eli palliatiivinen hoito taas sisältyy kaikkiin sairauden vaiheisiin. Palliatiivinen hoitolinjaus Palliatiivisella hoitolinjauksella tarkoitetaan lääkärin ja potilaan yhdessä laatimia yksilöllisiä hoidon tavoitteita silloin, kun sairauden etenemiseen ei voida enää vaikuttaa eli esimerkiksi tilanteessa, jossa syöpälääkehoidoista joudutaan luopumaan. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on lievittää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä kärsimystä ja taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu potilaalle ja hänen läheisilleen. Saattohoito Saattohoito osa palliatiivista hoitoa ja sijoittuu potilaan elämän loppuvaiheeseen. Saattohoitopäätöksellä ilmaistaan se palliatiivisen hoidon vaihe, joka on lähempänä kuolemaa ja hoidon tavoitteena on taata mahdollisimman arvokas, oireeton loppuelämä ja hyvä kuolema. Lisätietoa: Palliatiivinen hoito ja saattohoito Palliatiivinen keskus Terveyskylä, Palliatiivinen talo (terveyskyla.fi) Saattohoito (kaikkisyovasta.fi). Uusimpia hoitomenetelmiä tutkimuspotilaalle Miten voin hakeutua tutkimuspotilaaksi syöpätutkimuksiin? Syövän hoito kulkee käsi kädessä korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen kanssa. Tuomme tutkimuksen lähelle potilasta, jolloin sinun on halutessasi helppo osallistua tutkimukseen. Tutkimuksiin osallistuminen on arvokasta syövän hoitomuotojen ja uusien lääkkeiden kehittämisessä. Jos haluat hakeutua tutkimuspotilaaksi syöpätutkimukseen, keskustele asiasta hoitavan lääkärisi kanssa tai ota yhteyttä sähköpostitse [email protected]. Löydät tällä hetkellä avoinna olevat tutkimukset Läntisen Syöpäkeskuksen sivuilta. Lue lisää Keuhkosyöpä (Käypä hoito) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Keuhkosyöpä (Terveyskirjasto) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Keuhkosyöpä (kaikkisyovasta.fi) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Terveyskylä.fi Syöpätalo Syöpätalo sisältää tietoa eri syöpäsairauksista ja niiden uusimmista hoitokeinoista ja tutkimuksista. Siirry Syöpätaloon (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Terveyskylä.fi Keuhkotalo Keuhkotalo sisältää tietoa keuhkosairauksista sekä vinkkejä itsehoitoon. Siirry Keuhkotaloon (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Hoitopaikat muualla Läntisessä Syöpäkeskuksessa ja Ahvenanmaalla Hoitopaikat Satasairaalassa (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Hoitopaikat Vaasan keskussairaalassa (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Hoitopaikat Ahvenanmaan keskussairaalassa (ruotsiksi) (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan) Toimipisteet Keuhkosairauksien poliklinikka, T-sairaala Tutkimme ja hoidamme keuhkosairauksia, kuten astmaa, uniapneaa ja keuhkosyöpää. Sädehoitopoliklinikka Sädehoitopoliklinikalla hoidamme pääasiassa syöpäpotilaita. Lääkehoitopoliklinikka, Loimaa Toimintamme pääpaino on lääkehoidossa, sen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lääkehoitopoliklinikka, Uusikaupunki Annamme erilaisia lääkehoitoja kaikkina arkipäivinä. Keuhko- ja reumasairauksien osasto Tutkimme ja hoidamme keuhkosairauksia sekä tulehduksellisia reumasairauksia. Sydänvalvonta ja sydänosasto 3 Sydänvalvonnassa hoidamme kardiologisia ja kirurgisia sydänpotilaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa verenkierron ja hengityksen tarkkailua sekä muuta vaativaa… Keuhkosairauksien vuodeosasto 1 Tutkimme ja hoidamme erilaisia keuhkosairauksia, kuten hengitysvajausta, tuberkuloosia, keuhkokuumetta ja uniapneaa. Näytä kaikki Tulosta sivu