Keliakia

Keliakin oireet voivat joskus olla lieviä tai puuttua lähes kokonaan ja tauti voi löytyä sattumalta. Oireina ovat mm. vatsavaivat, anemia, laihtuminen ja väsymys. Gluteeni aiheuttaa suolessa reaktion, jonka seurauksena suolennukka tuhoutuu. Osa keliakian syntyyn vaikuttavista tekijöistä on tiedossa, osaa ei vielä tarkkaan tunneta. Sairastuminen edellyttää tiettyä perimää ja kudostyyppiä. Keliakiaa esiintyy kahdella suomalaisella sadasta.

Tutkimukset

Keliakia todetaan laboratorionäyttein ja mahalaukun tähystystystutkimuksessa otettujen koepalojen avulla. Suoliston paranemista seurataan samoin tutkimuksin ruokavaliohoidon alettoittamisen jälkeen. Veren vasta-aineet normalisoituvat yleensä noin 6-9 kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta. Mahalaukun tähystys tehdään useimmiten uudestaan 1-1,5 vuoden kuluttua keliakin toteamisesta.

Keliakian hoito

Keliakian hoitona on elinikäinen, tarkka ruokavalion noudattaminen. Ruokavaliohoito aloitetaan vasta keliakiadiagnoosin varmistettua. Ruokatottumusten muuttaminen voi aluksi tuntua työläältä ja keliakia vaikuttaa usein koko lähipiirin elämään. 

Keliakian hoidossa ruokavaliosta karsitaan kaikki vähänkin vehnää, ohraa ja ruista sisältävät tuotteet ja raaka-aineet. Suomalaiset viljat voidaan korvata luontaisesti gluteenittomilla viljoilla, kuten riisillä, maissilla, hirssillä ja tattarilla. Osalle keliaakikoista puhdas kaura ja vehnätärkkelys ja niistä valmistetut elintarvikkeet voivat sopia ruokavalioon.

Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaatii tarkkuutta myös ruoka-aineiden säilytyksessä erillään muista viljaa sisältävistä ruoka-aineista. Ruuanvalmistusvälineiden ja ruuan tarjoiluasettelu erillään muista kotimaisista viljoja sisältävistä tuotteista vaatii huolellisuutta.