Uudenkaupungin psykiatrialla vietettiin 100-vuotisjuhlia

Uudenkaupungin psykiatrian satavuotista taivalta muisteltiin heinäkuun alussa juhlavin menoin. Juhlasali oli koristeltu koivuin ja räsymatoin. Paikalle oli kutsuttu niin vanhoja kuin uusiakin työntekijöitä sekä erityisesti psykiatrian asiakkaita. Tilaisuuden juontaja ja juhlapuhuja oli ylilääkäri Jan Kaitaniemi.

 Juhlan musiikista vastasivat ylilääkäri Kaitaniemi sekä psykologi Emma Lamminpää.

- Sata vuotta sitten Suomi oli Venäjän suurruhtinaskunta. Sattumalta sairaalan matkaa juhlitaan samaan aikaan, kun Vladimir Putin vierailee lähiseudulla, Kaitaniemi toteaa. 

- Meidän sairaalamme ei huolehdi Putinin mielenterveydestä, hän lisää ja satapäinen kutsuvierasyleisö naurahtaa.  

Kaitaniemi luo juhlapuheessaan katsauksen sairaalan historiaan. Uudessakaupungissa on jo 1870-luvulta lähtien hoidettu mielen sairauksista kärsiviä ihmisiä. Tosin alkuvaiheessa mielisairaat sijoitettiin tai myytiin täysihoitoon maaseudulle. 1900-luvun alussa Kainpirtin sairaala muutettiin mielisairaiden hoitolaksi, siellä oli viisi sairaansijaa.

Mörnestä A-taloon ja yhteiskunnan muutokseen

Lopulta alettiin suunnitella kuntien yhteistä mielisairaalaa. Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan ensimmäiset potilaat astuivat taloon 1. heinäkuuta 1916. Nykyisin Mörnen talona tunnettu rakennus valmistui mielisairaalan käyttöön 1936 ja Vakka-Suomen Piirisairaalan uusin rakennus eli A-sairaala valmistui 1962, tiedot selviävät Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan historiikistä.

- Psykiatria on lääketieteen alojen joukossa ainutlaatuinen koko yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tason määrittää se, kuinka kaikkein heikoimpiin suhtaudutaan, sanoo Kaitaniemi. 

Suurin sairastumishuippu mielen sairauksiin tapahtuu nuorena. Maailman terveysjärjestön WHO:n tuore raportti kertoo, että mielenterveyden hoitoon sijoitettu euro tuottaa neljä euroa.

- Se osoittaa, kuinka heikoimmista voi tulla vahvoja, Kaitaniemi lisää.

Yhdistymisiä ja uusia rakennuksia

Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa on nykyisin noin 90 työntekijää. Aikoinaan työntekijöitä on ollut paljon enemmän. Työntekijöiden määrän vähentyessä myös vuodepotilaspaikkojen määrä on vähentynyt liki 500 paikasta vajaaseen 40 paikkaan. 

Muitakin muutoksia on tulossa. Tyksin ja Turun psykiatrian yhdistymisestä valmistellaan. Se tapahtunee jo ensi vuoden aikana. 

- Turkuun on suunnitteilla 2020-luvulla rakennettava psykiatrinen sairaala, jonne koko sairaanhoitopiirin vuodeosasto keskitetään. Uuteenkaupunkiin ja Halikkoon jäisi silloin avohoitopaikkoja, Kaitaniemi kertoo.

 Satavuotisjuhliin oman lisänsä toi myös vuonna 2011 eläköitynyt ylihoitaja Rauno Marjamäki, joka kertoi puheenvuorossaan vuosistaan talon palveluksessa.

Marjamäen 40 palvelusvuoden aikana muuttui paljon psykiatriseen hoitoon liittyviä asioita.

- Hyvät tilat edesauttavat ihmisen selviytymistä mielen hapertuessa. Tärkeintä toipumisessa ovat kuitenkin ne keinot, joilla ihmistä parannetaan, Marjamäki kertoo. 

Ensimmäiset psyykkisiin sairauksiin tarkoitetut lääkkeet tulivat markkinoille 1950-luvulla.  1970- ja 1980-luvut olivat mieleltään sairastuneen potilaan hoidossa voimakkaan kehityksen aikaa. Silloin hoitokeinojen joukkoon otettiin muun muassa perhe- ja toimintaterapia sekä sielunhoitotyö. 

- Sairaalatoiminta ei olisi kehittynyt isoin harppauksin eteenpäin ilman sitoutunutta ja työstään pitävää henkilökuntaa. Koko sairaanhoitopiirin ensimmäiset kehityskeskustelut tehtiin Uudenkaupungin psykiatrialla vuonna 1988, muistelee Marjamäki.

Juhlan huipentavan sketsin sairaanhoitoelämän muutoksesta eri vuosikymmeninä olivat valmistelleet Maria Isotupa, Sinikka Hännikkälä, Tapio Siivonen ja Maiju Karhula.

Satapäisen yleisön nauruhermoja kutkuttelevan ja viiltävän realistisen sketsin opetus oli se, että vaikka ajat ja työtavat muuttuvat, niin ihminen tarpeidensa ja sairauksiensa kanssa on se, jota autetaan kaikkien voimavarojen mukaan. 

 
Teksti ja kuvat: Katja Kaartinen