Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 13.4.2022 16.48

Uusi tutkimustulos: lievä umpilisäketulehdus voi parantua itsestään

Avainsanat:

Uusi tutkimustulos: lievä umpilisäketulehdus voi parantua itsestään

Turusta johdettu tutkimusryhmä on julkaissut uuden tuloksen umpilisäketulehduksen hoidosta: lievä tulehdus voi parantua itsestään. Uusin tulos ravistelee totuttua käsitystä taudista, jonka leikkaushoito on maailman yleisin kirurginen toimenpide.

Paulina Salminen.

Katso video: Tiede uudistaa hoitoa

Professori, ylilääkäri Paulina Salmisen (kuvassa) johtama tutkimusryhmä julkaisi 6. huhtikuuta jälleen käänteentekevän tuloksen. Salminen työskentelee Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Kaksoissokkoutetussa, lumelääkettä ja antibioottia vertailevassa pilottitutkimuksessamme lievää tautimuotoa sairastavista antibioottia saaneet ja lumelääkettä saaneet paranivat yhtä hyvin. Näyttää siis siltä, että umpilisäkkeen tulehdus voi parantua jopa itsestään, hän kertoo.

Yksi APPAC-tutkimussarjan perusajatuksista ja tuloksista on ollut, että umpilisäketulehduksessa on kysymyksessä kaksi eri tautia eli vaikea ja lievä umpilisäketulehdus. Olennaista on erottaa nämä tautimuodot toisistaan ja pystyä luotettavasti sekä poissulkemaan vaikeampi tautimuoto ja samalla diagnosoimaan lievempi umpilisäketulehdus.

– Uusien tulostemme mukaan lievään tautiin ei tarvita välttämättä edes antibioottia automaattisesta leikkaushoidosta puhumattakaan. Jos meillä on oikea diagnoosi lievästä umpilisäketulehduksesta, on melko selvää, että suurin osa potilaista voidaan hoitaa ilman leikkausta, Salminen sanoo.

– Nämä tulokset toki pitää vahvistaa laajemmassa tutkimuksessa, joka on jo pitkälti suunniteltu, hän lisää.

Vaikea tautimuoto useimmiten vaatii leikkauksen

Tarkalla diagnostiikalla poissuljetaan vaikeampaa umpilisäketulehdusta sairastavat potilaat.

– Heidän tautinsa vaatii lähes aina kiireellisen umpilisäkkeen poistoleikkauksen, Paulina Salminen sanoo.

Jo laajasti saatavissa olevalla tietokonetomografiakuvauksella pystytään selvittämään, onko kyseessä lievempi vai leikkausta vaativa tautimuoto. Myös tässä potilasta halutaan säästää ja siksi myös tarvittavaa sädeannosta tutkitaan.

– Potilaalle on tärkeää mahdollisimman vähäinen säderasitus. Näyttää siltä, että myös matalaa sädeannosta käyttävällä kuvantamisella pystymme erottamaan lievät ja vaikeat tulehdukset, hän kertoo.

Tutkimus muuttaa maailmaa Turusta käsin

Paulina Salminen lähti ennakkoluulottomasti kyseenalaistamaan umpilisäketulehduksen vakiintunutta hoitokäytäntöä yli kymmenen vuotta sitten. Jo ensimmäinen APPAC-tutkimus hätkähdytti maailmaa: suurin osa lievemmistä umpilisäketulehduksista paranee hyvin antibiootilla.

– Potilas säästyy mahdollisesti tarpeettomalta leikkaukselta, mikä on iso asia potilaalle ja säästää merkittävästi myös yhteiskunnan varoja, Salminen toteaa.

Salmisen tutkimusryhmä on tehnyt Turkua tunnetuksi. Arvostettu tiedelehti JAMA valitsi Salmisen tutkimusryhmän ensimmäisen APPAC-tutkimuksen yhdeksi vuosikymmenen 10 vaikuttavimmasta tutkimuksesta.

Koronaviruspandemian aikana lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito on otettu mukaan hoitolinjauksiin esimerkiksi Yhdysvalloissa

– Parhaimmillaan tämä säästää merkittävästi sairaalahoitoresursseja, Salminen toteaa.

Turvallista, vastuullista hoitoa

Tutkimustyönsä ohella Paulina Salminen on koko ajan tehnyt kliinistä kirurgin työtä potilaiden parissa. Tutkimus uudistaa hoitoa.

– Meillä on Suomessa hyvä julkisen terveydenhuollon järjestelmä ja mahdollisuus tehdä korkeatasoista tutkimusta hyvällä kansallisella yhteistyöllä. Menemme potilasturvallisuus edellä, potilas voi luottaa terveydenhuoltoon ja meillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin, hän sanoo.

APPAC-tutkimus on tehty Turku-vetoisesti, mutta saanut maailmanlaajuisen huomion. Salminen on aktiivisesti mukana maailmanlaajuisessa tutkijoiden yhteisössä, jonka tavoitteena on kansainvälisellä yhteistyöllä edistää standardoitua diagnostiikkaa ja eri hoitovaihtoehtojen optimaalista käyttöä.

Uusimmalla, APPAC 3 -tutkimuksella on merkitystä myös antibioottiresistanssin kannalta. Seuraavaksi näiden tulosten pohjalta tullaan APPAC 4 -tutkimuksessa vertaamaan tablettimuotoista lumelääkettä ja antibioottihoitoa siten, että potilaat lähtökohtaisesti voisivat kotiutua jo ensiavusta.