Yliopistosairaaloiden roolia sote-uudistuksessa täsmennettävä ja rahoitus varmistettava

Suomessa on viisi erityistason hoitoa antavaa yliopistosairaalaa. Tehtävänämme on huolehtia erityisen vaativasta erikoissairaanhoidosta Suomessa. Meillä yliopistosairaaloissa hoidetaan yhteensä jopa kahta miljoonaa suomalaista vuosittain. Lisäksi vastaamme tutkimuksesta ja osallistumme opetukseen kouluttaen mm. lääkärit ja muita terveydenhuollon ammattilaisia koko maahan.

Me yliopistolliset sairaalat olemme huolissamme, miten selviydymme kirjaimellisesti elintärkeästä ja yhteiskunnan kannalta kriittisestä tehtävästämme tulevaisuudessa – myös siirtyessämme tulevien hyvinvointialueiden aikakaudelle. Meille keskitettyjen vaativimpien hoitojen ja toimenpiteiden koulutus sekä tutkimus turvaavat yliopistosairaalatasoisen hoidon laadun tulevina vuosina. Kannamme keskeisen vastuun tulevien sote-ammattilaisten kouluttamisesta. 

Alan asiantuntijoista on vakava pula eikä käännettä väestön ikääntyessä ole näköpiirissä. Sote-alan tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän opetus- ja tutkimustyön perusteella. Koronarokote on erinomainen esimerkki siitä, miten laajasti lääketieteellinen tutkimus saattaa vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.

Yhteisenä huolena neljännesmiljardin vaje

Yliopistosairaaloiden budjetista kymmenesosa menee opetukseen ja tutkimukseen. Budjettivaje on tällä hetkellä jo lähes 250 miljoonaa euroa. Valtio korvaa tästä alle puolet. Jos näitä kustannuksia ei korvata täysimääräisesti, on vaarana, että opetus ja tutkimus jäävät vaikeassa taloudellisessa tilanteessa muun toiminnan alle. Tämä johtaisi käytännössä siihen, että suomalaisten saama hoidon taso rapautuu.

Kaikki sairaalat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä. Työmme yliopistosairaaloissa ei kuitenkaan ole aivan samanlaista kuin muissa sairaaloissa. Sote-uudistuksen lakipaketti ei huomioi riittävästi yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, opetuksessa ja koulutuksessa, innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien kehityksessä ja käyttöönotossa eikä tutkimuksessa.

Pidämme erittäin hyvänä joulukuussa julkistettua STM:n selvitystä yliopistosairaaloiden roolista ja määrittelystä. Tarvitsemme kuitenkin selvityksen jatkoksi päätöksiä ja uutta lainsäädäntöä, joita selvitys ei vielä tarjoa.
Vastuullamme yliopistollisissa sairaaloissa on tukea tutkimusta ja innovaatioita. Valvomme, että uudet hoitomuodot on tarkkaan tutkittu ja että ne ovat turvallisia ja tehokkaita. Yliopistollisten sairaaloiden erityinen rooli ja tehtävät tulee tunnustaa ja turvata laissa.

Yliopistosairaalan ja lääketieteellistä koulutusta antavan yliopiston yhteistyö tulee turvata tulevaisuudessa. Tämä voitaisiin huomioida esimerkiksi hyvinvointialueiden hallintosääntöjä kirjoitettaessa, ja kun hyvinvointialueiden toimintaa aloitetaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että yliopisto osallistuu yliopistosairaalan hallintoon. Myös mahdollisuus yhteiseen henkilöstöön ja toimintaan on nähdäksemme tärkeää, jotta opetuksen, tutkimuksen ja sairaalatoiminnan yhteistyö on mahdollista.

Sote-uudistuksen toimeenpano etenee yliopistosairaaloidemme alueilla eri tavoin ja eri vaiheissa. Vuoden päästä meille joka tapauksessa syntyy neljä yliopistollista hyvinvointialuetta. HUS jatkaa hyvinvointialueista erillisenä HUS-yhtymänä, ja sekin Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin omistamana. Meitä kaikkia yliopistosairaaloita yhdistää sama huoli korkealaatuisesta erityissairaanhoidon tulevaisuudesta maassamme. Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Laissa tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä opetukselle että tutkimukselle.

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat
Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Markku Mäkijärvi, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Jan Tollet, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri