Valtion tutkimusrahoitus vie satoja Tyksin tutkimuksia eteenpäin
Avainsanat:Tutkimusta ei tehdä ilman resursseja. Valtion tutkimusraha jaetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Tyks erva), niin että jokainen hakemus punnitaan erikseen. Tänä vuonna rahaa jaetaan 216 tutkijalle – eli yhtä moneen tutkimushankkeeseen sekä osin muihin kuluihin 3,7 miljoonaa euroa.
Valtion budjetissa on tutkimusrahoitusta terveydenhuollon tutkimushankkeisiin 21 miljoonaa euroa. Tyks erva saa tästä 17,8 prosenttia eli runsaat 3,7 miljoonaa euroa. Prosenttiosuus syntyy tutkimusylilääkäri, professori Päivi Rautavan mukaan vastuualueen tiedetuotosten mukaan. Esimerkiksi Husin liki kolme kertaa suurempi erva-alue saa määrärahasta runsaat 41 prosenttia. Tämä kertoo Turussa tehtävän tutkimuksen suuresta volyymista.
Vuodelle 2020 rahaa on jaettu maaliskuussa vahvistetun päätöksen mukaan runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin tänä vuonna klinikat jakavat niin sanottua klinikka-EVO-rahaa 600 000 euroa. Raha jaetaan hakemusten perusteella klinikoille Turkuun, Satakuntaan ja Vaasaan. Lisäksi tutkimusrahoituksella katetaan esimerkiksi tieteellisen julkaisun open access-maksuja sekä yleiskuluja.
Valtion tutkimusrahoitusta on tälle vuodelle Tyks erva:lla myönnetty yhteensä 216 tutkijalle. Näistä 100 on varttuneita dosentti tai professoritason tutkijoita, 46 post doc-vaiheen tutkijoita, joiden väitöskirjasta on aikaa alle 10 vuotta sekä 69 tohtorin väitöskirjan tekijää.
Jokainen hakemus ja tutkija arvioidaan
Rahojen jakamisesta päättää Tyks ervan tutkimustoimikunta.
– On hyvin erilaisia tapoja jakaa rahat. Tyksin erva-alueella arvioidaan jokainen hakemus erikseen. Olemme lähteneet siitä, että uudetkin hyvät hankkeet voivat saada rahoitusta, kun hakemus on perusteltu, Päivi Rautava sanoo. Kriteerit ovat tiukat, sekä tutkimussuunnitelma että tutkijan näytöt arvioidaan. Tarvitaan myös konkretiaa, mikä muuttuu, jos tutkimuksessa onnistutaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet vuosina 2020 -2023 ovat tulevaisuuden dataintensiiviset tutkimusmenetelmät terveydenhuollon käyttöön toiseksi kliininen ja translationaalinen terveystieteellinen tutkimus ja tutkijan urapolun tukeminen ja kolmanneksi terveyseroja kaventavan palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus. STM:n vaatimus oli jakaa rahoista vähintään puolet näille painopistealoille, tämä toteutuu kirkkaasti.
Tulevaisuuden hoitoja sekä palvelujärjestelmän petraamista
Dosentti Jussi Postin tutkimuksen tähtäimessä on luoda parempaa diagnostiikkaa tapaturmaisiin aivovammoihin. Hänelle rahoitusta myönnettiin 25 500 euroa tutkimuskokonaisuuteen Tapaturmaisten aivovammojen akuuttivaiheen biokemiallinen diagnostiikka. Tulevaisuudessa vaikka päänsä iskenyt urheilija voitaisiin sylki- tai verinäytteen avulla tsekata – pelaamaan vai ambulanssiin. Postin tutkimus on esimerkki tulevaisuuden dataintensiivisitä tutkimusmenetelmistä. Lue lisää Postin tutkimuksesta.
Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi vetää laajaa tutkimuskokonaisuutta potilasohjauksen etiikan ja tuloksellisuuden arvioinnista. Yksi potilaan oikeuksista on oikeus tietoon. Nyt tutkitaan, toteutuuko tämä. Leino-Kilven vetämä tutkimuskokonaisuus sai rahoitusta 39100 euroa. Tutkimus täyttää ministeriön painopistealueista jopa kaksi. Tutkimus on terveyseroja kaventavaa palvelujärjestelmätutkimusta:
– Voidaanko tehdä jotain paremmin tai toisiin? Nämä ovat kysymyksiä, joita palvelujärjestelmätutkimuksessa pitää esittää. Paljon liittyy tietoon, jonka varassa ihmisen pitää pärjätä, Leino-Kilpi sanoo.
Tutkimus täyttää myös kliiniseen ja translationaaliseen terveystieteelliseen tutkimuksen kriteerit. Lue, mistä tutkimuksessa on kyse.
Valtion tutkimusrahoituksen suurimmat apurahat euroina Tyks erva-alueella 2020
Varttuneille tutkijoille:
Antti Saraste 38 250 Sydämen vajaatoiminnan molekyylikuvantaminen
Rinne Juha, Pet-keskus 35 700 Alzheimerin taudin varhainen havaitseminen
Erika Isolauri 34 000 Varhainen mikrobisto sairauden riskin tunnistamisesta kohti tehokasta ehkäisyä
Jarmo Hietala 29 750 Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden tulehdukselliset taustamekanismit (osa vaikeiden mielenterveyshäiöiden tutkimusohjelmaa)
Ville Peltola 25 500 Lasten antimikrobihoitojen kohdentaminen uusien biomarkkereiden avulla
Katja Pahkala 25 500 Kardiometabolisten sairauksien varhainen kehitys ja ehkäisy - pitkittäinen vauvaiässä alkanut STRIP-tutkimus
Jussi Posti 25 500 Tapaturmaisten aivovammojen akuuttivaiheen biokemiallinen diagnostiikka
Olli Tenovuo 25 000 Aivovammojen pitkäaikaisvaikutusten mekanismit
Liisa Lehtonen 21 250 Perhekeskeisyyden kehittäminen keskoshoidossa
Jetro Tuulari, psykiatria 21250 Varhaislapsuuden paino ja aivojen kehitys myöhemmän terveyden ennustajana
Linnea Karlsson 21 250 Raskaudenaikainen stressi ja lapsen aivojen kehitys: maitohampaat tietolähteenä.
Peltonen Sirkku 21250 Neurofibromatoositutkimus
Jääskeläinen Satu 21250 Krooninen kipu ja tinnitus - mekanismit, riskitekijät ja neuromodulaatiohoidon mahdollisuudet
Rovio Suvi 21250 Pitkittäiset ja ylisukupolviset kognitiivista toimintaa määrittävät tekijät LASERI-tutkimuksessa
Laura Airas 28 050 MS-taudin multimodaalinen kuvantaminen tuo piilevän tulehduksen esiin
Hannu Aronen 39 950 Novel MRI techniques for non-invasive detection and characterization of prostate cancer: Development and validation study
Fausto Biancari 22 950 FinnValve tutkimus: kansallinen rekisteritutkimus aorttaläpän ahtauman kirurgista ja transkatetrista hoidosta
Heikki Irjala 27200 Uusia keinoja pään ja kaulan alueen syövän diagnostiikkaan ja hoitoon
Sirpa Jalkanen 25500 Akuutin keuhkovaurion uudet hoitomahdollisuudet
Juho Joutsa 20 400 Liikehäiriösairauksien alkuperä aivoissa
Markus Juonala 27 200 Lapsuuden lihavuuden merkitys valtimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä
Tuomas Kiviniemi 59 500 CAREFIB KONSORTIO Eteisvärinän haittatapahtumien ehkäisy sydäntoimenpidepotilailla
Juhani Knuuti 20400 Uudet kuvantamis- ja analyysimenetelmät sydänsairauksissa
Minna Lukkarinen 29750 FinnBrain Pediatrics FinnBrain substudyThe development of chronic disorders by the age of 5 years
Olli Raitakari 68 000 Ancestral environmental exposures and offspring health - a multigenerational epidemiologic cohort study across 3 generations.
Schleutker Johanna 27 200 ANO7, aggressiivisen eturauhassyövän uusi alttiusgeeni
Jorma Toppari 22950 Kohorttitutkimuksilla kehityksellisten hormonijärjestelmäsairauksien juurille
Juhani Airaksinen 39950 Uusia ratkaisuja sydänkohtausten diagnostiikan haasteisiin
Helena Leino-Kilpi 39 100 Potilasohjauksen etiikan ja tuloksellisuuden arviointi
Päivi Rautava 38250 Palvelujärjestelmän kehittäminen rekisteritiedolla
Ilkka Helenius 25 500 Lastenortopedisten sairauksien hoito
Tarja Saaresranta 28263 Uni ja hengitys
Sanna Salanterä 30600 Hoitotaakan arviointi
Andre Sourander 39950 Voimaperheet-tutkimus Perhekeskeinen lasten mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja hoito
Riitta Suhonen, VSSHP 21250 Yksilöllinen hoito, palvelut ja ympäristö ikääntyneen henkilön itsenäisen selviytymisen ja itsenäisyyden edistämiseksi
Konsortiot
Timo Laitio 59500 Effect of xenon on brain injury, neurological outcome and survival in patients after aneurysmal subarachnoid haemorrahage;
Post doc -tutkijat
Laura Toivonen 25 500 Nenän metabolomin ja mikrobiotan yhteys hengitystieinfektioihin ja astman kehittymiseen lapsilla
Johanna Lempainen 21854 Tyypin 1 diabeteksen tautipolkujen kuvaaminen ja ennakointi
Inari Laaksonen 21250 Potilaiden saama hyöty ja mahdolliset haitat ortopedisessä leikkaushoidossa
Minna Stolt 25 500 Jalkaterveys ja hyvinvointi: nivelreumaa sairastavan jalkaterveyden edistämine
Lisäksi rahoitusta sai 177 tutkijaa. Katso myönnetyt hankerahat.
Teksti: Sini Silvàn