Yhteensä 167 kohdetta saa valtion tutkimusrahoitusta

Valtion osoittamasta tutkimusrahoituksesta saa vuonna 2018 Tyksin erityisvastuualueella tukea yhteensä 167 tutkimushanketta tai tutkijaa, heistä 36 valmistelee väitöskirjaansa.  Lisäksi 50/50 tutkijavakanssirahoitusta, jossa Tyksin viranhaltija työskentelee toisen puolen kliinisessä työssä ja toisen tutkijana, myönnettiin yhdeksälle tutkijalle. Vuodelle 2018 Tyksin erityisvastuualue sai valtion hankerahaa 2 625 000 euroa. Tästä jaettiin tutkijoille 1 893 750 euroa ja 600 000 euroa jää yksiköiden myöhemmin jaettavaksi. Yleiskustannusta tukipalveluihin hankerahasta peritään 131 250 €.

- Eduskunnassa käsiteltiin asiaa loppuvuonna 2017 ja jaettavaa rahasummaa päätettiin nostaa merkittävästi 6 miljoonaa euroa. Tyks ervan osuus tästä on 17,5 prosenttia ja tuo raha jaetaan heti alkuvuodesta, kunhan virallinen päätös uudesta meille tulevasta summasta on valtioneuvostolta saatu, selvittää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Kaikki jakopäätökseen liittyvät tiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.vsshp.fi/fi/tutkijoille/rahoitus/Sivut/Rahoituspaatokset.aspx

Valtion tutkimusrahoituksella tuetaan terveydenhuollon yksiköissä tapahtuvaa kliinisen sekä palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimuksen tutkimusalueisiin kuuluvaa terveystieteellistä tutkimusta. Hankerahoitusta on osoitettu koko Tyksin erityisvastuualueelle eli tutkijoita työskentelee sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä, pääasiassa Tyksissä, että myös Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä ja Turun kaupungin terveydenhuollossa sekä Harjavallan terveyskeskuksessa.

Tyksin erityisvastuualueella on yliopistosairaala ja Satakunnan ja Vaasan keskussairaalat, joiden kaikkien tehtäviin kuuluu myös tieteellinen tutkimus osana näyttöön perustuvaa toiminnan kehittämistä.  

Kuvassa: Päivi Rautava

- Terveydenhuollon arjessa tehtävä tutkimus on tärkeää, jotta sairauksien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito voitaisiin perustaa tutkitulle tiedolle. Nyt tehdyillä rahoituspäätöksillä luodaan mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä osin vapaana kliinisestä työstä, palkata hankkeisiin tutkijoita ja maksaa esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Tämän tutkimusrahoituksen saaneilla on onnistuessaan mahdollista saada myös ulkomaista tutkimusrahoitusta, joista esimerkiksi dosentti Timo Laition ksenontutkimuksen eteneminen kliiniseen jatkoon sekä professori, emeritus Matti Sillanpään lasten epilepsiatutkimuksen yhdysvaltalainen jatkorahoitus ovat osoittaneet, selvittää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Jaettavana oleva valtion osoittama tutkimusrahoitus on supistunut viime vuosina huomattavasti aiemmasta tasosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat myöntävät nykyisin tutkimukseen 1,5 miljoonaa euroa, jonka avulla järjestetään tutkimuksen tukipalveluita niin, että kaikki valtion tutkimuksen hankeraha voidaan jakaa tutkijoille.

- Kuntien osoittama rahoitus tutkimukseen on positiivinen alku, sitä on ollut käytettävissä vuodesta 2014 ja vuodet 2016-2018 sitä on myönnetty 1,5 miljoonaa. Jotta tutkimuksen nykytaso voitaisiin säilyttää, toivomme sen osuuden tulevaisuudessa kasvavan ja kompensoivan valtion rahoituksen supistumista, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava sairaanhoitopiirin tutkimustoimistosta.

Alla olevaan luetteloon on poimittu suurinta rahoitustukea (yli 20 000 euroa) saaneet hankkeet. Osa hankkeista on saanut tukea jo aiemminkin:

Konsortiohankkeet:

• CARE-FIB-Consortium: Reducing andverse outcomes related to atrial fibrillation in patients undergoing cardiac procedures

Dosentti Tuomas Kiviniemi, Tyks Sydänkeskus                              70 000

• Ancestral environmental exposures and offspring health – a multigenerational epidemiologic cohort study across three generations

Akatemiaprofessori Olli Raitakari, Sydäntutkimuskeskus, TY          80 000

Kliininen tutkimus:

• Uudet kuvantamismenetelmät paljastavat piilevän tulehduksen

MS-taudissa

Dosentti Laura Airas, Neurotoimialue                                                         25 000

• Uudet MRI-tekniikat eturauhassyövän tunnistamiseen ja luokitteluun:
  
  kehittämis- ja validaatiotutkimus
  
  Ylilääkäri Hannu Aronen, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus               21 000

• Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito (VAMI) -tutkimusohjelma.
  
  Professori Jarmo Hietala, psykiatria                                                20 000

• Varhainen mikrobisto ja probioottihoito: avain ei-tarttuvien tautien
  
  (allergia, krooniset tulehdussairaudet ja lihavuus) tunnistamiseen ja
  
  ehkäisyyn
  
  Lastentautiopin professori Erika Isolauri                                         27 000
• Akuutin keuhkovaurion uudet hoitomahdollisuudet
  
  Professori Sirpa Jalkanen, TY                                                                      25 000
• Ihosyövän kasvun ja leviämisen mekanismit,
  
  Ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri                                       25 000
• FinnBrain osatutkimus – Pitkäaikaissairauksien kehittyminen viiteen
  
  ikävuoteen mennessä
  
  LT Minna Lukkarinen                                                                                   25 000
• Aivomuutokset Alzheimerin taudin riskiryhmissä
  
  Professori Juha Rinne, Pet-keskus                                                    30 000
• Pre- ja perinataalisten riskitekijöiden vaikutus psyykkisten häiriöiden ja oirekokonaisuuksien kehitykseen
  
  Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander                                40 000
• Lapsuusajan lihavuutta ennustavat aivojen rakenteen ja toiminnan piirteet

LT Jetro Tuulari, psykiatria                                                              20 000 

Palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimus:

• Eteisvärinä ja sydäntoimenpiteiden onnistuminen ja komplikaatiot

Professori, toimialuejohtaja Juhani Airaksinen, Sydänkeskus          25 000

• Lastenortopedisten sairauksien hoito
  
  Lastenkirurgian professori Ilkka Helenius                                       21 000
• Potilasohjauksen tuloksellisuuden arviointi    
  
  Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi                                     25 000

• Terveydenhuollon kehittäminen rekisteritiedon avulla
  
  Ehkäisevän terveydenhuollon professori, tutkimusylilääkäri Päivi
  
  Rautava                                                                                              40 000

• Uni ja hengitys
  
  Dosentti Tarja Saaresranta, Medisiininen toimialue/keuhkosairaudet          20 000
• Aggressiivisen potilaan hallintaan kehitettävän käyttäjälähtöisen
  
  intervention vaikuttavuuden arviointi

Hoitotieteen professori Maritta Välimäki                                                    25 000

Perusterveydenhuollosta lähtöisin olevat hankkeet:

• Yksilöllinen hoito, palvelut ja ympäristö ikääntyneen henkilön itsenäisen selviytymisen ja itsenäisyyden edistämiseksi

Hoitotieteen professori Riitta Suhonen                                            20 000

Vuoden 2018 Konsortiohankkeet

Tuomas Kiviniemi: Eteisvärinä sydäntoimenpiteiden yhteydessä (CAREFIB)

CAREFIB konsortion tavoitteena on vähentää eteisvärinään liittyviä haittatapahtumia sydäntoimenpidepotilailla. Konsortio koostuu kolmesta erillisestä projektista: kliinisestä satunnaistetusta LAA-CLOSURE tutkimuksesta, translationaalisesta prospektiivisesta CAREBANK näytetutkimuksesta sekä epidemiologisesta CAREAVR tutkimuksesta. 

Monikansallisessa satunnaistetussa LAA-CLOSURE monikeskustutkimuksessa selvitetään sydänkirurgian yhteydessä tehtävän sydämen vasemman eteiskorvakkeen ennaltaehkäisevän sulun vaikutusta aivohalvausten ja kuolleisuuden estoon. Vasen eteiskorvake on eteisvärinään liittyvän hyytymän lähtökohta yhdeksällä potilaalla kymmenestä. Mikäli vasen eteiskorvake suljetaan onnistuneesti, tärkein eteisvärinään liittyvä veritulppien lähtökohta saadaan poistettua.  Kyseessä on suurin koskaan aiheesta tehty satunnaistettu tutkimus, johon otetaan mukaan yli 1000 potilasta eurooppalaisissa keskuksissa. Tutkimusyhteistyökumppaneita on Suomesta, Ruotsista, Hollannista, Englannista ja Yhdysvalloista.

CAREBANK tutkimuksessa puolestaan selvitetään eteisvärinän tarkkaa kudostason patofysiologiaa sydännäytteistä. Tutkimukseen otetaan mukaan Tyksissä sydänleikkaukseen menevät potilaat. Heistä kerätään verinäytteet ennen ja jälkeen leikkauksen sekä kudospaloja sydämestä leikkauksen yhteydessä. Potilaita seurataan viisi vuotta leikkauksen jälkeen kliinisten päätetapahtumien arvioimiseksi. CAREBANK tutkimuksessa saadaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen yhdistelmä kudos- ja verinäytteitä sydänleikatuista potilaista. Kudostason löydöksiä voidaan verrata potilaiden kliiniseen taudinkuvaan. Projektissa yhteistyökumppanina toimii Brigham and Women's sairaala Harvardin lääketieteellisessä tiedekunnassa Bostonissa.

CAREAVR on suomalainen takautuva havainnoiva monikeskustutkimus aorttaläppäleikatuista potilaista ja eteisvärinän ja aivohalvausten ilmaantuvuudesta heillä. CAREAVR tutkimuksesta saadaan ensimmäistä kertaa tärkeää tosielämän tietoa eteisvärinämääristä leikkauksen jälkeen ja erityisesti siitä, miten usein eteisvärinä uusii. Nykyään leikkauksen jälkeistä eteisvärinää pidetään pitkälti ohimenevänä ilmiönä, eikä pysyvää hyytymisenestolääkitystä yleensä sen vuoksi aloiteta. Mikäli eteisvärinän todetaan uusivan usein, voi tällä olla vaikutusta hoitokäytäntöihinkin.

Lisätietoja dosentti Tuomas Kiviniemi, Tyks Sydänkeskus, s-posti: tuomas.kiviniemi(a)tyks.fi

Olli Raitakari: Vanhempien ja isovanhempien altisteiden vaikutus jälkeläisten terveyteen - kolme sukupolvea kattava epidemiologinen tutkimus (LASERI - kolme sukupolvea tutkimus)

Hankkeen tarkoituksena on tutkia onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille (tupakansavu, ympäristömyrkyt, psykososiaalinen stressi) yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä. Tämän selvittämiseksi teemme laajan epidemiologisen kolme sukupolvea kattavan tutkimuksen, johon kutsutaan mukaan kansallisen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) tutkimuksen aikaisemmin osallistuneita tutkimushenkilöitä sekä heidän omia lapsiaan ja vanhempiaan.

Projektissa tutkitaan onko vanhempien altistuminen tupakansavulle, ympäristömyrkyille ja psykososiaaliselle stressille yhteydessä jälkikasvun kardio-metaboliseen profiiliin, kognitiivisiin toimintoihin ja psykologiseen hyvinvointiin. Hankkeessa kerätään seerumi-, veri- ja sukusolunäytteitä, joista mitataan epigeneettisiä biomarkkereita. Näiden avulla pyritään selvittämään mekanismeja joiden avulla sukupolvien välinen epigeneettinen periytyminen tapahtuu.

Tutkimukseen kutsutaan mukaan kaikki elossa olevat ja Suomessa asuvat (N=3400) LASERI-tutkittavat. Tätä kohorttia on seurattu toistuvin tutkimuksen vuodesta 1980 lähtien. Tutkittavat ovat tällä hetkellä 40 - 55-vuotiaita. Tutkimukseen kutsutaan mukaan myös tutkittavien lapset. Heitä on arviolta noin 6000 ja he ovat iältään 0 - 36-vuotiaita. Kutsun saavat myös alkuperäisten LASERI-tutkittavien vanhemmat. Vanhempia on elossa arvioilta 4500, ja he ovat iältään keskimäärin 74-vuotiaita (vaihteluväli 60 - 98 vuotta). Kaikkien kutsuttavien tutkittavien nykyiset yhteystiedot pyydetään Tilastokeskuksesta.

Tutkittavilta kerätään tietoja kyselylomakkeilla, fysikaalisilla mittauksilla (paino, pituus, verenpaine), sekä ultraäänikuvantamisen (maksan ja kaulasuonten ultraääni) ja kognitiotestien avulla. Lisäksi tutkittavilta otetaan verinäyte (ei alle 3-vuotiailta) ja kerätään ulostenäyte. Täysi-ikäisiltä mieshenkilöiltä pyydetään siemennestenäyte. Uloste- ja siemennestenäytteet annetaan kotona ja toimitetaan postitse tutkijoille. Verikoetta lukuun ottamatta, kaikki tehtävät mittaukset ovat non-invasiivisia.

Lisätietoja: akatemiaprofessori Olli Raitakari, s-posti: olli.raitakari(a)utu.fi

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: Suvi Vainio